Kosteissa puronvarsi- ja järvenrantalehdoissa on monia sammalia, joita ei tavata kangasmetsissä. Toisaalta kangasmetsien valtalajit, seinä- ja kerrossammal sekä kynsisammalet, puuttuvat usein lehdoista. Tyypillisiä lehtojen sammalia ovat mm. lehväsammalet (Mnium) ja ruusukesammal (Rhodobryum roseum), joka voi muodostaa yhtenäisiä heleänvihreitä kasvustoja maahan.

Maassa kasvavia jäkäliä ei lehdoissa yleensä tapaa lehtojen varjoisuuden vuoksi. Puiden rungoilla jäkälät saavat kuitenkin tarpeeksi valoa myös lehdoissa.

Haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina) viihtyy haavan rungolla muodostaen heleänkeltaisia, pyöreitä laikkuja ja renkaita. Rengasmaiset yksilöt ovat vanhoja yksilöitä, joiden keskiosa on kuollut. Yksilön nuorin osa leviää renkaana ulospäin.