Kaupungissa on monenlaisia ekologisia lokeroita, joihin jokaiseen on sopeutunut aivan tiettyjä lajeja. Esimerkiksi vesirännin alla on erilainen lajisto kuin muulla nurmikolla. Kävellessäsi kesäkuumalla pyörätiellä, et ehkä huomaa kosteaa ojanpohjaa pyörätien vieressä. Sinne ovat kotiutuneet rentukat, sammakot ja vesimittarit. Märimmillä paikoilla kasvavat myös aidot vesikasvit. Pyörätien reunassa taas viihtyvät piharatamo, nurmilauha ja kannusruoho.

Tällaisia pienympäristöjä kaupunki tarjoaa niin paljon, että kaupungissa kasvilajien määrä saattaa nousta moninkertaiseksi ympäröivään maaseutuun verrattuna. Ihmisten mukana saapuneet tulokaslajit rikastuttavat alkuperäistä luontoa.