hmisen mukana tulleita lajeja ja puutarhakarkulaisia kasvaa runsaimmin vanhojen asuntoalueiden kadunvarsilla, autiotonteilla ja katuojissa. Tampereella tällaisia alueita ovat mm. Pispala, Kissanmaa ja Viinikka. Nämä alueet ovat kaupunkimaisia, mutta eivät niin tehokkasti rakennettuja kuin keskusta. Vanhoista puutarhoista on ehtinyt villiintyä paljon lajeja myös lähimetsiin.

Kuvassa katkoviivalla rajattu alue on kasvistoltaan runsaslajisinta aluetta Tampereella. Keskustan ympärille on muodostunut vaihettumisvyöhyke, jossa on alkuperäislajien lisäksi runsaasti ihmisen mukana tulleita lajeja. Vyöhykkeellä neliökilometrin lajimäärä voi nousta 600-700 lajiin, joka on kaksi kolme kertaa enemmin kuin suomalaisessa metsäluonnossa keskimäärin.

Vyöhykkeellä on kaksi erityisen mielenkiintoista paikkaa, joihin kannattaa tutustua: Hatanpään arboretum kahviloineen sekä Iidesjärvi vesikasveineen.

Tampereen kasvilajistossa on runsaasti lajeja, jotka liittyvät mielenkiintoisella tavalla kaupungin historiaan. Kasvien tunnistamisessa, kasviharrastuksessa ja muissa kasveihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä Tampereen kasvitieteelliseen yhdistykseen. Yhdistykseen kuuluu laaja joukko kasviharrastajia aloittelijoista asiantuntijoihin Tampereelta ja Pirkanmaalta.