
Ihmisen
mukana tulleita lajeja ja puutarhakarkulaisia kasvaa runsaimmin vanhojen
asuntoalueiden kadunvarsilla, autiotonteilla ja katuojissa.
Tampereella tällaisia alueita ovat mm. Pispala, Kissanmaa ja
Viinikka. Nämä alueet ovat kaupunkimaisia, mutta eivät
niin tehokkasti rakennettuja kuin keskusta. Vanhoista puutarhoista
on ehtinyt villiintyä paljon lajeja myös lähimetsiin.
Kuvassa katkoviivalla rajattu alue on kasvistoltaan
runsaslajisinta aluetta Tampereella. Keskustan ympärille on muodostunut
vaihettumisvyöhyke, jossa on alkuperäislajien lisäksi
runsaasti ihmisen mukana tulleita lajeja. Vyöhykkeellä neliökilometrin
lajimäärä voi nousta 600-700 lajiin, joka on kaksi
kolme kertaa enemmin kuin suomalaisessa metsäluonnossa keskimäärin.
Vyöhykkeellä on kaksi erityisen
mielenkiintoista paikkaa, joihin kannattaa tutustua: Hatanpään
arboretum kahviloineen sekä Iidesjärvi vesikasveineen.
Tampereen kasvilajistossa on runsaasti
lajeja, jotka liittyvät mielenkiintoisella tavalla kaupungin
historiaan. Kasvien tunnistamisessa, kasviharrastuksessa ja muissa
kasveihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä
Tampereen
kasvitieteelliseen yhdistykseen. Yhdistykseen kuuluu laaja joukko
kasviharrastajia aloittelijoista asiantuntijoihin Tampereelta ja
Pirkanmaalta.
|