KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN

ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE. KALKKU-3501-3 JA 4 SEKÄ KATUALUEEN OSA, VILLILÄN URHEILUALUEEN OSA, KAUPUNGINOSAN RAJAA, KALKUN KEHÄTIE 4. KARTTA NRO 8139

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä marraskuuta 2006 päivättyä 15.12.2006 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8139. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

TIIVISTELMÄ

Kaavaprosessin vaiheet
Aloite: Asemakaavan muutos laaditaan Suomen Punaisen Ristin aloitteesta. Dno YPA:2804/611/06; 24.03.2006

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 11.5.2006 ja oli luonnoksen kanssa nähtävillä 11.5.- 1.6.2006

7.11.2006 päivätty asemakaavaluonnos oli lausuntokierroksen ajan nähtävillä 23.11.-14.12.2006. Ympäristövalvonnan lausunnon perusteella on täsmennetty pääkäyttötarkoitusta korostamalla, että ympäristö, tässä tapauksessa pohjavesialue, asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (KTY-4). Kaukolämmön lausunnon perusteella korttelialueelle on lisätty nykyinen kaukolämpöjohto maanalaisen johdon merkinnällä. Sähköverkkotoiminnan lausunnon perusteella korttelialueelle on merkitty merkintä 50m2:n suuruisesta muuntajavarauksesta (et-13(50m2). Yleiskaavoituksen lausunnon perusteella on selostukseen lisätty yleiskaavallinen tarkastelu kohtaan 4.4.3. Yleisön mielipiteen perusteella tontin 3501-6 etelärajalle on merkitty ohjeellinen kevyenliikenteen kulkureitti mahdollistamaan jatkossakin kulku Mustalammin rantaan.

Asemakaava

Asuinkerrostalojen tonttia 3501-3 laajennetaan vähäisessä määrin ja siitä muodostetaan kaksi uutta toimitilarakennusten tonttia, joilla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia (KTY-4) 3501-6 ja 7. Tontille 3051-6 merkitään lisäksi erityistoimintoja varten rakennusala tietoliikennemastolle(et-1). Kaava-alueen etelärajalla olevalle kaupungin jäteveden pumppaamolle osoitetaan oma yhdyskuntateknistä toimintaa palveleva tontti (ET-1) nro 3501-8. Nykyinen tontti 3501-4 muutetaan pääosin virkistysalueeksi, jolla on tärkeitä luontokohteita ja muinaismuistolain alaisia rakenteita (VSM).

Kaava-alue on yhteensä 4,84 hehtaaria. Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-4) muodostuu 2,07 hehtaaria ja rakennusoikeutta 8 272 k-m2. Korttelitehokkuus ek= 0,39.
Uutta virkistysaluetta muodostuu 2,74 hehtaaria. Aluetehokkuus ea=0,17.
Kaksi asuinkerrostalojen tonttia, Kalkku-3501-3 ja 4, ja vähäinen osa Kalkun kehätien katualuetta ja Mustavuoren laskettelurinteen urheilualuetta poistuu.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan laatiminen Punaisen Ristin tontin 3501-3 laajentamiseksi ja rakennusoikeuden lisäämiseksi ja asuinkerrostalojen korttelialueen muuttamiseksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Rakentamattoman asuinkerrostalojen tontin 3501-4 muuttaminen virkistysalueeksi, jolla on tärkeitä luontokohteita ja muinaismuistolain alaisia rakenteita.

Tonttijako laaditaan sitovana

Dno YPA:2804/611/06; 24.03.2006
Vireilletulo 11.5.2006

1.2 Kaava alueen sijainti
Alue sijaitsee n. 10 km länteen kaupungin keskustasta Kalkun ja Villilän kaupunginosassa Kalkun kehätien itäpuolella Mustalammin rannalla.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Asuinkerrostalojen tonttia 3501-3 laajennetaan vähäisessä määrin ja siitä muodostetaan kaksi uutta toimitilarakennusten tonttia (KTY-1) 3501-6 ja 7. Tontille 3051-6 merkitään lisäksi erityistoimintoja varten (et-1) rakennusalat tietoliikennemastolle ja pumppaamolle. Nykyinen tontti 3501-4 muutetaan pääosin virkistysalueeksi, jolla on tärkeitä luontokohteita ja muinaismuistolain alaisia rakenteita (VSM).

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue sijaitsee maantie-tyyppisen Nokiantien pohjoispuolella Mustalammin rannalla Kalkun kehätien ja Mustavuoren laskettelurinteen välisellä pohjoisosastaan jyrkällä kalliorinteellä. Vanhoja Mustavuoren Punaisen Ristin varaston rakennuksia ja piha-aluetta lukuun ottamatta kaava-alue on luonnontilaista, toteutumatonta asuinkerrostaloaluetta.

3.1.2 Luonnonympäristö
Ympäristövalvonnan Tampereen arvokkaat luontokohteet -julkaisussa 4/2003 todetaan kohdassa 4.1.5. Kalkunvuori: "Mustalammin pohjoispuolella sijaitsevan vuoren etelärinne on vanhastaan tunnettu liusketta suosivan tummaraunioisen kasvupaikkana. Mereistä kalliohatikkaa on myös jäljellä alueen tallaantumisesta huolimatta. Tosin v.1999 lajia ei havaittu johtuen ilmeisesti kuivasta kesästä. Jyrkän, maisemallisesti merkittävän rinteen juurella esiintyy lehtokasvillisuutta kuten mm. lehmusta, tuomea, lehto-orvokkia, sinivuokkoa (mR), mäki-(arenaria serpyfyllifolia) ja lehtoarhoa sekä haisukurjenpolvea. Uhkana kallion kasvillisuudelle on kuluminen. Vuonna 2003 tehdyn sammalselvityksen mukaan jyrkänteeltä löytyi myös huomionarvoisia sammalia, kuten Homalothecium sericeum, Mnium stellare, Taxiphyllum wissgrillii, Asterella gracilis, Ortorichum rupestre ja Lejeunea cavifolia". Saman julkaisun kohdassa 4.3.1 Mustavuori todetaan: "Mustavuori on pikkuperhosiin kuuluvan Chionodes distinctellan ainoa löytöpaikka Tampereella. Pirkanmaalla lajia on tavattu myös Kangasalan Lentolasta. Laji elää laskettelurinteen kupeessa kuivilla, hiekkapohjaisilla heinikoilla. Mustavuoren rinnettä on tutkittu toistaiseksi melko vähän ja alueelta todennäköisesti löytyy useita merkittäviä lajeja."

Biologi Kari Korte on selvittänyt, että osa kaava-alueesta on liito-oravalle soveliasta biotooppia. Edes papanahavaintoja liito-oravasta ei kuitenkaan ole. Korte on tarkistanut alueen vielä 26.5.2006 eikä merkkejä liito-oravan liikkumisesta alueella edelleenkään ole.

Korte on kesän ja alkusyksyllä 2006 havainnoinut jyrkän kalliorinteen kasvillisuutta: Kallio hatikkaa, metsälehmuksia, melko rikkaana esiintymänä haisukurjenpolvea(geranium robertianum) ja tummaraunioista. Jyrkkä rinne on ravinteisten kivilajien kalliota ja tummaraunioiselle (asplenium trichomanes) suotuisa.

Kiinteistötoimen metsäkuviotiedostossa vuodelta 2005 kaava-alueen luoteiskulma on n. 130-vuotista vanhaa metsää.

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Rakennuskanta
Tammerkoski -lehti 8/1955, ss.230-233: "Sako Oy omisti asetehtaan ja konepajan Riihimäellä, joka sodan aikaan osoittautui tällaiselle tehtaalle epävarmaksi sijaintipaikaksi. Talvisodan jälkeen puolustuslaitoksen taholta vaadittiinkin, että Sakon on rakennettava tehtaansa pommituksilta suojattuun paikkaan. Sijoituspaikaksi valittiin Kalkunvuori. Saadakseen alueen haltuunsa Sako osti Ala-Villilän eli Alasen tilan sitä omistaneelta perikunnalta. Syksyllä 1941 päästiin aloittamaan uuden tehtaan louhintatyöt. Kalkunvuoren kallion sisään ryhdyttiin louhimaan tehdasta ja työ tapahtui sodan aikana. Luolatehdas valmistui niin, että viimeisen sotavuoden ajaksi sinne ehdittiin siirtää yksi tehtaan osasto ei kuitenkaan koko tehdasta. Kallioon louhittu luola on 19 m korkea ja ulottuu 10 m syvälle kallion sisään. Sen sisään rakennettiin nelikerroksinen tehdas, joka on tilavuudeltaan 11 000 m3. Tehtaan päällä on kalliota korkeimmalla kohdalla 25 metriä. Maan pinnalle luolatehtaan eteen rakennettiin tehtaan kattila- ja ilmanvaihto-osastot. Tämä rakennus on suuruudeltaan 4 000 m3. Louhinnasta syntynyt kivimassa siirrettiin osaksi viereisen Mustalammen rantaan täytteeksi, osittain se ajettiin Kalkkuun johtavan tien varteen, josta se vähitellen on myyty sepelikiviksi…. Sodan jälkeen Sako Oy lopetti Kalkun tehtaan. Sodan loppuselvittelyssä tapahtui myös Sako Oy:n omistussuhteissa se muutos, että Suomen Punainen Risti sai haltuunsa yhtiön osakekannan. Vuonna 1953 tehdyllä kaupalla Sako Oy myi sekä Alasen tilan että sen alueella sijaitsevat tehdas- ja asuinrakennuksensa suoraan Punaiselle Ristille."
Vuoden 1944 pohjakartan mukaan Sakon aidattu alue käsitti luolaston ja rakennusten alueen lisäksi koko Mustalammin.
1-3-kerroksisten rapattujen kivirakenteisten teollisuusrakennusten kerrosala on n. 1 300 k-m2. Luolaston kerrosala on n. 3 000 k-m2.
Piha-alueella sijaitseva yksikerroksinen puurakenteinen omakotitalo n.100 k-m2 lienee samalta ajalta kuin tehdasrakennuksetkin. Luolaston länsipuolella rinteessä olevalla tasanteella on kaksi maavallien ympäröimää rakennuksen paikkaa. Ainakin luolastoa lähinnä oleva on ilmeisesti ollut ammusvarasto.
Punainen Risti on vuosina 1987-88 tehnyt rakennuksiin tilamuutoksia. Vuonna 1999 purettiin tehtaan korkea piippu ja rakennettiin Kalkunvuoren päälle Punaisen Ristin logistiikkatoimintoihin liittyvä tietoliikennemasto.

Virkistys
Kalkunvuoren rakentamaton, jyrkkä rinne on toiminut opetuksellisena luontokohteena.

Liikenne
Liikenne alueelle on tapahtunut Kalkun kehätieltä kahdesta liittymästä. Nykyisin on käytössä vain eteläisempi liittymä Mustalammin pohjoisrannan tuntumassa.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Tehdasrakennuksia ei ole noteerattu merkittäviksi. Sitä vastoin Kalkunvuoren päällä, luolaston yläpuolella olevat ensimmäisen maailmansodan aikuiset, osittain kallioon louhitut juoksuhaudat ovat sotahistoriallisina linnoitusrakenteina muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja. Kyseiset kaava-alueella olevat linnoitusrakenteet on inventoitu heinäkuussa 2006 Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön toimesta inventoijana kulttuuriympäristön tutkija, FM Vadim Adel.

Tekninen huolto
Alue on liitettävissä kunnallisiin teknisiin verkostoihin. Alueen vanhojen tiepohjien kohdalla kulkee viemäri-, vesijohto- ja sähkölinjoja. Kalkun kehätien varressa kulkee maakaasulinja. Alueen kaakkoisosassa nykyisen urheilualueen puolella on kaupungin pumppaamo, joka pumppaa jätevedet Kalkun Kehätien varressa olevaan pääviemäriin.

Erityistoiminnat
Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja.
Kalkunvuoren päällä luolaston yläpuolella on vuonna 1999 rakennettu Punaisen ristin tietoliikennemasto.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Alueen toiminnot eivät häiriinny lähialueen ympäristökuormituksesta. Alueella on merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi alue on pohjavesialuetta ja erittäin suuren radonpitoisuuden aluetta.

3.1.4 Maanomistus
Tontin 3501-3 omistaa Suomen Punainen Risti. Muun osan kaava-alueesta omistaa Tampereen kaupunki. Urheilualueen rinnetoiminnot on kaupunki vuokrannut Tampereen rinteet oy:lle. Kalkun kehätien vieressä kulkevaa maakaasulinjan aluetta hallinnoi Gasum oy.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

3.2.1.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on maankäytön perussuunnitelma, jolla vahvistettiin 6.6.1997 Pirkanmaan alueidenkäytön pääperiaatteet seuraaviksi 10-15 vuodeksi. Seutukaavassa alueen länsiosa on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja itäosa virkistysalueeksi. Alueen eteläosassa kulkee seudullinen pääulkoilureitti. Kaava-alue on pohjavesialuetta

3.2.1.2 Maakuntakaava
Pirkanmaan 1.maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa alueen länsiosa on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja itäosa virkistysalueeksi. Alueen eteläosassa kulkee seudullinen pääulkoilureitti. Kaava-alue on pohjavesialuetta.

3.2.1.3 Yleiskaava
12.12.2000 vahvistetun Tampereen kantakaupungin yleiskaavan mukaan tontti 3501-3 on erityisaluetta (E) ja muu kaava-alue on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta, kuten ranta, vesistön suoja-alue, harju, rinne, maisemapelto tai niitty. (VLM). .

3.2.1.4 Asemakaava
Korttelialueella on voimassa 22.12.1970 vahvistettu asemakaava nro 3435. Sen mukaan tontti 3501-3 ja 4 ovat asunkerrostalojen korttelialuetta. Tontin 3 rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0,1. Vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on määritelty +100.00:ksi. Tontin 4 rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvulla e=0,5. Vesikaton ylimmän kohdan korkeusmäärittely vaihtelee +110 - +140 väillä. Ohjeellinen kerrosmäärä vaihtelee 3 ja 4 välillä. Kalkun kehätieltä ajo tontille on sallittu vain tontin eteläosasta.

Urheilualueella ja Kalkun kehätien katualueella on voimassa 19.12.1967 vahvistettu asemakaava nro 2529. Urheilualue on merkitty pohjaveden ottamon suoja-alueeksi, jolla ei saa pitää ilman vesioikeuden lupaa asuin- tai muuta vakituista oleskelupaikkana olevaa rakennusta tai sellaista varastoa, säiliötä, johtoa, viemäriä tai laitosta, mistä likaa tai muuta veden laatuun vaikuttavaa ainetta voi päästä pohjaveteen, eikä myöskään suorittaa sellaista toimintaa, joka vahingollisella tavalla voi huonontaa ottamosta saatavan veden laatua.
Kaupunginosan rajan osalta eri kohdissa on voimassa molemmat edellä mainitut asemakaavat.

3.2.1.5 Rakennusjärjestys
Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 6.9.2000.

3.2.1.6 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2006.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Asuinkerrostaloalueena erittäin jyrkkä kallioinen etelärinne on kaavallisesti vanhentunut. Asemakaava ei vastaa nykyistä käyttötarkoitusta eikä alueen luonto- ja kulttuuriarvoja. Alueella nykyisin oleva käyttötarkoitus säilyisi pääosin nykyisellään.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Aloite: Asemakaavan muutos laaditaan tontin 3501-3 omistajan Punaisen Ristin aloitteesta. Dno: YPA: 2804/611/06, pvm. 24.03.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Muutoksen hakija Suomen Punainen Risti,
Mustavuoren laskettelurinteen yrittäjä Tampereen rinteet Oy,
Kalkun kehätien länsipuolisen asuinkorttelin 3502 itäosa, Asunto-osakeyhtiöt Kalkunkartano, Kalkunrinne, Kalkunpuisto ja Kalkunhovi.
Kaupungin eri toimialat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos ja kaikki tekniset toimialat,
Tampereen vesi,
Pirkanmaan Ympäristökeskus,
Gasum oy

4.3.2 Vireilletulo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 11.5.2006. Kaava-aluetta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos oli nähtävänä 11.5. - 1.6.2006 välisen ajan Palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2 B.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kuulutuksen ja nähtävilläolon lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille. Nähtävilläoloaikana kaavoittaja oli yhteydessä Mustavuoren laskettelurinteen yrittäjään Tampereen Rinteet Oy:n Seppo Mölsään.
Nähtävillä oloaikana ei kaava-asiasta jätetty mielipiteitä.
Mm. laskettelurinteen ja tontin 3051-3 rajan tuntumassa olevien teknisten rakenteiden osalta pohjakarttaa varten tehtiin kesällä 2006 tarkistusmittauksia.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet
Kaavamuutoksen hakijan tavoitteet:
Tontin omistajan tarkoituksena "on rakentaa maanpäällistä kasikerroksista hallitilaa SPR:n varastointia ja lajittelua varten. Nykyisen kaavan sallima rakennusoikeus on käytetty, tosin ei asuinkerrostaloille, vaan varasto- ja toimistotiloiksi. Tontin rajoja tulisi tarkistaa vastaamaan nykytilannetta. Tontilleajo tapahtuu naapurin (kaupungin) maiden kautta, koska tontin "kirveenvarsi", jonka kautta ajon tulisi tapahtua on maastollisesti lähes mahdoton toiminnan vaatimalle rekkaliikenteelle. Uuteen halliin sijoittuisi toimintamme työvoimavaltaisin alue, lajittelu, johon näin saataisiin luonnonvaloa."

Kunnan asettamat tavoitteet
Tontin 3501-3 toiminnot nykyiselläänkin ulottuvat vähäisessä määrin tontille 4 ja urheilu- sekä Kalkun kehätien katualueelle, joten ne on otettu kaava-alueeseen mukaan. Koska asuinkerrostalojen tontti 3501-4 on hyvin jyrkkä, korkeusero tontilla on 45 metriä, on sen toteuttaminen esteettömänä asuinympäristönä on lähes mahdotonta. Lisäksi tonttien alueella on merkittäviä luontotekijöitä ja muinaismuistolain alaisia rakenteita.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Alueen monipuoliset luontoarvot ja ensimmäisen maailmansodan aikaiset juoksuhaudat on tarkoitus säilyttää. Alueen sijainti pohjavesialueella ja erittäin korkean radonpitoisuuden alueella tulee ottaa huomioon.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallisten tavoitteet
Kaupungin kunnallistekniikan toteuttaja ja ylläpitäjä edellyttää, että kaava-alueen kaakkoisreunassa oleva pumppaamo merkitään omaksi erityistoimintojen korttelialueeksi.

Asemakaavan laadulliset tavoitteet
Keskeinen laadullinen tavoite on luoda hyvät edellytykset Punaisen ristin toimintojen toteuttamiselle alueella kuitenkin turvaten luonto- ja kulttuuriarvot alueella sekä ehkäisten pohjaveden pilaantumisriski.

4.4.3 Yleiskaavallinen tarkastelu
Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kartassa 2 Viherverkko ja suojelu on tontin 3501-6 pohjois- ja luoteispuolelle merkitty merkittävä viheralueena säilytettävä alue. Koska korttelialue vähäisessä määrin ulottuu tälle alueelle on yleiskaavallinen tarkastelu tarpeen. Yleiskaavakartta on esitetty mittakaavassa 1:20 000 joka tarkoittaa sitä, että 0,25 mm:n viivan paksuus kartalla vastaa 5 metriä luonnossa. Joten tontin 3501-3 levittäminen viidellä metrillä itään ja länteen päin ei kavenna yleiskaavan rajaamaa merkittävää viheraluetta. Levityksellä on kuitenkin selkeä merkitys, koska näin Punaisen Ristin luolasto saadaan kokonaisuudessaan uudelle Punaisen Ristin tonttialueelle. Nykyisen ajoväylän liittäminen tonttiin kaventaa yleiskaavan mukaista urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Yleiskaavan viheraluekartassa Punaisen Ristin erityisalueelle ei ole merkitty tonttiyhteyttä Kalkun kehätieltä ellei sen ole ajateltu mahtuvan viivapaksuuden mukaiseen 5 metrin leveyteen. Punaisen Ristin nykyinen asemakaavallinen kirveenvarsi-tyyppinen tonttiliittymä on 12 metriä leveä. Punaisen Ristin nykyisen alueen ja Kalkun kehätien välissä kulkee useita eri suuntaisia johtolinjoja muun muassa kaukolämpölinja ja Mustalahden rannan jäteveden pumppaamosta tuleva viemärilinja. Nämä linjat katkaisevat nykyiselläänkin etelä-pohjoissuuntaista viheryhteyttä. Mitä tulee tämän linjan pohjoispuoliseen alueeseen, joka on merkitty merkittäväksi viheralueena säilytettäväksi alueeksi, voidaan todeta, että uuden tontin 3501-7 osalta alueella ei ole erityisen merkittäviä luontoarvoja, koska alue on vanhojen kulkuyhteyksien ja kahden tyhjennetyn ja raunioituneen ammusvaraston aluetta. Alue on selvästi liittynyt Punaisen Ristin alueella 1940-luvulla olleeseen Sakon kivääritehtaan toimintaan. Biologi Kari Korte on tutkinut kaava-alueen luontolajistoa kasvillisuuden ja liito-oravabiotoopin osalta, eikä korttelialueeksi merkittyjen tonttien 3501-6 ja 7 ole löytynyt merkittäviä lajihavaintoja lukuun ottamatta tontin 3501-6 luolaston yläpuolista osaa. Tontin 3501-7 pohjoisrajan tuntumassa esiintyy alueella muuallakin tyypillistä haisukurjenpolvea. Tämänkin esiintymän turvaamiseksi on tontin rakennusalan pohjoispuoleinen tontin osa merkitty istutettavaksi tontinosaksi. Yleiskaavan esitystavasta voi päätellä, että viheryhteyttä Punaisen Ristin nykyisten rakennusten länsipuolelta pohjois- eteläsuunnassa on pidetty tärkeänä. Siksi tontin 3501-6 rakennusalojen väliin on merkitty myös maastomuodoltaan luonnontilaisena säilytettävät tontin osat, jotta reilun 30 metrin levyinen ekologinen käytävä jäisi alueen keskelle. Vaikka tontin 3501-6 luolaston yläpuolinen tontin osa kuuluu tonttialueeseen, on luolaston yläpuolinen n. 3 700 m2 suuruinen tontin pintaosa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi.

Seuraavassa tarkastellaan muutoksia Maankäyttö- ja rakennuslain
yleiskaavalta vaadittavien sisältövaatimusten näkökulmista.

MRL 39.2 § kohta1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Punaisen Ristin toiminta sijoittuu edullisesti hyvien liikenneyhteyksien varteen. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta virkistysalueen sisään jäävä korttelialue tulisi liittää suoraan katuverkkoon. Kunnallistekniikan hyväksikäytön kannalta on perusteltua sijoitta uutta tonttimaata nykyisten verkostojen yhteyteen. Asemakaavan muuttaminen turvaa nykyistä kaavaa huomattavasti paremmin ekologisen ympäristön olosuhteita alueella. Uuden tontin 3501-7 rakentaminen edellyttää ammusvarastojen kohdalta maan puhdistamisen mahdollisista epäpuhtauksista. Korttelialueelle sijoitetut luontoarvojen säilymistä turvaavat merkinnät mahdollistavat lajien monimuotoisuuden säilymisen alueella. Uusi tontti 3501-7 saattaa estää nykyisen tontilla kulkevan polun poistuttua kulutuksen kannalta aran kalliorinteen lisääntyvältä kulutukselta.

MRL 39.2 § kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
Kaavan mukainen ratkaisu mahdollistaa yleiskaavaa monipuolisemmin yhdyskuntarakenteen hyväksikäytön.

MRL 39.2 § kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
Asuintoimintojen poistuminen kaava-alueelta vähentää asumisen
mahdollisuuksia alueella. Uusi tontti 3501-7 mahdollistaa uusien
palvelutoimintojenkin sijoittumisen alueelle.

MRL 39.2 § kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
Kevyenliikenteen yhteyden sijoittaminen tontin 3501-6 eteläreunaan mahdollistaa edelleen polkuyhteyden Mustalammen rantaan ja laskettelurinteelle Kalkun suunnasta. Koska alueella on jo melko monipuoliset kunnallistekniset verkostot, on edullista, että niitä käytetään myös uuden tontin hyväksi.

MRL 39.2 § kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
Punaisen Ristin toimintojen säilyminen alueella on hyvin laajasti merkityksellistä. Sakon kivääritehtaan mahdollisten maaperän epäpuhtauksien poistuminen rakentamisen myötä alueelta on terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta tarpeellista.

MRL 39.2 § kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
Kaava mahdollistaa elinkeinoelämän edellytyksiä palvelevan uuden toimitilarakentamisen hyvien liikenneyhteyksien varteen.

MRL 39.2 § kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen;
Sakon kivääritehtaan mahdollisten maaperän epäpuhtauksien poistuminen
rakentamisen myötä alueelta vähentää alueen ympäristöriskejä.

MRL 39.2 § kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Kaava mahdollistaa pääosin olemassa olevan rakennuskannan säilymisen ja varmistaa ensimmäisen maailmansodan aikaisten juoksuhautojen säilymisen. Kaavaratkaisu yksityiskohtineen tukee monella tavalla selvitettyjen lajihavaintojen säilymistä alueella. Uudisrakentaminen muuttaa paikallisesti ympäristöä, mutta maastomuodot ovat niin voimakkaat, että Kalkun kehätien varressakin maiseman suurmuoto puustoineen säilyy. Punaisen Ristin luolaston eteen suunnitellun lisärakentamisen näkyvyyttä julkisluonteiselle Mustavuoren laskettelurinteelle on pehmennetty sen etualalle istutettavalla puurivillä.

MRL 39.2 § kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys;
Kalkunvuoren uuden asuntoalueen kaavojen nro 7934 ja 7984 on tarkasteltu alueen virkistysalueiden riittävyyttä. Tässä yhteydessä lähdettiin siitä, että rautatien varressa olleen teollisuustontin ja asuinkerrostalotontin 3501-4 poistaminen säilyttää kyseisten kaavojen toteuttamisesta huolimatta Kalkunvuoren, Mustavuoren ja Teerivuoren eli Kalkun, Raholan ja Villilän toisiinsa yhteydessä olevien virkistysalueiden kokonaislaajuuden n. 87,5 ha. Asemakaavallinen virkistysalue lisääntyy kaava-alueella 2,74 ha

4.4.4 Muut tavoitteet
Seuraavassa on esitetty lausuntokierroksen ja luonnoksen nähtävillä olon yhteydessä tulleet tarkistukset. 7.11.2006 päivätty asemakaavaluonnos oli lausuntokierroksen ajan nähtävillä 23.11.-14.12.2006.

Ympäristövalvonnan lausunto 4.12.2006: Koska alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella Mustalammin vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella, ei sinne ole syytä sijoittaa teollisuus- ja varastorakennustoimintaa.
Kaavoituksen vastaus: Koska Punaisen Ristin toiminta on pääasiassa varastotoimintaa on se tarpeen mainita käyttötarkoituksena. Punaisen Ristin toimintaan kuuluu myös kokoonpanotoimintaa, joten sen tyyppinen teollisuustoiminta tulee myös sallia. Jotta kaava-alueen pohjavesialueen erityismerkitys korostuisi alueen toimintojen valikoitumisessa on ympäristövalvonnan lausunnon perusteella täsmennetty korttelialueen pääkäyttötarkoitusta korostamalla, että ympäristö, tässä tapauksessa pohjavesialue, asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (KTY-4).

Sähköverkkotoiminnan yleissuunnittelun lausunto 14.12.2006: Esitämme, että 3501/6 tontille varataan "sanallisesti" muuntamoa varten yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva alue (et-alue/muuntamotila 50m2) yksilöimättä tarkemmin vielä alueen sijaintia kiinteistöllä. Tällöin verkkoyhtiö voisi myöhemmin sopia puistomuuntamon paikasta tai rakennusmuuntamosta.
Kaavoituksen vastaus: Sähköverkkotoiminnan lausunnon perusteella
korttelialueelle on merkitty merkintä 50m2:n suuruisesta
muuntajavarauksesta (et-13(50m2).

Kaukolämpö- ja kaasutoiminnan lausunto 6.12.2006: Asemakaavan muutosalueella on kaukolämpöjohtoja oheisen piirustuksen mukaisesti. Johtojen siirtokustannuksista vastaa siirron aiheuttaja.
Kaavoituksen vastaus: Kaukolämmön lausunnon perusteella korttelialueelle on lisätty nykyinen kaukolämpöjohto maanalaisen johdon merkinnällä. Johto tulee merkityksi tonttikarttaan ja näin se on huomioitava rakennuslupien yhteydessä. Kaavan toteuttaminen kohtaan 6.2 on lisätty merkintä johtojen siirtokustannusten kohdistumisesta siirron aiheuttajalle.

Yleiskaavoituksen lausunto 15.12.2006: Selostuksessa pitäisi varmaan perustella tarkemmin yleiskaavan virkistysalueen pienentämistä varsinkin kun virkistysalue on määritelty yleiskaavan toisella vahvistuneella viherverkko kartalla erittäin merkittäväksi.
Kaavoituksen vastaus: Yleiskaavoituksen lausunnon perusteella on selostukseen lisätty yleiskaavallinen tarkastelu kohtaan 4.4.3.

Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto 6.12.2006: Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut muutosluonnokseen ja toteaa, että kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevat I maailmansodan venäläiset puolustusvarustukset on merkitty asianmukaisella tavalla kaavakarttaan. Kaavamerkinnän selitystä tulee vielä täydentää lauseella "Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon tai Museoviraston lausunnolle".
Kaavoituksen vastaus: Vain vähäinen osa muinaismuistolain rauhoittamista juoksuhaudoista sijaitsee korttelialueella aivan tontin 3501-6 pohjoisrajan tuntumassa. Niiden kohdalle on merkitty vain maanalaista rakentamista ja jo toteutettu tietoliikennemasto. Koska Kaava-alueen rakennuslupia vaativat toimenpiteet tulevat sijaitsemaan aivan toisaalla, ei ole tarkoituksenmukaista velvoittaa muuta kuin linnoitusrakenteita koskevia lupia museolausunnoille. Rakennusvalvonta pyytää sm-alueille tai niiden tuntumaan rakennettaessa museoalan lausunnon viran puolesta.

Rakennusvalvonnan lausunto 8.12.2006: Onko maanalaisen johdon päällä oleva pienempi ajo-3(3501-8) merkintä oikea.
Kaavoituksen vastaus: Koska pistekatkoviiva katkaisee kaavamääräyksen vaikutuksen toiselle puolelle, on tarpeen myös johtorasitteen päälle merkitä kulkurasite, jotta kulkuyhteyden toteutus olisi tarvittaessa siinäkin mahdollinen.

Frenckellin palvelupisteessä 11.12.2006 jätetty yleisömielipide: Kulku Mustalammin rantaan Kalkun kehätieltä olisi hyvä varmistaa. Jos uudet tontit aidataan, kulkumatka Nokiantien kautta rantaan ja Mustavuoren laskettelurinteelle pitenee huomattavasti.
Kaavoituksen vastaus: Yleisön mielipiteen perusteella tontin 3501-6 etelärajalle on merkitty ohjeellinen kevyenliikenteen kulkureitti mahdollistamaan jatkossakin kulku Mustalammin rantaan.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu

VA-0; 0-vaihtoehto nykytilanne. Alue säilyy, mutta nykyisen asemakaavan mukainen asuinkerrostalorakentaminen olisi mahdollista.

Vaihtoehdon vaikutukset:
1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Nykyrakennuskanta säilyy. Mahdollisuus asuinkerrostalorakentamiseen asemakaavallisella tasolla säilyy ja sitä kautta voisi rakennettu ympäristö muuttua merkittävästi.
2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Merkittävien luontotekijöiden säilyminen olisi kyseenalaista. Rakentaminen edellyttäisi erittäin voimakasta ympäristön muokkausta. Uudet asukkaat kuormittaisivat vaihtoehdon ratkaisun myötä supistuvia virkistysalueita.

3. Vaikutukset talouteen
Yhdyskunnan kannalta alue on kunnallistekniikan valmiuksiin nähden vajaakäyttöinen. Asemakaavan toteuttaminen toisi runsaasti asuinkerrosalaa alueelle. Ei edellytä tontin ulkopuolisia kunnallisteknisiä rakennustoimia eikä niihin liittyviä kustannuksia. Punaisen Ristin toiminnot olisi sijoitettava muualle.
4. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Melusuojausta Nokian moottoritien ja Nokiantien melua vastaan vaikea hoitaa. Radonriski ja pohjaveden pilaantumisriski huomioitava.
5. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
Esteettömyys on vaikea hoitaa jyrkässä rinteessä. Alue voi tarjota mielenkiintoisia asumismahdollisuuksia avarine näkymineen.
6. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Asumiskäyttö monipuolistaa sosiaalista ympäristöä tuomalla sosiaalista kontrollia alueelle ja yhdistämällä asumiseen liittyvää aluerakennetta. .
7. Vaikutukset kulttuuriin
Alueen säilyminen nykyisellään kertoo menneestä kulttuurista näkymin ja toiminnoin, jos toiminnat säilyvät. Maisemassa avoimella kulttuuriympäristöllä on laajempaakin merkitystä laskettelurinteen ja Nokantien näkymissä. Asuminen todennäköisesti rajoittaisi huomattavasti alueen julkista käyttöä yksityisten asuntoimintojen eduksi.

Vaihtoehto 1
Kaavamuutoshakemuksen mukaisen vaihtoehdon tonttirajaus ja rakentamisesitys

Vaihtoehdon vaikutukset:
1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Nykyrakennuskanta pientä keskeisellä paikalla olevaa omakotitaloa lukuun ottamatta säilyy. Punaisen Ristin tontilla asemakaavan mukainen asuntorakentaminen ei mahdollistu. Maakaasulinja ei mahdollista autotallirakennusten sijoittamista aivan Kalkun kehätien läheisyyteen. Pienet osat luolaston päistä jäisi tontin ulkopuolelle.
2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Pääosa luontoympäristöstä jäisi tontin ulkopuolelle, joten pelkästään punaisen ristin tontin käyttötarkoituksen ja vähäisten rajojen muuttaminen ei vaaranna luontoympäristöä. Merkittävien luontotekijöiden säilyminen olisi mahdollista. Haettu käyttötarkoitus ei kuitenkaan saa uhata pohjaveden puhtautta.
3. Vaikutukset talouteen
Tontin käyttötarkoitus säilyy, joten muutokset kaava- tai yhdyskuntatalouteen ovat olemattomia. Vaikka käyttötarkoitus poikkeaakin asemakaavasta, on toiminta kuitenkin yleiskaavan mukaista. Yhdyskunnan kannalta alue on kunnallistekniikan valmiuksiin nähden vajaakäyttöinen. Ei edellytä tontin ulkopuolisia kunnallisteknisiä rakennustoimia eikä niihin liittyviä kustannuksia.
4. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Hanke ei muuta tilannetta alueella juurikaan. Pohjaveden suojelusta on kuitenkin huolehdittava.
5. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
Alue säilyy hiukan syrjäisenä eikä sinne ole yleisöllä asiaa. Toimintamahdollisuudet säilyvät lähes nykyisellään.
6. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Alueen ominaisluonne säilyy nykyisellään, joten kaava ei muuta sosiaalisia oloja alueella.
7. Vaikutukset kulttuuriin
Alueen säilyminen nykyisellään kertoo menneestä kulttuurista näkymin ja toiminnoin, jos toiminnat säilyvät. Maisemassa avoimella kulttuuriympäristöllä on laajempaakin merkitystä laskettelurinteen ja Nokiantien näkymissä.

Vaihtoehto 2
Kaavamuutoshakemuksen mukaisen vaihtoehdon tonttirajaus ja rakentamisesitys täydennettynä Kalkun kehätien varren lisätontilla ja erillisellä pumppaamotontilla.

Vaihtoehdon vaikutukset:
1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Nykyrakennuskanta pientä keskeisellä paikalla olevaa omakotitaloa lukuun ottamatta säilyy. Uudelle tontille 5301-7 on mahdollista rakentaa uudisrakentamista vanhojen rakennuspohjien paikalle. Punaisen Ristin tontilla nykyisen asemakaavan mukainen asuntorakentaminen ei enää mahdollistu.
2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Pääosa luontoympäristöstä jäisi tontin ulkopuolelle, joten punaisen ristin tontin käyttötarkoituksen ja vanhoille rakennuspaikoille sijoitetun uuden tontin muodostaminen ei vaaranna luontoympäristöä. Merkittävien luontotekijöiden säilyminen olisi mahdollista. Haettu käyttötarkoitus ei kuitenkaan saa uhata pohjaveden puhtautta. Mahdollinen uudisrakentaminen edellyttää mahdollisten pilaantuneiden maiden poistamisen alueelta.
3. Vaikutukset talouteen
Tontin käyttötarkoitus säilyy nykyisen toiminnan mukaisena, joten siltä osin muutokset kaava- tai yhdyskuntatalouteen ovat olemattomia. Uudistontti mahdollistaa kaavamuutoshakemusta enemmän rakentamista ja lisää siltä osin kaupungin tonttivarantoa ja olevan kunnallistekniikan hyödyntämistä alueella. Yhdyskunnan kannalta alue on kunnallistekniikan valmiuksiin nähden vajaakäyttöinen. Vaikka käyttötarkoitus poikkeaakin asemakaavasta, on toiminta kuitenkin pääosin yleiskaavan mukaista. Ei edellytä tontin ulkopuolisia kunnallisteknisiä rakennustoimia eikä niihin liittyviä kustannuksia.
4. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Hanke ei muuta tilannetta alueella juurikaan. Pohjaveden suojelusta on kuitenkin huolehdittava. Pohjaveden suojelun kannalta on hyvä, että uudisrakentamisen yhteydessä mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset poistetaan alueelta.
5. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
Alue säilyy hiukan syrjäisenä eikä sinne ole yleisöllä asiaa. Toimintamahdollisuudet säilyvät lähes nykyisellään.
6. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Alueen ominaisluonne säilyy nykyisellään, joten kaava ei muuta sosiaalisia oloja alueella.
7. Vaikutukset kulttuuriin
Alueen säilyminen nykyisellään kertoo menneestä kulttuurista näkymin ja toiminnoin, jos toiminnat säilyvät. Maisemassa avoimella kulttuuriympäristöllä on laajempaakin merkitystä laskettelurinteen ja Nokiantien näkymissä.

4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta
Vaihtoehto 0, nykyisen asemakaavan mukainen rakentaminen ei tue Punaisen Ristin toimintojen säilymistä alueella eikä tue luonto- ja kulttuuriarvojen ja -ympäristön säilymistä. Vaihtoehto 1 mahdollistaa kaavamuutoshakemuksen tavoitteet mutta jättää alueen muut tavoitteet huomiotta. Vaihtoehto 2 mahdollistaa kaavamuutoshakemuksen tavoitteiden toteutumisen lisäksi kulttuuri- ja luontoarvojen säilymisen ja turvaamisen alueella. Lisäksi lisätontti mahdollistaa monipuolisempien toimintojen saamisen nykyisen kunnallistekniikan yhteyteen.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Koska VA 2 parhaiten mahdollistaa asetetut tavoitteet ja samalla vakiinnuttaa alueen nykyiset toiminnot, on kaavatyön pohjana ollut sen mukainen ratkaisu.

Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläollessa ei jätetty mielipiteitä.

4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Kaava-alueen pohjoisosan jyrkkä kalliorinne säilytetään merkittävänä luonto- ka kulttuuriympäristönä poistamalla se tonttivarannosta. Kaava-alueen eteläpuolinen osa soitetaan paikan nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti toimitilarakennusten korttelialueena. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 20% saa käyttää myymälätiloja varten.

5.1.1 Mitoitus
Asemakaavan mukaista asuinkerrostalojen korttelialuetta poistuu 43 320 m2 ja asuinrakennusoikeutta 16 794 k-m2. Asemakaavoitettu tonttialue pienenee kaava-alueella 22 348 m2. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 6 309 k-m2. Toimitilarakennusten korttelialueella on sovellettu Kalkun kehätien länsipuolella olevan teollisuustontin tonttitehokkuutta e=0,4. Kaava-alueen pinta-ala on 48 391 m2.

5.1.2 Palvelut
Kaavaratkaisu ei edellytä lisää palveluja eikä myöskään niitä luo. Joskin uudelle tontille on mahdollista sijoittaa myös yksityisiä palvelutoimintoja. Jos alueen toiminnot tarjoavat runsaasti työpaikkoja on edullista, jos Tampereen liikennelaitoksen joukkoliikenne kulkisi Kalkun kehätietä pitkin.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Luonto- ja kulttuuriympäristön osalta kaava luo hyvät edellytykset näiden arvojen vaalimiselle ja säilymiselle. Kaava korostaa alueen muokkauksessa, että pohjaveden suojaaminen ja maaperän puhdistaminen ovat keskeisiä ympäristön laatua turvaavia toimia.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet
Muodostettavat uudet tontit 3501-6 ja 7 merkitään Toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY-1.

Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 20% saa käyttää myymälätiloja varten.

ET-1 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue kohdassa 5.3.2.4.

Koko kaava-alueen aluetehokkuus ea= 0,17.

Korttelialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Korttelialue on myös vedenhankinnalle tärkeätä pohjavesialuetta (pv-6). Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja.

Kaavamuutoshakemuksen mukaisesti tontille 3501-6 on osoitettu rakennusalat nykyisille kaksi-kolmikerroksisille rakennuksille ja maanalaisille luolatiloille sekä esitetylle kaksikerroksiselle toimisto- ja varastorakennukselle sekä Kalkun kehätien varteen suunnitelluille autosuojarakennuksille. Jyrkkään kalliorinteeseen sijoittuvien luolarakenteiden päällinen tila on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo) ja juoksuhautojen osalta muinaismuistolailla rauhoitetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi (sm). Tälle alueelle on merkitty pienet rakennusalat tietoliikennemastoa (et-1) ja luolaston ilmanvaihtorakenteita ja poistumisteitä varten.
Tontin eteläreunalle on merkitty istutettava puurivi ja johtorasite maanalaisia johtoja varten sekä kulkurasite ET-1 -tontille 3501-8 (ajo-3(3501-8)).

Molemmilla tonteilla ennen alueelle tapahtuvaa rakentamista on huolehdittava siitä, että saastunut maaperä ja/tai saastuneet rakenteet on poistettu ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti (saa).
Tonttien 3501-6 ja 7 väliselle melko jyrkälle rinteelle on lisäksi merkitty luonnontilaisena säilytettävät alueet, joissa puusto ja luonnonmuodostelmat on säilytettävä (s-9)

5.3.1.1 Asuinrakennusten korttelialueet.
Asuinkerrostalojen tontit 3501-3 ja 4 poistuvat. Samoin poistuu asemakaavan mukaista asuinkerrostalojen korttelialuetta 43 320 m2 ja asuinrakennusoikeutta 16 794 k-m2. Poistuvien AK-tonttien pinta-ala on yhteensä 20 560 m2.

5.3.2 Muut alueet

5.3.2.1 Virkistysalueet
Yli puolet kaava-alueesta, alueen pohjoispuoli merkitään virkistysalueeksi, jolla on tärkeitä luontokohteita ja muinaismuistolain alaisia rakenteita (VSM). Virkistysalueen pinta-ala on 27 420 m2. Alue tulee olemaan osa Kalkunvuorenpuistoa. Pääosa virkistysalueen osasta on merkitty luontoarvojensa vuoksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Myös luolaston päällinen osa tontista 3501-6 on merkitty samalla merkinnällä. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset juoksuhaudat ja niihin liittyvät linnoitusrakenteet on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm).

5.2.2.2 Urheilualueet
Mustavuoren laskettelurinteen käyttöaluetta on tarkistettu yhteistyössä Tampereen rinteet oy:n kanssa. Urheilualueesta on liitetty Mustalammin pohjoispuolella tonttiin 3501-6 jo punaisen ristin käytössä ollutta aluetta 4037 m2, jolta osin urheilualue siis pienenee.

5.3.2.3 Katualueet
Kalkun kehätien katualue on kaava-alueen kohdalla epätarkoituksenmukaisen leveä. Muodostettavaan uuteen Punaisen Ristin tonttiin 3501-6 onkin liitetty Kalkun kehätien katualuetta 1 034 m2, jolta osin katualuetta poistuu.

5.3.2.4 Erityisalueet
Kaava-alueen eteläosassa oleva kaupungin pumppaamon alue on merkitty Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1), tontiksi 3501-8. Sen pinta-ala on 296 m2. Rakennusala on koko tontin kokoinen. Tontilla ei ole rakennusoikeutta.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Väestön rakenne ja kehitys kaava alueella

Kaava-alueelle ei tule asukkaita, koska kaavan myötä poistuu alueen asuinrakennusoikeus. Poistuva asuinrakennusoikeus on jo huomioitu Kalkunvuoren uuden asuntoalueen asemakaavoissa nro 7934 ja 7984.

Yhdyskuntarakenne: Yhdyskuntarakenne säilyy lähes nykyisellään ja selkiytyy kun muutosta odottava vanha kaavallinen asuinkerrostalotoiminto poistuu alueelta. Kaupunki /taajamakuva: Taajamakuvan väljyys jyrkässä maisemarinteessä säilyy, joskin Kalkun kehätien varressa rakentaminen tulee näkymään nykyistä enemmän. Asuminen: Asumisen suhteen alueella ei tapahdu muutosta muuten, kuin asemakaavallisen toteutumattoman asuinrakennusoikeuden poistumisena. Palvelut: Palvelut säilyvät nykyisellään. Uusien työpaikkojen myötä saaminen joukkoliikenteen kysyntä saattaa lisääntyä ja se puolestaan voi omalta osaltaan parantaa bussipysäkkien saamista Kalkun kehätielle. Virkistys: Alueen virkistystoiminnot säilyvät nykyisellään. Kaavaratkaisu mahdollistaa ja turvaa merkittävien luontoarvojen säilymisen alueella. Liikenne: Liikenneyhteydet säilyvät nykyisellään. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot: Alueen kulttuurihistorialliset merkitykset on mahdollista pääosin säilyttää. Alueen ensimmäisen maailmansodan aikaiset juoksuhaudat ja muut linnoitusrakenteet on suoja-alueineen merkitty kaavakarttaan muinaismuistolain alaisiksi kohteiksi. Tekninen huolto: Paikalla oleville teknisen huollon toiminnoille on tehty tarvittavat varaukset kaavakarttaan. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt: Kaava-alueen toiminnot säilyvät sellaisina, ettei ympäristön kuormitus niitä häiritse. Kun taas uudisrakentamiselle on asetettu pohjavedensuojelua varmistavia ehtoja. Sosiaalinen ympäristö: Alueen sosiaalinen ympäristö säilyy nykyisellään. Yksityisessä käytössä oleva alue laajenee nykyisestä, mutta supistuu huomattavasti poistuvat asuinkerrostalojen rakentamismahdollisuuden myötä.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Maisemarakenne, maisemakuva: Alueen suurmaisemassa ei tapahdu juurikaan muutoksia. Kalkun kehätien liittymän kohdalla nykyiseen puoliavoimeen maisematilaan tulee uusia rakennuksia. Luonnon monimuotoisuus: Pääosa kaava-alueesta muuttuu tonttimaasta virkistysalueeksi, jolla on alueen merkittäviä luonto-ominaisuuksia tukevia määräyksiä. Uudisrakentaminen kohdentuu vanhastaan rakentamistoimintojen muokkaamille alueille. Pienilmasto: Pienilmasto säilynee nykyisellään, koska jyrkästä rinteestä johtuen kaksikerroksinen uudisrakentaminen ei varjosta luonnontilaiseksi jääviä alueita. Vesistöt ja vesitalous: Kaavaratkaisussa, määräyksissä ja merkinnöissä korostuu pohjavesialueen huomioiminen ja pilaantumisen ehkäiseminen.
Luonnonsuojelu: Alueen merkittävät luonto-ominaisuudet on kaavallisin toimin merkitty säilytettäviksi..

5.4.3 Muut vaikutukset

5.5 Ympäristön häiriötekijät
Rakentamisessa on otettava huomioon radonsuojaus ja pohjaveden pilaantumisriski. Rakentamistoimenpiteissä on huolehdittava mahdollisista maaperän epäpuhtauksista ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Kaavakarttaan liittyy toteuttamismahdollisuutta esittävä havainnepiirros.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Kaava-alueen toteuttaminen alkaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman ja kun kaavaan liittyvistä maanvaihdoista ja tarvittavista rasituksista ja muista sitoumuksista on sovittu kaupungin ja maanomistajan välillä. Tonttien 3501-6 ja 7 läpi kulkee kaukolämpö-, vesi- ja viemärilinja. Kaavaa toteutettaessa uuden tontin omistajan tai haltijan tulee omalla kustannuksellaan siirtää maanalaiset johdot kaava-alueen eteläreunaa kulkevan johtorasitteen kohdalle. Tämä toimenpide vapauttaa nykyisen linjan kohdalla oleva rakennusalan johtorasituksista.

Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.