Alkusanat
1. Keskustan liikenteen kehitys
2. Tavoitteet
3. Läpikulkuväylät
3.1 Kannaksen läpikulkeva liikenne
3.2 Läpikulkuliikenteen vaihtoehtoiset reitit ja tutkitut liikenteelliset vaikutukset
3.3 Vaihtoehto 1A Kekkosentie maanpinnalla
3.4 Vaihtoehto 1B Kekkosentiellä Tampellan tunneli
3.5 Vaihtoehto 1C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli
3.6 Vaihtoehto 2 Keskustatunneli
3.7 Vaihtoehto 3 Pyynikintunneli
3.8 Yhteenveto vaikutuksista
4. Ydinkeskustan kehäväylät
5. Joukkoliikenne
6. Hämeenkatu
7. Koskenniskan silta
8. Jatkotoimenpiteet
|
|
|
3.3 Vaihtoehto 1A Kekkosentie maanpinnalla
|
Kekkosentien kapasiteettia nostetaan rakentamalla tielle kolmannet
kaistat suuntaansa ja parantamalla liittymät eritasoliittymiksi,
jolloin Kekkosentien liikenteen sujuvuus paranee. Tämän vaihtoehtoverkon
tavoitteena on siirtää kasvava liikenne käyttämään Kekkosentietä.
Liikenteelliset vaikutukset
Kekkosentien vuorokautinen liikennemäärä on noin 41.700 autoa.
Lisäystä perusverkkoon verrattuna on noin 5.100 autoa. Kekkosentien
kehittämisvaihtoehdossa keskustan liikennesuorite on samaa
tasoa perusverkon liikennesuoritteen kanssa.
Vuorokautinen autoliikenne lisääntyy myös Hämeenpuiston pohjoispäässä
ja Ratapihankadulla.
Muilla keskustan pääkaduilla liikennemäärät ovat perusverkon mukaiset.
Kaduilla ei myöskään tapahdu merkittävää liikenteen vähentymistä
verrattaessa niitä perusverkon liikennemääriin, Satakunnansillalla
liikenne vähenee noin 400 autolla ja Hämeensillalla 800 autolla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että liikenteen kasvu ohjautuu tavoitteiden
mukaisesti Kekkosentielle. Myös Ratapihankadulla liikenne lisääntyy
ja siten katuyhteys on yhä tärkeämmässä asemassa keskustan
reunalla välittäessä liikennettä etelä-pohjoissuunnassa Kekkosentielle.
Ydinkeskustan liikennemääriin ei vaihtoehdon katuverkolla
ole oleellista vaikutusta.
klikkaa suurempi kuva (105 kt)
|
