Suuremmat
risteysalueet ovat aukeita, harvapuustoisia tai puuttomia niittyjä,
joita niitetään sen verran että ne eivät estä näkyvyyttä. Hoitotapansa
vuoksi niillä viihtyvät monet perinteiset niittylajit: apilat, niittynätkelmä,
hiirenvirna, päivänkakkara ja harakankello, monet perhoset ja heinäsirkat.
Linnuista niittykirvinen pesii suuremmilla risteysalueilla, joilla
niittymäinen biotooppi voi olla useita hehtaareja.
|
|
