Kaupungeissa istutuksista villiintyneitä lajeja on kymmeniä, jotka vaativat aivan tiettyjä ympäristöoloja. Esimerkiksi kukka-amppeleista kaupunkipihoille on karannut luonnossa uhanalainen ketoraunikki (Gypsophila muralis) ja puistoista rehevöityneisiin kaupunkimetsiin on levinnyt sembramänty.

Liljakukko on kirkkaan punainen kovakuoriainen, joka tekee parissa kesässä selvää kukkapenkin liljoista. Ensin lehtiin tulee reikiä. Kun lehdet on syöty pieniksi tyngiksi, käyvät liljakukot kukkien kimppuun, ja lopulta jäljellä on vain varren tynkä. Parin viime vuoden aikana se on levinnyt myös Tampereelle. Liljakukko leviää ilmeisesti kauppapuutarhojen myymien liljansipulien mukana.

Helsingin saarissa pesii vuosittain valkoposkihanhia (Branta leucopsis), joista ensimmäiset olivat tarhakarkulaisia, mutta niiden joukkoon on liittynyt myös Siperian tundralle matkalla olleita yksilöitä. Helsingin ja Espoon suurilla nurmikentillä laiduntaa nykyisin jo satamäärin valkoposkihanhia.