Kaupungin kasvaessa asutuksen sisälle jääneet kaupunkimetsät ovat rehevöityneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi Pyynikki ja Kalevankangas Tampereella ovat olleet vielä 1970-luvulla jäkälää ja puolukkaa kasvavia harjumänniköitä, mutta ovat muuttumassa lehdoiksi, kuten kuva Kalevankankaalta osoittaa.

Mustikka ja puolukka ovat vähentyneet heinän ja lehtipuiden vallatessa alaa. Uusina aluspuina kasvavat pihlaja, vaahtera, tammi ja sembramänty. Metsiin on levinnyt myös perennoja eli monivuotisia koristekasveja puistoista ja puutarhoista. Lisäksi kaupunkimetsiin kohdistuu voimakas kulutus, jota kangasmetsien alkuperäiset lajit eivät kestä kovin hyvin.

Sama rehevöityminen lienee alkanut myös Tampereen laita-alueen metsissä, sillä mm. Vuoreksessa ja Tesomalla ovat tammi ja vaahtera runsastuneet. Muutokset lehdoissa ovat ollet vähäisempiä, koska ne ovat luontaisestikin varsin reheviä.