Tampereen kaupunki - Keskustan liikenneosayleiskaava
   Etusivu   |   Selvitykset   |   Kyselyt   |   Linkit   |   Yhteystiedot
Alkusanat
1. Lähtökohdat ja tavoitteet
2. Katutila
3. Katujen jäsentely
4. Päätie- ja pääkatuverkko
4.1 Yleistä
4.2.1 A Kekkosentie maanpinnalla
4.2.2 B Kekkosentiellä Tampellan tunneli
4.2.3 C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli
4.2.4 D Pyynikin tunneli
4.3 Vaihtoehtojen vaikutukset
4.4 Keskustakehä
5. Autoliikenne
6. Jalankulku
7. Pyöräily
8. Joukkoliikenne ja matkakeskus
9. Huolto- ja tavaraliikenne
10. Pysäköinti
11. Ydinkeskusta
12. Hämeenkatu
13. Ratapihankatu
14. Koskenniskan silta
15. Miten jatketaan



 
4.2.1 Vaihtoehto A - Kekkosentie maanpinnalla


Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteena varmistaa Kekkosentien liikenteellinen toimivuus ja saada keskustan läpikulkuliikenne yhä enenevissä määrin käyttämään Kekkosentietä.

Kekkosentielle rakennetaan lisäkaistoja. Muuttamalla valo-ohjatut liittymät eritasoliittymiksi parannetaan yhteyksiä Kekkosentieltä keskustan kehäkaduille


Liikenteelliset vaikutukset

Näsinsillalla Kekkosentien vuorokautinen liikennemäärä on vuonna 2020 noin 40.000 autoa, joka lisääntyy noin 5.000 autolla verrattuna nykyisten liikennejärjestelyiden tilanteeseen vuonna 2020. Vuorokautinen autoliikenne lisääntyy myös Hämeenpuiston pohjoispäässä, lisäystä noin 2.500 autoa.

Viinikankadulla liikennemäärä vähenee merkittävästi määrän ollessa noin 10.000 vuorokautista ajoneuvoa. Vähenemä johtuu Viinikan liittymän parantamisesta keskustan suuntaa suosivaksi ja Ratapihankadun linjaamista suoraan Viinikan liittymään.

Muilla keskustan pääkaduilla liikennemäärät ovat lähes perusverkon mukaiset ja merkittäviä muutoksia ei ole. Liikennemallin perusteella voidaan todeta, että liikenteen kasvu ohjautuu tavoitteiden mukaisesti Kekkosentielle.


Maankäytölliset vaikutukset

Tukee nykyisen ydinkeskustan maankäyttörakenteen kehittämistä.

Ratapihankatu mahdollistaa kadun varren maankäytön kehittämisen.

Ratinan alueen kehittäminen on suunnitelmien mukaan mahdollista.

Ranta-Tampellan alueelle voi toteutua liike-, toimisto- ja palvelutoimintojen voimakas kehittäminen, uutta asuntorakentamista alueelle vaihtoehto ei suosi. Heikentää mahdollisuuksia kehittää Näsijärven ranta-aluetta keskustan virkistysalueena ja Tampereen imagoa rantakaupunkina.


klikkaa suurempi kuva


Vaikutukset

Arviointitekijä/
vaihtoehto
A Kekkosentie maanpinnalla
Liikennesuorite (keskustan ha-suorite, ajon.km/h) 45 400
Liikenteen muutokset nykytilanteeseen Kekkosentien merkitys läpikulkuliikenteessä kasvaa entisestään.
Osa-alueiden saavutettavuuden muutokset Koskenniskan siltayhteys parantaa Tampellan ja keskustan välistä yhteyttä.
Pysäköinti Keskustan kehittäminen korostaa keskustan pysäköinnin kehittämistä
Asukkaiden elinympäristö Liikenteen lisääntyminen Kekkosentiellä ja siihen liittyvillä pääkaduilla heikentää asumisviihtyvyyttä katuihin rajoittuvalla alueilla. Melu, päästö ja estevaikutukset kasvavat.
Päästöt (verkkotason päästöt arvioidaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa)  
Liikennemelu Liikenteen kasvu ohjautuu Kekkosentielle, jonka varrella liikenteen meluhaitat lisääntyvät edellyttäen tarvittavia torjuntatoimenpiteitä
Keskustan maankäytön kehittäminen Liikennejärjestelyillä tuetaan nykyisen maankäyttörakenteen kehittymistä ja turvataan ydinkeskustan kauppakeskittymien saavutettavuus.
Toimivan kävelykeskustan kehittäminen Koskenniskan siltayhteys parantaa Kuninkaankadun ja Finlaysonin alueen saavutettavuutta ja edesauttaa länsipuoleisen kävelykeskustan kehittämistä.
Keskustan kehittämishankkeiden toteutus Ratinan alueen kehittäminen on suunnitelmien mukaan mahdollista. Ranta-Tampellan alueelle voi toteutua liike-, toimisto- ja palvelutoimintojen voimakas kehittäminen, uutta asuntorakentamista alueelle vaihtoehto ei suosi
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kehittäminen tukeutuu liikenteellisesti nykytilanteeseen.
Arvokkaat kohteet ja alueet Mustalahden eritasoliittymä on vaikea toteuttaa ja se muuttaa maisemaa arvokkaassa ympäristössä.
Liikennetalous
Ajoneuvokustannukset
Aikakustannukset
Yhteensä

285 M€/vuosi
505 M€/vuosi
790 M€/vuosi
Ajokustannuksiltaan kallein vaihtoehto. (+10 M€/v)
Suurten hankkeiden kustannukset Kekkosentien parantamiskustannukset 20-30 M€


« edellinen   seuraava »
   Sivun alkuun   |   Tampereen kaupunki

© Tampereen kaupunki 2003
Luotu 1.2.2003, päivitetty 1.2.2003