Tampereen kaupunki - Keskustan liikenneosayleiskaava
   Etusivu   |   Selvitykset   |   Kyselyt   |   Linkit   |   Yhteystiedot
Alkusanat
1. Lähtökohdat ja tavoitteet
2. Katutila
3. Katujen jäsentely
4. Päätie- ja pääkatuverkko
4.1 Yleistä
4.2.1 A Kekkosentie maanpinnalla
4.2.2 B Kekkosentiellä Tampellan tunneli
4.2.3 C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli
4.2.4 D Pyynikin tunneli
4.3 Vaihtoehtojen vaikutukset
4.4 Keskustakehä
5. Autoliikenne
6. Jalankulku
7. Pyöräily
8. Joukkoliikenne ja matkakeskus
9. Huolto- ja tavaraliikenne
10. Pysäköinti
11. Ydinkeskusta
12. Hämeenkatu
13. Ratapihankatu
14. Koskenniskan silta
15. Miten jatketaan



 
4.2.4 Vaihtoehto D - Pyynikin tunneli


Tavoitteet ja toimenpiteet

Keskustan läpikulkuliikenteelle tehdään Pyynikinharjun alittava tunneliyhteys, joka alkaa Tampereen valtatien jatkeelta Hämeenpuiston länsipuolelta ja liittyy eritasoliittymällä Paasikiventiehen Onkiniemen kohdalla.

Kekkosentie säilyy nykytilanteen mukaisena, Tampellan alue liitetään Kekkosentiehen eritasoliittymällä.


Liikenteelliset vaikutukset

Pyynikintunnelissa liikennemäärä on vuonna 2020 noin 11.000 autoa vuorokaudessa.

Merkittävää liikenteen vähentymistä tapahtuu Kekkosentiellä, vähenemä 6.000 autoa vuorokaudessa.

Hämeenpuiston pohjoispäässä liikennemäärä puolittuu nykyisten liikennejärjestelyiden verkon liikennemääriin nähden. Myös Hämeenpuiston eteläpäässä, Satamakadulla, Mariankadulla ja Pirkankadulla tapahtuu merkittävää liikenteen vähentymistä.

Viinikankadulla liikennemäärä vähenee merkittävästi määrän ollessa noin 10.000 vuorokautista ajoneuvoa. Vähenemä johtuu Viinikan liittymän parantamisesta keskustan suuntaa suosivaksi ja Ratapihankadun linjaamista suoraan Viinikan liittymään.

Ydinkeskustan kaduilla liikennemäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Pyynikin tunneliin ohjautuu Kekkosentien liikennettä ja siten yhteydet kilpailevat keskenään keskustan ohittavasta läpikulkuliikenteestä.


Maankäytölliset vaikutukset

Ydinkeskustan länsipuoleisen alueen kehittäminen hidastuu saavutettavuuden heikentyessä. Ratapihankatu mahdollistaa kadun varren maankäytön kehittämisen.

Tukee erityisesti Ratinan alueen kehittämistä jopa suunniteltua laajempana keskittymänä.

Heikentää ratkaisevasti Ranta-Tampellan kehittämistä toiminnallisesti monipuolisena keskusta-alueena.

Heikentää mahdollisuuksia kehittää Näsijärven ranta-aluetta keskustan virkistysalueena ja Tampereen imagoa rantakaupunkina.


klikkaa suurempi kuva


Vaikutukset

Arviointitekijä/
vaihtoehto
D Pyynikintunneli
Liikennesuorite (keskustan ha-suorite, ajon.km/h) 49 700
Liikenteen muutokset nykytilanteeseen Läpikulkuliikennettä siirtyy Kekkosentieltä Ratinansillalle. Vaikutus heijastuu lisääntyvänä liikenteenä mm. Itsenäisyydenkadulla ja Kalevantiellä. Hämeenpuistossa liikenne vähenee.
Osa-alueiden saavutettavuuden muutokset Ydinkeskustan länsipuolen saavutettavuus heikkenee. Keskustan eteläpuolen saavutettavuus lännestä paranee.
Pysäköinti Liikenteen suuntautuminen Ratinan kautta vauhdittaa se alueen pysäköinnin kehittämistä
Asukkaiden elinympäristö Kekkosentien liikennemäärä vähenee ja väylän hallitseva asema ympäristössään jonkin verran alenee ja siten asumisviihtyvyys kasvaa. Hämeenpuiston pohjoispäässä liikennemäärän alentuminen parantaa asumisviihtyisyyttä. Hämeenpuiston eteläpäässä Pyynikin tunnelin suuaukko ja lisääntynyt liikennemäärä aiheuttaa haittoja alueen asukkaille.
Päästöt (verkkotason päästöt arvioidaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa)  
Liikennemelu Kekkosentien liikenteen meluhaitat säilyvät nykytasolla. Pyynikin tunnelin Hämeenpuiston päässä ja Tampereen valtatien varrella meluhaitat lisääntyvät.
Keskustan maankäytön kehittäminen Ydinkeskustan länsipuoleisen alueen kehittäminen hidastuu saavutettavuuden heikentyessä ja keskustan nykyinen rakenne voi muuttua.
Toimivan kävelykeskustan kehittäminen Heikentää ydinkeskustan länsiosan kävelykeskustan kehittämistä, vaikutukset voivat olla kaupalle negatiivisia.
Keskustan kehittämishankkeiden toteutus Tukee erityisesti Ratinan alueen kehittämistä jopa suunniteltua laajempana keskittymänä. Heikentää ratkaisevasti Ranta-Tampellan kehittämistä toiminnallisesti monipuolisena keskusta-alueena.
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Tasapainottaa keskustan etelä- ja pohjoispuolisten osien kehittämistä. Suosii ensivaiheessa Lielahden, Kalevan, Turtolan ja Koilliskeskuksen kauppakeskittymien kasvua.
Arvokkaat kohteet ja alueet Pyynikin tunneli rakennetaan Pyynikinharjun alle. Tunnelin suuaukko Eteläpuistossa on vaikea toteuttaa ja se muuttaa maisemaa arvokkaassa ympäristössä.
Liikennetalous
Ajoneuvokustannukset
Aikakustannukset
Yhteensä

280 M€/vuosi
510 M€/vuosi
790 M€/vuosi
Ajokustannuksiltaan kallein vaihtoehto. (+10 M€/v)
Suurten hankkeiden kustannukset Pyynikin tunnelin rakennuskustannustaso on noin 50-60 M€ (yleistarkastelu vuodelta 1993), lisäksi Kekkosentien parantamiskustannukset 10 M€


« edellinen   seuraava »
   Sivun alkuun   |   Tampereen kaupunki

© Tampereen kaupunki 2003
Luotu 1.2.2003, päivitetty 1.2.2003