Kasvihuoneen lasikatto laskee valon läpi kasvihuoneeseen. Kasvit käyttävät valoa yhteyttämiseen, mutta osa valosta imeytyy multaan ja kasvihuoneen rakenteisiin. Niissä valo muuttuu lämpösäteilyksi ja pyrkii säteilemään ulos kasvihuoneesta. Lasi ja kasvihuonemuovi kuitenkin heijastavat lämpösäteilyn takaisin kasvihuoneseen. Koska lämpösäteily pääsee kovin hitaasti pois kasvihuoneesta ja sitä kertyy koko ajan sinne lisää, alkaa lämpötila sisällä nousta. Tämän vuoksi aurinkoisena kevätpäivänä voi lämmittämätönkin kasvihuone olla reilusti plussan puolella, vaikka ulkona olisi pakkasta.

Liikenne tuottaa ilmakehään runsaasti mm. hiilidioksidia (CO₂), joka toimii ikkunalasin tavoin. Hiilidioksidimolekyyliin osuessaan lämpösäteily heijastuu takaisin maahan. Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän lämpösäteilyä palaa takaisin maan pinnalle. Koska ylimääräinen lämpösäteily ei pääse heti maapallolta ulos, alkavat keskilämpötilat nousta. Tätä lämpötilan nousua sanotaan arkikielessä kasvihuoneilmiöksi.

Kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa keskilämpötiloja myös Suomessa. Kesät pitenevät ja syksyt ovat lämpimämpiä. Tämä voi olla syynä siihen, että puistolehmus on pystynyt tuottamaan Tampereellakin itämiskykyisiä siemeniä. Tavallisesti kesä on sen siementen kypsymiselle liian lyhyt ja viileä. Myös monet eteläistä alkuperää olevat koristekasvit ovat karanneet puutarhoista kaupunkimetsiin ja lisääntyvät siellä. On kuitenkin muistettava, että kaupunki on ympäröivää maaseutua lämpimämpi. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että arat puutarhalajit villiintyvät kaupunkialueilla.