Alkusanat
1. Keskustan liikenteen kehitys
2. Tavoitteet
3. Läpikulkuväylät
3.1 Kannaksen läpikulkeva liikenne
3.2 Läpikulkuliikenteen vaihtoehtoiset reitit ja tutkitut liikenteelliset vaikutukset
3.3 Vaihtoehto 1A Kekkosentie maanpinnalla
3.4 Vaihtoehto 1B Kekkosentiellä Tampellan tunneli
3.5 Vaihtoehto 1C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli
3.6 Vaihtoehto 2 Keskustatunneli
3.7 Vaihtoehto 3 Pyynikintunneli
3.8 Yhteenveto vaikutuksista
4. Ydinkeskustan kehäväylät
5. Joukkoliikenne
6. Hämeenkatu
7. Koskenniskan silta
8. Jatkotoimenpiteet
|
|
|
3.2 Läpikulkuliikenteen vaihtoehtoiset reitit ja tutkitut liikenteelliset vaikutukset
|
Läpikulkuliikenne voidaan ohjata halutulle väylälle, joka on kehitetty
välittämään suurimman osan keskustan ja sen vieritse tapahtuvasta
läpikulkuliikenteestä. Väylä palvelee myös keskustan alkavaa ja
päättyvää liikennettä.
Läpikulkuliikenteen vaihtoehtoiset reitit:
Kekkosentie
maanpinnalla
Tampellan tunnelissa tai
Tampellan pitkässä tunnelissa
|
|
|
Keskustatunneli
yhdistäen Lempääläntien ja Paasikiventien toisiinsa
|
|
|
Pyynikintunneli
yhdistäen Tampereen valtatien ja Paasikiventien toisiinsa
|
Kehitettäessä houkutteleva, sujuva ja turvallinen läpikulkuliikenteen
väylä, voidaan nykyisiltä osin asuinalueiden kaduilta vähentää läpikulkuliikenteen
määrää ja siten rauhoittaa asuinalueiden liikennettä. Näitä väyliä ovat mm. Satamakatu
ja Mariankatu Pyynikillä sekä Tammelan ja Kalevan puistotiet.
Perusverkko ja verkkojen liikenne-ennusteet
Perusverkkona on käytetty vuonna 2020 toteutetuksi oletettua tie- ja
katuverkkoa. Perusverkossa on mukana
Läntinen kehätie moottoritienä
Onkiniemen tunneli Paasikiventiellä
Koskenniskan silta
Ratapihankatu ulottuu Kekkosentielle
Ratinan alueen maankäyttö kilpailuehdotusten mukaisena
Tampellan alueen maankäyttö pintavaihtoehdon mukaan
Paasikiventiellä kolme kaistaa suuntaansa Mustalahdesta
Lielahden suuntaan
Tutkitut vaihtoehtoiset tie- ja katuverkot ovat alustavia. Jatkossa
valitun verkon osalta on tarkennettava tie- ja katuverkon jäsentelyä
tarkastelemalla verkon kaikki tie- ja katujaksot erikseen haluttujen
tavoitteiden saamiseksi. Tällöin voidaan sekä katujakson että
liittymien ratkaisuilla vaikuttaa eri katujen merkitykseen, rooliin ja
asemaan tie- ja katuverkossa.
Sekä perusverkossa että verkkovaihtoehdoissa on katuyhteytenä
mukana Koskenniskan silta siihen liittyvine katuineen. Sillan liikenteellistä
merkitystä eri verkkovaihtoehdoissa ja sen toteuttamistarvetta
on tarkasteltu selvityksen kohdassa 7.
Verkkovaihtoehtojen alustavat liikenne-ennusteet on tehty vuodelle
2020 Talli – liikennemallin avulla. Verkoissa on tutkittu henkilöautoliikenteen
määriä, joilla saadaan riittävä tarkkuus arvioida muutosen
vaikutusta. Ennusteissa verkon muutokset on tehty vain välttämättömille
katujaksoille, jotta saadaan näkyviin verkkovaihtoehdon keskeisimmät
henkilöautoliikenteen määrien muutokset eri katuosuuksille.
Pääkatu
Liikennepainotteinen katu, jolla välitetään liikennettä
keskustaan, keskustan kehällä ja eri kaupunginosien
välillä.
Tärkeä keskustakatu
Katu, joka palvelee etupäässä kadun varrella olevia
tai kaupunginosassa olevia toimintoja.
|
|
