Alkusanat
1. Keskustan liikenteen kehitys
2. Tavoitteet
3. Läpikulkuväylät
3.1 Kannaksen läpikulkeva liikenne
3.2 Läpikulkuliikenteen vaihtoehtoiset reitit ja tutkitut liikenteelliset vaikutukset
3.3 Vaihtoehto 1A Kekkosentie maanpinnalla
3.4 Vaihtoehto 1B Kekkosentiellä Tampellan tunneli
3.5 Vaihtoehto 1C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli
3.6 Vaihtoehto 2 Keskustatunneli
3.7 Vaihtoehto 3 Pyynikintunneli
3.8 Yhteenveto vaikutuksista
4. Ydinkeskustan kehäväylät
5. Joukkoliikenne
6. Hämeenkatu
7. Koskenniskan silta
8. Jatkotoimenpiteet
|
|
|
3.8 Yhteenveto vaikutuksista
|
Tarkasteltu perusverkko on myös hyvä ratkaisu. Perusverkossa
edellytetään vain tiettyjen liikenteellisten ongelmakohtien poistamista
(esim. Paasikiventie ja Teiskontie).
Yhdelläkään verkkovaihtoehdolla ei ole merkittävää vaikutusta läntisen
kehätien käyttöön ja Rajasalmen sillan liikennemääriin. Sitä
vastoin läntisen kehätien kapasiteettiongelma heijastuu välittömästi
keskustan läpikulkuyhteyden liikennemääriin.
Mikään tarkastelluista maan pinnalla olevista verkkovaihtoehdoista
ei tuo uusia merkittäviä ratkaisumahdollisuuksia itsellään ydinkeskustan
katuverkon kehittämiseen.
Verkkovaihtoehdoissa suurimmat liikennemäärien muutokset tapahtuvat
keskustan länsipuolen pääkaduilla. Sen sijaan keskustan
itä- ja eteläpuolella eri verkkovaihtoehdoissa ovat liikennemäärät
keskenään lähes samansuuruiset.
Keskustatunneli- ja Pyynikintunneli – verkoissa liikenteen merkittävin
vähenemä kohdistuu Kekkosentielle, jolla on kuitenkin kapasiteettiä
välittää suurin osa keskustan läpikulkuliikenteestä.
Keskustatunneliin kytketyllä pysäköintilaitoksella voidaan vaikuttaa
keskustan katuverkon liikennemääriin, jos katuvarsipysäköintitarjontaa
vähennetään merkittävästi.
Jos joukkoliikennejärjestelmään valitaan pikaraitiotie keskustassa
maan alla, Keskustatunneli-verkkovaihtoehdon valinta ei ole
mahdollista.
|
Eri verkkovaihtoehtojen henkilöautoliikenteen ennusteet
ajoneuvoa vuorokaudessa vuodelle 2020
klikkaa suurempi kuva (66 kt)
|
|
