Alkusanat
1. Lähtökohdat ja tavoitteet
2. Katutila
3. Katujen jäsentely
4. Päätie- ja pääkatuverkko
4.1 Yleistä
4.2.1 A Kekkosentie maanpinnalla
4.2.2 B Kekkosentiellä Tampellan tunneli
4.2.3 C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli
4.2.4 D Pyynikin tunneli
4.3 Vaihtoehtojen vaikutukset
4.4 Keskustakehä
5. Autoliikenne
6. Jalankulku
7. Pyöräily
8. Joukkoliikenne ja matkakeskus
9. Huolto- ja tavaraliikenne
10. Pysäköinti
11. Ydinkeskusta
12. Hämeenkatu
13. Ratapihankatu
14. Koskenniskan silta
15. Miten jatketaan
|
|
Tie- ja katuverkko tarkastelu jakautuu kahteen vaiheeseen.
Koko keskusta-aluetta koskeva vaihtoehtoisten tie- ja katuverkkojen osalta
tarkastelu kohdistuu läpikulkuyhteyksiin ja keskustan kehäkatuihin. Vaihtoehdot
on muodostettu keskustan läpikulkuliikenteen hallitsemiseksi ja liikenteen
sujuvuuden turvaamiseksi. Vaihtoehdoille on tehty liikennemallilla liikenteen
sijoittelut. Lisäksi vaihtoehdoille on laadittu keskeisimpien vaikutusten
arvioinnit.
Vaihtoehtoja läpikulkuliikenteen väylän kehittämisessä ovat:
- 1 Kekkosentie maanpinnalla
Nykyisiä tie- ja katujärjestelyjä kehitetään liikenteen lisääntymisen myötä
- 2 Kekkosentiellä Tampellan tunneli
Tampellan tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan maankäytön tehostamisen
- 3 Kekkosentiellä Tampellan pitkätunneli
Tampellan pitkä tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan maankäytön kehittäminen
ja liikenteen haittojen vähentämisen Mustalahden sataman läheisyydessä.
Pitkä tunneli yhdistää Tampellan tunnelin ja Onkiniemen tunnelin yhdeksi
tunnelikokonaisuudeksi.
- 4 Pyynikintunneli
Pyynikintunneli yhdistää Tampereen valtatien Hämeenpuiston eteläpäästä
Kekkosentielle Santalahden kohdalla.
Ydinkeskustassa kehän sisäpuolisella alueella tarkastelu on tehty katukohtaisesti.
Katujen jäsentelyssä tärkein pääpaino on kadun tärkeimmän kulkumuodon
määrittelyssä. Eri vaihtoehdoilla on pyritty yhdistämään keskustan
kolmea kaupallista keskittymää ja turvaamaan keskustan eri osa-alueiden
keskinäisiä eri kulkumuotojen yhteyksiä.
Ydinkeskustan vaihtoehdoissa on jalankulun ja pyöräilyn asema nykyistä
korostetumpi sillä näiden kulkumuotojen liikennöintiolosuhteissa ovat tämän
hetkiset suurimmat puutteet. Tästä johtuen vaihtoehdot eivät ole keskenään
ristiriitaisia vaan ne voidaan kokea enemmänkin saman kehityssuunnan
vaiheistuksena. Vaihtoehtoille on laadittu kuvaukset muutoksille nykytilanteesta.
- A Nykyisen liikennöinnin kehittäminen
Muutokset nykytilanteeseen vähäisiä
- B Kävelypainotteisten katujen lisääminen
Kävelyn ja pyöräilyn asema korostuu nykyisestä.
Kävely-yhteydet yhdistävät kaupallisia keskittymiä
- C Kävelykatujen lisääminen
Laajennetaan nykyisiä kävelykatualueita
Myös kävelypainoiset kadut tukevat kävelyalueita
Kävely-yhteydet kaupallisten keskittymien välillä
Viinikan liittymä
Liittymä on tärkein solmupiste tultaessa etelästä Tampereen keskustaan.
Liittymän liikenteellinen kuormitus on jo nykyisellään kapasiteetin rajoilla. Liikenteen
lisääntymin ja keskustan eteläpuolisten alueiden kehittyminen johtaa
liittymän parantamistarpeeseen.
Liittymään on esitetty suorat ramppiyhteydet Lempääläntien ja Tampereen
valtatien välillä korostaen siten keskustan pääsuuntaa. Viinikan liittymäksi on
esitetty kiertoliittymää, jossa yhdistyvät Lempääläntien ja Tampereen valtatien
ramppiyhteydet, Iidesranta ja Ratapihankatu. Täten kiertoliittymässä kohtaavat
keskustakehän katuyhteydet.
|
|
