MUISTUTUKSET JA ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN, RATINAN ETELÄRANNAN ASUINKORTTELIT, VIRKISTYSALUE JA SATAMA; HATANPÄÄN VALTATIEN JA TAMPEREEN VALTATIEN LOUNAISEN KULMAKORTTELIN KÄYTTÖTARKOITUS JA RAKENNUSOIKEUS; PAINEENVÄHENNYSASEMA NALKALAN KATUALUEELLE; TAMPEREEN VALTATIE, 2, 4, 6-8, 10, HATANPÄÄN VALTATIE 13, KARTTA NO 7991Ympäristölautakunta hyväksyi 29.12.2004 asemakaavan muutosehdotuksen nro 7991 asetettavaksi nähtäville. Elmar ja Sirkka-Liisa Badermann jättivät nähtävilläoloaikana 31.12.2004-31.1.2005 siitä seuraavan muistutuksen: "Muistutus Ratinan etelärannan ym. asemakaavaehdotuksesta (7991) Me allekirjoittaneet Ratinan naapurialueella asuvat vastustamme asemakaavaehdotusta, joka tähtää nykyisen viheralueen rakentamiseen täyteen korkeita kerrostaloja. Perustelu: Ratina on alunperin ollut kaupungin keskustassa pieni asuin- ja viheralue. Stadionin rakentaminen muutti alueen luonteen urheilu- ja vapaa-ajan käyttöön. Ratinan suunnittelukilpailussa esitettiin alueen hillittyä rakentamista. Tästäkin olimme jo eri mieltä. Jatkosuunnittelussa rakennusten korkeudet on nostettu vastoin hyväksyttyjä kilpailutuloksia. Kun alue on keskustassa vielä ainoa rannan ympäröimä rakentamaton viheralue, sitä ei pitäisi uhrata gryndereitten pilattavaksi. Tampereen valtatie sitäpaitsi häiritsee melullaan ja saasteellaan sen kupeeseen sijoitettavia asuinrakennuksia. Myöskään vastapäätä olevan puhdistamon hajuhaittaa ei ole ilmeisesti otettu huomioon, sen siirtyminen muualle voi olla hamassa tulevaisuudessa. Näin ollen kaava on vastoin rakennuslakia, joka vaatii terveysnäkökohtien huomioon ottamista asuinalueiden kaavoittamisessa. Maisemallisesti asuinalue koostuu neljästä tiiviistä U-korttelista 1970-luvun Iähiöiden tyyliä lainaten. Korttelit on tungettu ahtaaseen tilaan Tampereen valtatien ja rannan väliin aivan liian korkeina rakennusmassoina. Kortteleiden toistuva porrastus lisää alueen monotoonisuutta eikä elävöitä sitä. Massiiviset 10-kerroksiset talot tiiviinä rivinä ovat liian suuri kontrasti loivasti rakennetuissa maisemissa. Stadionin valomastot eivät voine olla korkeuden mittakaavana? (Leikkaus E - E). Kaavaehdotus on räikeästi ylimitoitettu, terveydellisesti kyseenalainen, esteettisesti ala-arvoinen ja ympäristöön täysin sopimaton. Alue tulisi mielestämme siistiä ja sijoittaa sinne vapaa-aikaa palvelevia toimintoja kuten pienkentät, matalia kerhotiloja ja vesiurheiluun liittyviä rakennelmia. Leveä puistomainen kävelypromenadi ja venelaiturit ovat perusteltuja, mutta ei asuinrakentaminen. Tampereen valtatien viereen tulisi rakentaa tarpeellinen melusuojaus. Sähkölaitoksen alueelle voidaan mielestämme rakentaa täydentäviä, nykyisen korkuisia rakennuksia. Hatanpään valtatien ja Tampereen valtatien eteläiseen kulmaukseen jokin korkeampi rakennus on perusteltu, jos noudatetaan esim. vastakkaisen NESTEEN talon korkeutta. Jos maamerkit rakennetaan Iiian tiiviinä ryhmänä, ne eivät enää toimi maamerkkeinä. Esitämme, että kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että eteläranta kaavoitettaisiin vapaa-aika- ja virkistyskäyttöön."
"Ratinan yleissuunnitelma määritteli, että Ratinan etelärantaa käytetään asuintalojen, toimistotalojen ja yhdyskuntateknisen huollon rakennusten rakentamiseen. Sinne tulee myös virkistysalueita, kevyen liikenteen pääreittejä, rantapromenadi ja venesatama. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat yhdestä kymmeneen. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi yleissuunnitelman asemakaavoituksen jatkotyön pohjaksi. Asemakaavan muutos on valmisteltu yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavassa on joitakin katulinjoja vähän muutettu. Virkistysalueen määrää on lisätty ja sataman kokoa on pienennetty. Asuinrakennusten kerrosluvut ovat viidestä yhdeksään. Kymmenkerroksisia rakennuksia ei asemakaavan muutoksessa ole. Asuinkortteleiden muoto on aatekilpailussa jaetun toisen palkinnon saaneen suunnitteluryhmä Olympian näkemys rantakortteleista, jollaisia on viime vuosina rakennettu Helsingin ympäristöön, Tampereen ja Ratinan oloihin sovitettuna. Korttelimuoto on kehitetty kilpailun ratkaisusta ja antaa mahdollisuuden järvinäkymiin asunnoista. Muihin muistutuksessa esitettyihin seikkoihin löytyy vastaukset asemakaavan selostuksesta. Kannanotto siihen, kaavoitetaanko alue kokonaan vapaa-aika- ja virkistyskäyttöön, on tehty jo aatekilpailun jatkotyösuosituksessa ja sittemmin yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Kiinteistöosakeyhtiö Hatanpään valtatie 13:n puolesta on jätetty nähtävillä oloajan päättyessä sähköpostilla seuraava päiväämätön kirje": "Kaavamääräysten tarkistamispyyntö Hatanpään valtatie 13 osalta: Luonnosvaiheessa olevan rakennushankkeemme mahdollistamiseksi pyydämme tarkistamaan nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa kiinteistömme osalta seuraavat yksityiskohdat: 1. Luonnossuunnitelmassa on vanhan toimistorakennuksen ja uudisrakennusosan välissä pohjoissivulla olevan kuilun kohdalla rakentaminen meillä esitetty 2. kerroksisena. Kaavassa on ilmeisesti vain yksi kerros. Toivomme, että kaavamääräystä tarkistetaan tältä osalta vastaamaan luonnossuunnitelmaamme. 2. Uudessa kaavassa ei Hatanpään puoleinen julkisivu ole muuttumassa nykyiseen kaavaan nähden. Pyydämme että kaavamääräyksiin ilmestynyt desibelimääräys poistetaan. 3. Luonnossuunnitelmassamme oleva ajoyhteys LPA-alueen kautta useammalle tasolle tontillamme on ilmeisesti kaavamääräyksissä otettu huomioon. Ellei näin ole, niin asia laitettaneen kuntoon. 4. Käsityksemme mukaan uudisrakennusosassa oleva ilmanvaihtokonehuone voidaan toteuttaa 5.kerroksen päälle ilman erillisiä kaavamääräyksiä. Jos näin ei ole, pyydämme vastaavan tapaista merkintää kuin on pohjoispuolen tontilla. Kaavan eteenpäin
menoa toivoen,
Nähtävilläoloajan päätyttyä on Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry jättänyt sähköpostilla kannanoton, johon on vastattu vastineluettelossa 3, päivätty 8.2.2005." Tarkistettu selostus:
Valmistelu Asemakaavan
muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksilla 2001 ja 2002. Muutoksen
pohjana on Ratinan aatekilpailu vuosilta 2000-2001. Muutosta ovat lisäksi
hakeneet tonttien 202-1 ja 2 omistajat. Tärkeimmät valmisteluvaiheet
ovat olleet: Keskeinen sisältö Ratinan yleissuunnitelman linjausten mukaisesti Tampereen valtatien eteläpuolelle rakennetaan kaksi uutta asuinkorttelia ja yksi uusi asuinrakennusten tontti yhteensä noin 1180 asukkaalle, 53400 k-m2. Kortteleihin tulee myös liike- ja toimistotiloja, oletuksena noin 15 % kokonaiskerrosalasta eli 8200 k-m2. Itäosalle tulee kolme uutta tonttia liike- ja toimistotiloja varten sekä lisärakennusoikeutta kahdelle tontille, yhteensä noin 40200 k-m2 uutta tilaa. Kaava-alueella on rakennusoikeutta kaikkiaan 110650 k-m2. Koko kaava-alueen pinta-ala on 15,00 ha. Länsiosan asuntokortteleihin muodostuu neljä liikennemelun suuntaan sulkeutuvaa asuinpihaa, joissa pohjoispuolen pistetalojen kerrosluku on kahdeksasta yhdeksään ja Viinikanlahden suuntaan laskevien lamellitalojen kerrosluku on viisi (palvelutalo osittain kuusi). Muissa asuintaloissa kerrosluku on myös viisi. Liike- ja toimistotalojen kerrosluvut ovat kolmesta kahdeksaan, korkeammat osat Tampereen valtatien puolella. Pysäköinti on valtaosin maan alla. Rakennuksista esitetään suojeltaviksi entiset höyryvoima-asema ja muuntajakorjaustorni. Purettaviksi tulevat Pelastusarmeijan hoitokodin rakennus sekä sähkölaitoksen työpaja- ja varastorakennuksia. Hoitokodille on tulossa uusi tontti Tampereen valtatien varrelle asemakaavalla nro 8007. Viinikanlahden rantaa täytetään lisää 2-17 m noin 300 metrin matkalla ja sille kohdalle rakentuu venesatama ja rantapromenadi. Rantaan muodostuu kaksi virkistysaluetta ja kevyen liikenteen yhteydet sekä Eteläpuiston että Hämeensillan suuntaan. Toteutus Asemakaavan toteutus alkaa maaperän puhdistamisella, rantamuurin rakentamisella ja rannan lisätäytöllä, maakaasuputkien, paineenvähennysaseman ja kaapeleiden siirrolla sekä uuden kunnallistekniikan rakentamisella. Asuinkortteleiden luovuttamisesta käydään tontinluovutuskilpailut; korttelipihojen toteuttaminen alkaa melusuojauksen vuoksi Tampereen valtatien varresta. Itäpäässä ensimmäinen tehtävä on uuden sähköaseman rakentaminen. Kaava-alue rakentunee kymmenen vuoden kuluessa.
2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen
kaupungin III kaupunginosan Tampereen
kaupungin XIII kaupunginosan Tampereen
kaupungin XXII kaupunginosan Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen
kaupungin III kaupunginosan Tampereen
kaupungin XIII kaupunginosan Tampereen
kaupungin XXII kaupunginosan Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, kaavoitusyksikkö, Juha Jaakola. 2.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustassa, 0,7-1 km Keskustorilta etelään ja eteläkaakkoon. Sitä rajaavat Tampereen valtatie, Ratinan vuolle, Viinikanlahti sekä Hatanpään valtatie; läntisin osa on Tampereen valtatien rampissa. Sen katuosoitteet ovat Tampereen valtatie, Tampereen valtatie 2, 4, 6-8, 10 ja Hatanpään valtatie 13. 2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Ranta-alueen
laajennusvaihtoehdot, kustannusarvio ja riskitarkastelu, Paavo Ristola
Oy 23.1.2003, 2.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista Rakennettavuusselvitys,
Aki Hyrkkönen 19.7.2000,
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu
ympäristö Sähkölaitoksen tontin keskellä on tiilinen päämuuntajan korjaustorni, joka on Bertel Strömmerin suunnitelma vuodelta 1921. Sen jatkona on punatiilipintainen muuntajakorjaamo vuodelta 1953. Sähkölaitoksen tontin muut rakennukset ovat työpaja vuodelta 1933, varasto vuodelta 1965 ja kolmikerroksinen toimisto vuodelta 1997. Ne ovat kaikki punatiilipintaisia. Peltipintainen varasto on vuodelta 1989. Ent. höyryvoimarakennuksen päädyssä on peltipintainen öljysäiliö betonisessa suoja-altaassa. Tontin eteläreunalla on maakaasujohtoon liittyvä punatiilipintainen paineenvähennysasema. Kaava-alueen itäreunalla on punatiilinen toimistorakennus, jossa on neljä kerrosta ja pihakansi, jota on osittain käytetty autosuojana sähkölaitoksen tontin puolelta. Sen jatkona etelään on kaksi punatiilistä asuinkerrostaloa, jotka eivät ole kaava-alueessa mukana. Alueen länsipäässä on Pelastusarmeijan käytössä oleva kaksikerroksinen hoitokoti. Sen julkisivut ovat myös punatiiltä. 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne -seutukaava
6.6.1997: keskustatoimintojen aluetta C, läntisin osa lähivirkistysaluetta
VL, sen kautta kulkee pääsähkölinja,
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutostarve liittyy koko Ratinanniemen maankäytön kehittämiseen. Alueella on kaupungin keskustan vanhoja teollisuuden ja kuntatekniikan tiloja ja laitteita. Laaditun yleissuunnitelman mukaan niemen etelärantaa kehitetään asunto- ja toimistoalueeksi. Yksityiset tonttien 202-1 ja 2 omistajat ovat myös esittäneet tonttiensa asemakaavan muuttamista, YIT Rakennus Oy 27.6.2001 ja Kiinteistö Oy Hatanpään valtatie 13 18.12.2003. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus on hyväksynyt 5.11.2001 asemakaavoitusohjelman 2001-2004, jossa kohteena 46 on Ratina 1 (kortteli 202) vuodelle 2003. Kerrosalatavoite on 15000 k-m2 asuintilaa. Asemakaavoitusohjelmassa 2004-2006 etelärannalla on kohteet 3 ja 4, joissa on yhteensä 35600 k-m2 asuntokerrosalaa sekä 54300 k-m2 työalueiden kerrosalaa. Ratinan yleissuunnitelma hyväksyttiin 11.10.2004 asemakaavoituksen jatkotyön pohjaksi. Sen mukaan etelärannalla on uutta asuinkerrosalaa 53800 k-m2, liike- ja toimistokerrosalaa 28600 k-m2 sekä sähkölaitoksen tontit 26800 k-m2. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia
ovat: 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettelyt Länsiosan aluerajaus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävänä 3.-24.6.2004. Hankkeesta keskusteltiin asukastilaisuudessa 1.6.2004, jossa oli paikalla 17 asukasta. Keskustelussa oli mm. etelärannan liian tehokas rakentaminen, sataman ja asuinkortteleiden pysäköinti ja maaperän puhdistamistarve. Asiasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet kertasivat yleissuunnitelmasta jätettyjä kannanottoja. Aluerajausta ja suunnitelmaa on tarkistettu 14.10.2004 niin, että Näsilinnankadun eteläpään ramppi on mukana alueessa. Itäosan asemakaavamuutoksen luonnosvaihtoehdot nro 7840 A ja B valmistuivat 21.10.2003. Kartat, havainnekuvat ja Ratinan etelärannan maankäyttöluonnos olivat nähtävillä 30.10.-20.11.2003. Niistä keskusteltiin 5.11.2003 asukastilaisuudessa, jossa oli 22 asukasta. Esillä olivat mm. liikennejärjestelyt, katutila, kaupunkikuva, tavoitteet, kaavoitusjärjestys, Jokikadun asema, palveluasuntorakennuksen sijainti, sähköaseman merkitys. Lausunnoissa korostuivat maaperä, ilman laatu, kustannukset, jätevedenpuhdistamon räjähdysriski, virkistysalueiden määrä, kaasujohdon asema. Laajennetun alueen kaavamuutosluonnos nro 7991 valmistui 14.10.2004. Se oli nähtävillä 4.-26.11.2004. Siitä keskusteltiin 11.11.2004 tilaisuudessa, jossa oli noin 35 osanottajaa. Esillä olivat mm. puhdistamon asiat, rannan täyttö, liikenneongelmat, liikennemelu, tilojen käyttö, stadionin asema ja julkisivumateriaali. Lausunnoissa tulivat esille selvitystarpeet, rakennusten sijainti, asemakaavamerkinnät, kunnallistekniikan varaukset ja turvallisuuskysymykset. Yhteenveto on koottu vastineluetteloon 1, päivätty 14.12.2004. Yksittäisten tontinomistajien kanssa on keskusteltu seuraavasti: As. Oy:t Viinikanhovi ja Ratinanhovi 9.9.2003, YIT Rakennus Oy 11.9.2003, Kiint. Oy Hatanpään valtatie 13 25.3.2003 ja 1.6.2004. Asuintalojen edustajien kanssa olivat esillä liikennejärjestelyt ja uudisrakentamisen sijoittaminen, toimistorakennusten edustajien kanssa keskusteltiin tonttien lisärakentamisesta ja liikenteestä. Gasum Oy:n kanssa on keskusteltu eri vaiheissa kaasuputken ja paineenvähennysaseman siirroista. Erikseen on vielä tarkasteltu mahdollisuuksia paineenvähennysaseman sijoittamiseksi Nalkalassa Näsilinnankadun eteläpään rampin sisälle. Viimeisin neuvottelu on käyty 3.12.2004. Asemakaavan muutosehdotus nro 7991 oli nähtävillä 31.12.2004-31.1.2005. Elmar ja Sirkka-Liisa Badermann jättivät siitä muistutuksen, joka on sisällöltään saman henkinen kuin luonnosvaiheen mielipide; eteläranta esitetään vapaa-aika- ja virkistyskäyttöön. KOY Hatanpään valtatie 13 jätti sähköpostilla kirjeen, jossa pyydettiin teknisluonteisia tarkistuksia kaavamerkintöihin. Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry lähetti sähköpostilla 7.2.2005 kannanoton, johon on vastattu vastineluettelossa 3, päivätty 8.2.2005. Kannanotossa esitetään palaamista aatekilpailussa hyväksyttyihin kerroslukuihin. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki pitivät 19.2.2003 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun itäosan asemakaavan muuttamisesta. Laajennetun kaava-alueen viranomaisneuvottelu oli 30.11.2004. Siinä sovittiin maisemakuvaselvityksen tekemisestä, meluselvityksen täydentämisestä ja stadionin tulevan roolin selvittämisestä selostuksessa. Museoviraston edustajien kanssa on keskusteltu 13.2.2003, 18.2., 23.6. ja 14.10.2004. Turvatekniikan keskus on antanut kaksi pyydettyä lausuntoa kytkinkentän alueen maankäyttömahdollisuuksista. Ympäristökeskuksen antama lausunto on vastineluettelossa 2. Nähtävillä oloajan jälkeen keskusteltiin uuden viranomaisneuvottelun tarpeesta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen taholta neuvottelua ei pidetty tarpeellisena, koska osapuolet ovat esittäneet näkemyksensä lausunnoissa ja niiden vastineissa. Asemakaavakarttaan sovittiin kuitenkin lisättäväksi asuntojen ulkotilojen suuntausta määrittelevä määräys piha-3. Lisäys on tehty 23.2.2005. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Ratinan kilpailulautakunnan jatkotyösuositukset etelärannan osalta ovat seuraavat. "Ehdotukset Olympia ym. antavat hyvän pohjan jatkosuunnittelulle: asumista, rantabulevardi ja venesatama. Tampereen valtatien tasauksen laskemisen vaihtoehtona on puistomainen pääkatu. Sähkölaitoksen alueen osittainen uudelleenrakentaminen on tärkeää sen länsipuolisen uuden asuntoalueen liittämiseksi muuhun kaupunkirakenteeseen. Tontti 202-1 voidaan osoittaa toimisto-rakentamiseen niin, että se ja Tampereen valtatien pohjoispuolinen uudisrakentaminen muodostavat Hatanpään valtatien länsipuolelle kaupunkikuvallisesti sopusuhtaisen aukion. Pysäköinti on sijoitettava pääosin maan alle tai laitoksiin. Ratinan alue on liitettävä toimivaksi osaksi Tampereen keskustaa. Erityisesti kevyen liikenteen yhteydet alueen sisällä ja alueen kytkemiseksi ympäristöönsä on suunniteltava huolellisesti. Yleisesti: jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota korkeaan laatutasoon." Viimeisin asemakaavoitusohjelma esittää koko etelärannan kerrosalatavoitteiksi 35600 k-m2 asuintilaa ja 54300 k-m2 toimitiloja. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Seutukaavaa seuraava maakuntakaavaehdotus laskee Ratinanniemen kuuluvaksi keskusta-alueeseen, joka on tyypillisesti palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen aluetta liikennealueineen ja puistoineen; sille voi sijoittua myös asumista. Keskustan osayleiskaava on kirjannut Ratinan maankäytön silloisen asemakaavatilanteen mukaisena. Siksi asemakaavatyön esivaiheena valmistui Ratinan yleissuunnitelma, joka noudattaa Ratinan suunnittelukilpailun tuloksista yhteen vedettyjä jatkosuunnittelun lähtökohtia. Yleissuunnitelmassa etelärannalla on kerrostaloasumista (kerrosluvut V-1/5X2/5, kerrosala yhteensä 53800 k-m2), vanhat asuintalot 4100 k-m2, toimitilarakentamista (kerrosluvut II-VIII, ker-rosala yhteensä 54600 k-m2), yhdyskuntateknisen huollon tontti (kerrosala 800 k-m2), kaksi pysäköintialuetta ja venesatama. Länsi- ja eteläosissa on virkistysalueet, jotka yhdistyvät rannalla laajan jalankulku- ja pyöräilypromenadin välityksellä. Nykyisen asemakaavan suuret lisätäyttöalueet on palautettu vesialueiksi. Keskustan liikenneosayleiskaavassa Tampereen valtatie toimii keskustan kehän osana. Hatanpään valtatie on tärkeä keskustakatu. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Höyryvoima-asema on luetteloitu julkaisussa "Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998" rakennustaiteellisin perustein merkittäväksi kohteeksi, joka on osin jo suojeltu asemakaavalla. Alueella on runsaasti kunnallistekniikkaa. Jätevedenpuhdistamolle johtaa kaksi 1400 mm:n pääviemäriä, jotka ovat iäkkäitä ja sijaitsevat syvällä täyttömaassa pohjaveden pinnan alapuolella. Niiden siirtäminen on kallista, minkä vuoksi tavoitteeksi asetettiin, että johdot voivat jäädä paikoilleen. Perustusongelmien vuoksi johtojen siirto oli kuitenkin ainoa ratkaisu. Maakaasun pääjohdon suuri suoja-alue on taas syynä siihen, että kaasujohto tulee siirrettäväksi rantamuurin tuntumaan. Sähkölaitoksen tontti on keskustan sähkönjakelun tärkein paikka. Vanha kytkinkenttä on tullut korvattavaksi uudella sähköasemalla, jonka rakentamisen yhteydessä myös nykyiset syöttökaapelit siirretään uuteen rakennukseen uusia reittejä. Reitit voidaan valita niin, että ne sopivat tulevaan maankäyttöön käyttämällä pääasiassa katu-ja ja viheralueita. Liikenteestä pääosin johtuvat ilman korkeat typpidioksidipitoisuudet ja leijuvien hiukkasten pitoisuudet aiheuttavat lisävaatimuksia rakennusten tilojen ja pihojen suuntaukselle sekä ilmanvaihdon tuloilman ottopaikoille rakennuksissa. Pihojen paras suuntaus on kaduilta poispäin. Jätevedenpuhdistamon hajuhaitat heikentävät lähimpien tonttien ja virkistysalueiden käytettävyyttä. Puhdistamon mädätyssäiliöiden teoreettinen räjähdysriski rajoittaa lähimpien asuintonttien rakennusten suuntausta. Lähimmät talot voivat olla pääty puhdistamoon päin. Liikenteestä johtuvat myös meluhaitat. Tavoitteena on, että korttelit ovat kadulle päin umpinaisia ja avautuvat vastakkaiseen suuntaan. Lähimpänä katuja oleviin rakennuksiin tulee sijoittaa melua sietäviä toimintoja. Asuntojen sijoituksen tavoitteena on, että kaikki avautuvat ainakin suojaisalle sisäpihalle eikä niiden melutaso ylitä 35 desibeliä (A). Maaperän pilaantuminen on paikoitellen kaava-alueen ongelma. Tähän mennessä tilanteesta ei ole havaittu johtuvan suoranaista terveydellistä uhkaa alueella toimiville ja asuville. Tavoitteena on, että maaperä voidaan riittävässä määrin puhdistaa riskin poistamiseksi ja turvallisuudentunteen lisäämiseksi tulevia asukkaita ja toimijoita varten. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Aatekilpailun toinen voittaja suunnitteluryhmä Olympia on suunnitellut etelärannan käyttöä asuin- ja toimitiloina. Lähtökohtina olivat, että maaperä on puhdistettavissa asumistoiminnoille kelvolliseksi ja rantaa täytetään 2-17 m. Ryhmä on työstänyt Ratinaa kesällä 2003 sekä loppuvuoden aikana 2004. Yleissuunnitelmassa esitetty kolmen korttelipihan malli on kehittynyt tilallisesti ja toiminnallisesti selkeämmäksi neljän pihan malliksi, joka tuottaa kerrosalaa aikaisempaa vähän enemmän. Maisema-arkkitehti Gretel Hemgård on suunnitellut Ratinaa osana keskustan viheryhteyksiä sekä etelärannan maisemallisesti tärkeitä länsikärkeä ja rantapromenadia. Suunnitelmat on sisällytetty havainnekuviin. Niitä on käytetty myös rakentamistapaohjeissa. Sähkölaitoksen korttelin maankäyttöä on tutkittu asemakaavan luonnoksina, jotka ovat ratkaisseet uuden sähköaseman sijoituspaikan. Viereiset asunto-osakeyhtiöt ovat asettaneet tavoitteeksi uudisrakentamisen sijoittamisen niin, että asunnoilla säilyvät järvinäkymät. Yhtiöt eivät halunneet länsipuolen liikennettä johdettavaksi Jokikadun päästä, mikä oli kilpailun jatkotyösuosituksena. Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen on suunnitellut ent. Kaukokiidon tontille 202-1 toimitaloratkaisun em. tavoitteiden pohjalta. Tontin 202-2 lisärakentamista on tutkinut Talokko Oy. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavan muutosluonnos nro 7840 koski vain osaa korttelista 202. Siitä tehtiin kaksi vaihtoehtoa, jotka on päivätty 21.10.2003. Niiden maankäytöllinen ero oli alueen liikenteen yhdistämisessä, uuden sähköaseman paikassa ja sen mukana viereisen puiston koossa sekä kytkinkentän alueen tonttien lukumäärässä. Vaihtoehto A:n kerrosala oli 3000 k-m2 asuintilaa ja 800 k-m2 yhdyskuntateknistä tilaa suurempi. Suunnitteluryhmä Olympia teki länsiosan asuntoalueesta alustavasti kaksi vaihtoehtoa, jotka on päivätty 16.8.2004. Toinen perustui yleissuunnitelman mukaiseen kolmen korttelipihan malliin ja toinen tilallisesti selkeämpään neljän pihan malliin. Suunnitteluryhmä itse piti neljän pihan mallia kaupunkikuvallisesti kehityskelpoisempana. Edellisessä oli kaksi U:n muotoista asuintaloryhmää ja yksi W:n muotoinen pihakokonaisuus. Kerrosalaa oli yhteensä 42000 k-m2 asuintilaa ja 8000 k-m2 toimitilaa. Neljän pihan mallissa oli neljä U:n muotoista asuintaloryhmää, joissa oli yhteensä 45930 k-m2 asuintilaa ja 8070 k-m2 toimitilaa. 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu Vaihtoehtojen erot ovat pienehköt. Itäosan pääkatuja vastaan olevat tontit rakentuvat samalla tavalla, ja varsinaiset erot näkyvät korttelin sisäosalla ja eteläpuolella. Länsiosalla korttelirakenne ja korttelin mitoitus poikkeavat, ja Tampereen valtatien katunäkymässä on pientä eroa. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön määrä on suurempi vaihtoehdossa A ja neljän pihan mallissa. Ero on prosentuaalisesti vähäinen eikä vaikuta palvelujen saatavuuteen. Kaupunkikuvassa neljän pihan malli on linjakkaampi selkeämmän korttelirakenteen johdosta. Virkistysalueet ovat laajemmat vaihtoehdossa B. Saavutettavaa hyötyä vähentää läheisen puhdistamon ajoittainen hajuhaitta. Liikenteellisesti vaihtoehto A johtaa pääosan sähkölaitoksen alueen ajoneuvoliikenteestä Tampereen valtatielle valo-ohjattuun risteykseen tukkoisemman Hatanpään valtatien sijaan. Se on myös lähinaapureiden kannalta parempi. Olemassa olevan rakennuskannan osalta eroa on säilytettävän höyryvoima-aseman eteläisen laajennusosan käsittelyssä. Vaihtoehto A ei edellytä muutoksia höyryvoima-asemaan, mutta vaihtoehto B sijoittaa uuden sähköaseman osaksi höyryvoima-aseman eteläsiipeä. Teknisen huollon osalta erot ovat vähäiset. Mitä vähemmän aluetta on käytetty rakentamiseen, sitä helpompia ovat johtovedot. Sähkölaitoksen sähköaseman rakentaminen vaihtoehdon A mukaan on teknisesti yksinkertaisempaa ja taloudellisesti halvempaa. Ympäristöhäiriöiden kannalta vaihtoehto A:n mukaisen palvelutalon sijoituksen ongelmana on puhdistamon mädättämösäiliöiden räjähdysriski. Turvatekniikan keskus ei ole pitänyt hyväksyttävänä palvelutalon sijoittamista aivan korttelin eteläreunalle. Puhdistamon hajuhaittojen osalta vaihtoehto A on myös huonompi, kun asuintontti on lähempänä puhdistamoa. Ilman typpidioksidipitoisuuden ja leijuvien hiukkasten kannalta vaihtoehdoilla ei ole varsinaista eroa. Sama koskee myös liikennemelua. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ratinan etelärannalla ei ole enää jäljellä alkuperäistä luontoa. Kun täyttöaluetta on noin puolet, ja maa-aines tulee puhdistamisen yhteydessä suurelta osin vaihdettavaksi, luonnontilaiset paikat vähenevät kaikissa vaihtoehdoissa hyvin vähäisiksi. Rannan täyttäminen 2 -17 m enemmän lisää tilapäisesti Viinikanlahden pohjasedimentissä olevien haitta-aineiden sekoittumista veteen. Ympäristöluvan yhteydessä on selvitetty tapaa, jolla rannan täytön aiheuttamat haitat jäävät vähäisiksi. Vaihtoehdot ovat vaikutuksiltaan samat. Ratinanniemen ilmassa on vilkkaasta autoliikenteestä johtuen ajoittain runsaasti typpidioksidia ja leijuvia hiukkasia. Niiden haitallisuutta hengitysilmassa voidaan vähentää asunnoissa ja työpaikoilla koneellisen ilmastoinnin ilmanoton sijoittamisella riittävän korkealle ja vastakkaiselle sivulle liikenneväylistä. Oleskelupihojen suojaaminen liikennemelua vastaan umpinaisella korttelirakenteella pienentää myös ilman epäpuhtauksien leviämistä pihoille. Suojaaminen parantaa myös etelään avautuvien oleskelupihojen pienilmastoa vähentämällä tuulisuutta. Vaihtoehtojen väliset erot ovat sangen pienet. Vaikutukset talouteen Suuria kustannuseriä aiheuttavat pilaantuneen maaperän puhdistaminen, rannan täyttäminen ja rantamuurin rakentaminen, johtojen ja paineenvähennysaseman siirrot sekä uuden kunnallistekniikan rakentaminen. Vastaavasti tuottopuolella ovat tonttien myymisestä ja rakennusoikeuden lisäämisestä saatavat kauppahinnat ja korvaukset. Vaihtoehtojen väliset erot ovat kokonaisuutena pieniä, ja enemmän eroja saattaakin syntyä ajoittamisesta. Toisaalta kustannukset eivät ole vielä asemakaavoitusvaiheessa tarkasti yksilöitävissä. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuutta on selvitetty yleissuunnitelmavaiheessa. Voimakadun suuntaaminen Tampereen valtatielle on liikenteen sujumisen ja turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Muilta osin liikenneturvallisuuden kannalta ei ole eroja. Ihmisten elinoloihin ja terveyteen vaikuttavat Ratinassa enemmän ulkoiset kuin alueen sisäiset tekijät. Pilaantunut maaperä tulee joka tapauksessa puhdistettavaksi samalla tavalla kaikissa vaihtoehdoissa. Suurimmat terveyteen liittyvät uhat ovat melun, ilmanlaadun ja eteläpuolisen jätevedenpuhdistamon toiminnan aiheuttamat. Kaavavaihtoehtojen erot näkyvät lähinnä sähkölaitoksen kytkinkentän alueen rakentamistavoissa. Palvelutalon sijoittaminen ko. alueelle vaihtoehto A:n mukaisesti on ongelmallista. Turvatekniikan keskus hyväksyi kuitenkin sen käytön tavanomaiseen asumiseen. Edellytyksenä on, että läntinen rakennus on suunnattu niin, että sen pääty on jätevedenpuhdistamolle päin. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Asuntoalueen vaihtoehdot käyttävät saman maa-alueen, mutta korttelirakenteesta johtuen neljän pihan mallissa on noin 4000 k-m2 enemmän asuintilaa. Sen seurauksena asukasluku kasvaa lähes sadalla asukkaalla. Asukkaiden kannalta korttelit ovat toiminnallisesti selkeämpiä, kun kaikilla asuintaloilla on liikennemelulta suojattu sisäpiha ja katumaisempi sisääntulopiha. Sähkölaitoksen kytkinkentän alueella on haettu rakennusten suuntausta niin, että Hatanpään valtatien varressa olevien asuintalojen ikkunoista on vielä näkymä Viinikanlahdelle. Vaihtoehto B on itäpuolisten asukkaiden suosikki. Asukkaiden ja kaupunkilaisten ulkoilun kannalta vaihtoehto B antaa enemmän mahdollisuuksia, kun pääosin sähkölaitoksen alueesta muodostuva uusi Höyrynpuisto on laajempi. Alueen ulkoilukäyttöä heikentää kuitenkin jätevedenpuhdistamon ajoittainen hajuhaitta. Puhdistamo on tosin 15 vuoden tähtäimellä muuttamassa muualle. Rantapromenadista tulee muodostumaan uusi kaupunkimainen ulkoiluyhteys etelärannalle. Sen kautta jatkuvat viheralueyhteydet Hatanpään ja Viinikan suunnasta Ratinan suvannon ja Eteläpuiston suuntaan. Korttelipihavaihtoehdoissa ei ole eroa rannan suhteen. Vaihtoehdoissa ollut ajatus rantapromenadin käyttämisestä asuinkortteleiden huoltoajoreittinä on jatkosuunnittelussa hylätty. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Asukasrakenteeseen vaikuttaa merkittävimmin Pelastusarmeijan hoitokodin käytössä olleen rakennuksen tuleva purkaminen ja uuden hoitokodin rakentaminen idemmäksi. Hoitokodin tiloja on mahdollisuus uudessa rakennuksessa parantaa, mutta käyttäjien matka keskustasta pitenee ja ympäristön taso muuttuu vaatimattomammaksi. Vaihtoehdot ovat asian suhteen samanarvoiset. Vaikutukset kulttuuriin Vaihtoehtojen välillä ei ole havaittavissa kulttuurisia vaikutuksia. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten tulokset sekä mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Sähkölaitoksen alueen osalta on otettu jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehdosta A liikenneverkko ja sähköaseman sijoitus sekä sähkölaitoksen toimistotontti, YIT:n ja Hatanpään valtatie 13:n tontit ja kytkinkentän alueen tontit palvelutaloa lukuun ottamatta. Ratkaisu on sähkölaitoksen toimintojen kannalta parempi ja kustannuksiltaan edullisempi. Palvelutalon tilalle on sijoitettu Turvatekniikan keskuksen hyväksymä Voimakadun itäosan suuntainen asuinrakennus, joka tuo kortteliin myös olevien asuinrakennusten asukkaiden haluamaa väljyyttä. Jatkotyössä on otettu huomioon Hatanpään valtatie 13:n esittämiä perusteltuja toiveita tontin laajentamiseksi ja As. Oy Viinikanhovin lausunnossaan esittämä järvinäköalojen parantaminen. Asuntoalueen vaihtoehdoista suunnitteluryhmä Olympia piti neljän pihan mallia rakenteellisesti parempana. Julkisen ja yksityisen tilan selkeä erottaminen lisää alueen turvallisuutta ja on myös melusuojauksen kannalta johdonmukainen. Kun kerrosalan määrä on lisäksi suurempi neljän pihan mallissa, lisääntyvä tonttiarvo parantaa asuntoalueen kustannustasapainoa. Lausunnoissa ja kuntalaisten mielipiteissä on ollut niitä, joiden mukaan asuntoja ei tulisi lainkaan rakentaa. Näkemys on kuitenkin vastoin kilpailun jatkotyösuositusta ja yleissuunnitelman ratkaisua. Koko kaupungin mitassa kysymys on myös asuntotuotantoon osoitettavan tonttimaan tarjontamahdollisuuksista ja riittävyydestä kestävän kehityksen kannalta sellaisella paikalla, jolla asuntokohtaisen ajoneuvoliikenteen määrä jää keskimääräisesti pieneksi. Paikka on kaupunginvaltuuston hyväksymän täydennysrakentamisstrategian mukainen. Asuinrakennusten koosta on esitetty näkemyksiä enintään nelikerroksisista ainakin neljätoistakerroksisiin asti. Suunnitteluryhmä Olympia päätyi luonnoksissaan kerroslukuihin viisi ja kahdeksan, jotka ovat sopusoinnussa valitussa neljän pihan mallissa rakennusten välisten etäisyyksien kanssa. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Tampereen valtatien puoleisia pistetaloja korotettiin osakerroksilla ullakko- ja kellaritasoilla. Pihakorkeuksien vuoksi kellaritasolle rakentaminen on jäänyt optioksi vain länsipään tonteille 456-5 ja 6. Naapuriyhtiön ja sähkölaitoksen lausuntojen ja ympäristökeskuksen kannan perusteella kytkinkentälle tulevan asuinkerrostalotontin eteläsiipeä on lyhennetty. Se lisää vanhojen talojen huoneistojen näkymiä, mahdollistaa uuden sähköaseman muuntajanvaihtojen edellyttämän suoran ajoreitin ja vie asuintiloja kauemmaksi puhdistamosta. Tilapäinen hajuhaitta ei sinänsä ole peruste hylätä asuintilojen rakentamista paikalle, kun hajuille ei ole standardia. Rantaan jäävä vapaa tila on joissakin mielipiteissä koettu vähäiseksi. Maakaasuputken suojavyöhykkeestä johtuu, että rantaan jää vähintään 17,5 m vapaata tilaa, joka vastaa leveän keskustan kadun tilaa (esim. Hallituskatu Sokoksen kohdalla). Kun toisella puolella on vapaa järvi ja toisella viisikerroksisten talojen päätyjä, tilanne poikkeaa tavallisesta katutilasta aivan olennaisesti väljemmäksi. Rantapromenadi on jaoteltu leveään jalankulkuosaan ja siihen liittyvään puiden ja penkkien vyöhykkeeseen, polkupyöräilyn, sataman huoltoliikenteen ja pelastustien osaan sekä viheralueeseen, jolla voi olla nurmikkoa ja pensasistutuksia. Mielipiteet ajoneuvoliikenteen poistamisesta rannalta on huomioitu siten, että asuinkortteleiden sisäinen liikenne on kokonaan korttelien sisällä. Sataman huollon ja pelastuslaitoksen aiheuttama liikenne on tilapäistä ja vähäistä. Rannan täyttämisen suhteen on esitetty epäilyjä ja huolta veden laadun huonontumisesta. Kohtuulliseksi jäävä, keskimäärin 9 m leveä täyttäminen perustuu nykyisen täyttömassan luistoherkkyyteen, siitä johtuvaan rantamuurin rakentamistarpeeseen ja muurin viereen siirrettävän maakaasuputken suureen suojaetäisyyteen. Jos rannan täyttämistä ei tule, rantavyöhykkeen massat täytyy kuitenkin vaihtaa ja rantaan suuntautuvat lamellitalot lyhenevät vastaavasti. Täyttämiselle on joka tapauksessa haettava ja saatava erillinen lupa ympäristölupavirastolta, joka harkitsee päätöksen yhteydessä täyttötarpeen lisäksi myös toimenpiteet veden laadun suojaamiseksi. Venesataman kokoa on pidetty joissakin lausunnoissa ja mielipiteissä liian suurena. Takana lienee ajatus siitä aiheutuvan liikenteen suuresta määrästä. Satamaa varten on pysäköintialue Voimakadun varressa, ja pitkäaikaisempaa pysäköintiä varten tulee tilaa kaava-alueen pohjoispuolelle pysäköintilaitokseen. Lopulliseen ehdotukseen satamaa on pienennetty eteläosasta niin, että sille sopivat vielä lähtökohtana olleet 300 venepaikkaa ja viranomaispaikat; mm. lentoveneillekin jää vielä tilaa. Luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin on vastattu vastineluettelossa 1, joka on päivätty 14.12.2004. Ympäristökeskuksen 15.12.2004 päivättyyn lausuntoon on vastattu vastineluettelossa 2, 20.12.2004. Em. lausunnot ja mielipiteet sekä aikaisemmat kannanotot ovat alkuperäisinä selostuksen liitteissä. Luonnosvaiheen
jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset ja korjaukset
ovat seuraavat: Nähtävillä
oloajan jälkeen ehdotusta on tarkistettu seuraavasti: 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Ratinan yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.10.2004 asemakaavoituksen jatkotyön pohjaksi. Ympäristölautakunta on hyväksynyt 29.12.2004 asemakaavan muutosehdotuksen nro 7991 asetettavaksi nähtäville.
5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa (K) on 20500 k-m2. Ns. sähkölaitoksen tontille voi rakentaa virasto-, liike- ja toimistotiloja sekä yhdyskuntateknisen huollon tiloja yhteensä 26000 k-m2. Sähköasemaa varten on 1000 k-m2 ja paineenvähennysasemaa varten 150 k-m2. Lisäksi erillisellä pysäköintitontilla on rakennusoikeutta pysäköintikantta varten 1400 k-m2, joten kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 110650 k-m2. Siitä noin 8000 k-m2 on vanhaa pysyvää rakennuskantaa. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueelle on asemakaavassa osoitettu palvelutalo, jonka yhteydessä on yleensä ulkopuolisillekin tarjolla palveluja. Valtatien varren pistetalojen yhteyteen voinee sijoittua myös pieniä ryhmäpäiväkoteja. Hatanpään valtatien ja Tampereen valtatien varteen on tulossa liike- ja toimistorakennuksia sekä myös asuntoja sisältäviä rakennuksia. Niiden liiketilojen palvelut ovat myös asukkaiden käytettävissä. Venesataman läheisyyteen asuintalon pohjakerrokseen varataan tilaa rantakahvilalle. Kaava-alueen ulkopuolella ovat keskustan monipuoliset palvelut. Välittömästi alueen pohjoispuolelle on suunniteltu uutta kauppakeskusta, joka liittyy nykyiseen Koskikeskukseen. Liikuntapalveluja tarjoaa viereinen stadion. Lähin nykyinen päiväkoti on Hämeenpuiston varrella vajaan kilometrin päässä alueen asunnoista. Useita päiväkoteja on lisäksi vähän etäämmällä. Sosiaalitoimen mukaan päiväkotitarjonta on nykyisin keskustassa riittävä. Aleksanterin koulu on lähin peruskoulun ala-aste. Sinne on uusista asunnoista vähän yli kilometrin matka. Samalla alueella on myös peruskoulun 7-9 luokat ja lukio. Keskustan kouluissa on vapaata tilaa. Nuorisokeskus on linja-autoaseman vieressä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kilpailun jatkotyösuosituksen tavoite oli, että jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota korkeaan laatutasoon. Suunnittelun laadun varmistamiseksi on kilpailussa parhaan ratkaisun etelärannalle esittänyt suunnitteluryhmä Olympia jatkanut suunnittelua uutena toimeksiantona. Ryhmän työhön on kuulunut myös tulevan toteutuksen rakentamistapaohjeiden laatiminen. Kaavoitusvaiheessa on valmiina asemakaavallinen perusratkaisu, jonka pohjalta asemakaavan muutos on tehty. Ratkaisu pohjautuu kilpailuideoihin, mutta ne on sovitettu uusiin lähtökohtiin Tampereen valtatien ja Viinikanlahden rannan suhteen. Viheralueverkoston jatkuvuus ja laatutaso ovat myös tärkeä osa etelärannan tulevan maisemakuvan kannalta. Aikaisemmin Eteläpuiston ja Pyynikin trikoon rannan suunnittelua tehnyt maisema-arkkitehti Gretel Hemgård on jatkanut suunnittelua Ratinanniemen parissa. Niemen kärkeen ja rantapromenadille on saatu hänen työnsä kautta laadukkaat ratkaisut. Maisemasuunnittelua on voitu myös käyttää asuinkortteleiden suunnittelun täydentäjänä ja rakentamistapaohjeissa. 5.3 Aluevaraukset Asuinrakennukset A Kortteliin 202 osoitetaan asuntokerrostalojen tontti 202-12. Se täydentää olevien asuinkerrostalojen rivin korttelipihaksi, jonka pohjois- ja länsireunoille tulevat uudet rakennukset ovat viisikerroksisia. Niiden yhteenlaskettu kerrosala on 5000 k-m2, minkä lisäksi rakennuksiin voidaan rakentaa normaalia väljemmät porrashuoneiden sisääntuloaulat lisärakennusoikeuden puitteissa. Julkisivujen tulee olla punatiiltä, jotta uudisrakennukset sopeutuvat tiiliympäristöön ja viereiseen suojeltuun höyryvoima-asemaan. Eteläpäätyyn ei saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita eteläpuolisen mädättämösäiliöiden räjähdysriskin vuoksi. Autopaikoitus on järjestettävissä viereiselle pysäköintitontille. Kortteleissa 455 ja 456 pääosa tonteista on yhdistettyjen asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontteja. Tonttikohtaiset rakennusoikeudet vaihtelevat 5300 k-m2:stä 1700 k-m2:iin. Kyseisten 14 tontin yhteenlaskettu kerrosala on 52400 k-m2. Asuintilan osuuden suhdetta liike- ja toimistotilan osuuteen ei ole määritelty. Suhde määräytyy lopullisesti Tampereen valtatien varren pistetalojen rakennussuunnittelun yhteydessä ja riippuu sekä sen hetkisistä suhdanteista että melusuojauksen mahdollisuuksista. Tontit muodostavat neljä asuinpihaa, jotka korttelirakenne sulkee Tampereen valtatien liikennemelun suuntaan. Valtatien varren pistetaloissa on kahdeksan peruskerrosta sekä osittainen ullakkokerros. Länsipään taloissa on ylemmän pysäköintikerroksen tasolla oleva optio pääkäyttötarkoituksen mukaisiin vähäisiin tiloihin. Rantaa kohti suuntautuvat lamellitalot ovat viisikerroksisia. Pihakadun kohdalla lamellitaloissa on väljät aukot, joiden kautta on ohjattu sisäinen huoltoliikenne, sähkökaapelirasite ja itäpuolella kulkurasite. Korttelissa 455 on tontti 4 osoitettu palveluasumiselle. Sille voidaan sijoittaa myös asukkaiden palvelutiloja ja mm. dementiayksikköjä. Rakennusoikeus on 4200 k-m2 viisi-, osin kuusikerroksisessa päärakennuksessa ja sen yksikerroksisessa palvelutilojen siivessä. Kuusikerroksinen osa käyttää hyväkseen tasaisen Ratinanraitin puolelle avautuvia ikkunallisia tiloja, jotka elävöittävät myös kevyen liikenteen pääväylän ympäristöä. Kortteleiden 455 ja 456 pysäköinti on järjestetty Tampereen valtatien varteen rakennettaviin maanalaisiin pysäköintikerroksiin. Pistetalojen alle on suunniteltu kaksi pysäköintikerrosta ja niiden eteläpuolelle välikerrokseksi sijoitettava yksi kerros. Optiona autopaikkatarpeen mukaan voi olla välikerroksen alapuolella vielä yhden kerroksen rakentamismahdollisuus. Ajo tapahtuu Voimakadulta lamellitalojen ajoaukkojen kautta alas kellaritasolle. Teoreettinen paikkamäärä on Voimakadun itäpuolella 140 paikkaa (osa yleisen pysäköintialueen alla) ja sen lisäoptio 52 paikkaa. Korttelin 456 laitokseen sopii 395 paikkaa ja sen lisäoptio 92 paikkaa. Kortteleiden 455 ja 456 julkisivumateriaali on pääosin paikalla muurattu punatiili. Se sitoo alueen maisemassa Tammerkosken ja Ratinan suvannon varren punatiiliseen rakennuskantaan. Tiili on myös maisemakuvan kannalta neutraali ja liittää uudet rakennukset sähkölaitoksen korttelin punatiilimiljööseen. Liike- ja toimistorakennukset K Hatanpään ja Tampereen valtateiden kulmaus osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi K. Ns. Kaukokiidon tontilla on rakennusoikeutta 13500 k-m2 ja kerrosluvut viidestä kahdeksaan. Se mahdollistaa tontin toteuttamisen kolmessa vaiheessa suhdanteiden mukaan. Pääyhteys tontille on länsipuolelta Voimakadun kautta, mutta suuntaisyhteys on järjestettävissä myös Tampereen valtatieltä. Pysäköinti on tontilla pääosin kerroksissa. Hatanpään valtatie 13:n tontti laajenee länteen noin 4 m, jotta pysäköintikansille on sijoitettavissa neljä riviä autopaikkoja. Rakennusoikeus on 4000 k-m2 ja kerrosluku viisi. Lisätila rakennetaan pihan puolelle siipenä. Tontille on järjestettävissä ajoyhteys eteläpuolisen pysäköintitontin kautta. Pysäköinti on omalla tontilla kerroksissa. Uusi tontti 202-13 kytkinkentän pohjoisosalla on viisikerroksista toimistorakennusta varten. Sen rakennusoikeus on 3000 k-m2, josta 5% voi olla liiketiloja. Tontin pysäköintipaikat voidaan sijoittaa korttelin pysäköintitontille 202-11, jolta tulee jalankulkurasite toimistotontille. Julkisivut ovat punatiiltä. Sähkölaitoksen nykyinen tontti osoitetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY, jolle saadaan tehdä toimisto- ja virastorakennuksia sekä yhdyskuntateknisen huollon rakennuksia. Siitä esitetään muodostettavaksi kaksi tonttia niin, että Tampereen valtatien varteen on muodostettavissa erillinen pienempi tontti kaupunkikonsernin ulkopuolista toteuttajaa tai yhteishanketta varten. Päätontin 1 rakennusoikeus on 15200 k-m2 ja kerrosluvut kolmesta viiteen. Uuden tontin 2 rakennusoikeus on 10800 k-m2 ja kerrosluku kahdeksan; kaksi alinta kerrosta on pihan puolella ikkunallisia ja katutason alapuolella. Rakennusalan kautta on ramppiyhteys pohjoispuolelle suunnitellun kauppakeskuksen pysäköintikerroksiin. Julkisivut ovat punatiiltä. Muut korttelialueet ET ja LPA Sähkölaitoksen toimistorakennuksen eteläpuolella on yhdyskuntateknisen huollon rakennuksen kortteli 458. Sille rakentuu kytkinkentän toimintoja korvaava sähköasema. Rakennusoikeus on 1000 k-m2 ja kerrosluku kaksi. Rakennus on pääosin punatiilipintainen ympäristönsä mukaan. Tontin itä- ja länsipäässä voi olla sähkölaitoksen tonttia varten pysäköintipaikkoja, jotka toimistoajan ulkopuolella palvelevat myös yleisempää käyttöä vieraspaikkoina ja sataman tarpeita. Alueella nykyisin oleva maakaasun paineenvähennysasema on siirretty Nalkalaan. Paineenvähennysasemalle on esitetty uusi tontti Tampereen valtatien eteläpuolelle Näsilinnankadun jatkeena olevan liikennerampin keskelle. Maakaasun runkoputki kulkee rampin reunassa, joten etäisyys on pieni. Tontin rakennusoikeus on 150 k-m2 yksikerroksiselle rakennukselle. Tontille sopii myös erillinen aseman sulkuventtiili. Kortteliin 202 muodostetaan pysäköintitontti, joka palvelee viereisiä uusia tontteja ja sähkölaitoksen tonttia. Sen kautta voidaan järjestää ajoyhteydet itä- ja pohjoispuolisille olemassa oleville kiinteistöille. Tontille mahtuu hyvin noin 50 autopaikkaa. Sille on mahdollista tehdä myös kansi, jos autopaikkojen kysyntä sitä edellyttää. Voimakadun varressa on pysäköintitontti, joka on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Se on mitoitettu niin, että kaltevaan maastoon voidaan rakentaa noin 35 autopaikkaa. Ne palvelevat asuntoalueen toimistotilojen asiakaspaikkoina, asukkaiden vieraspaikkoina ja kesäisin venesataman käyttäjiä. Alueen pohjoispään alle voidaan rakentaa itäpuolisen korttelin pysäköintilaitoksen jatke. Liikenne- ja katualueet Viinikanlahdessa on ollut vanhassakin asemakaavassa venesatama, mutta uusi venesatama osoitetaan pohjoisrannan tukimuuriin tukeutuvana ponttoonilaiturisatamana. Se on tamperelaisten kotisatama, jonka itäreunalla on myös Pyhäjärven viranomaissatama poliisia, pelastuslaitosta ja meripelastusyhdistystä varten. Sataman itäreunassa on tila vesillelaskuluiskalle. Yleisiä venepaikkoja on saatavissa 300 kpl, jonka lisäksi on mahdollista muodostaa muutama tilapäinen vieraspaikka ja esim. paikka lentoveneelle. Uusi ajoneuvoliikenteen katu on Voimakatu, joka yhdistää valtaosan alueen liikennevirroista Tampereen valtatiehen. Katualue on yleensä 13 m, mutta länsiosalla toinen jalkakäytävä on sijoitettu yleisen pysäköintitontin itäreunaan, ja katualue on sillä osalla vain 10 m. Katu kulkee osittain jo olemassa olevaa väylää sähkölaitoksen toimistorakennuksen vieressä. Se on linjattu maakaasun paineenvähennysaseman kohdalle, joka tulee siirrettäväksi. Voimakatuun liittyy pihakatuna toteutettava Ratinankatu, joka on suuren asuntokorttelin 456 sisäinen huoltokatu. Se on linjattu lamellien aukkojen kautta lamellipituuksien kannalta taloudellisimmalle kohdalle. Kadulle tulee tehdä ajohidasteita, jotta turvallisuuden kannalta vaadittavaa alhaista ajonopeutta noudatetaan asuntopihojen keskellä. Hatanpään valtatien puolella oleva Jokikadun länsipää lyhenee vain viereistä asuinkiinteistöä ja pysäköintitonttia palvelevaksi. Sen päästä on huoltoajoyhteys sähköaseman tontille 458-1 kerran viidessä vuodessa tapahtuvaa uusittavan muuntajan lavettikuljetusta varten. Kaava-alueeseen kuuluu osa Tampereen valtatietä, sillä katualuetta levennetään vähän sähkölaitoksen alueen kohdalla kadun viherkaistojen ja uuden kauppakeskuksen liittymäjärjestelyjen vuoksi. Asuntoalueen korttelipihojen väliselle osuudelle merkitään metrin korkuisen melukaiteen rakentamisvelvoite ajoradan ja rakennusten väliin. Se vähentää ajoneuvojen rengas- ja moottorimelun leviämistä etelän suuntaan. Samanlainen melukaide tulee toteuttaa myös Hatanpään valtatielle kytkinkentän kohdalle tulevan tontin pihamelutason pienentämiseksi. Kevyen liikenteen väylistä tärkein on Viinikanlahden rantaan rakennettava Ratinanranta. Sen katualueen leveys 17,5 m määräytyy alueen eteläreunaan siirrettävän maakaasun runkoputken suojaetäisyyden mukaan. Se jakautuu niin, että lähimpänä rantamuuria on jalankulkua ja oleskelua varten 5 m leveä kivetty osuus, johon liittyy 3 m leveä vyöhyke puita ja puistonpenkkejä varten. Niiden takana on 4 m leveä asfaltoitu osuus polkupyöräilyä, sataman huoltoliikennettä ja asuinkortteleiden pelastustietä varten. Loppuosa, 5,5 m leveä osuus on istutettua oleskelunurmikkoa ja pensasistutuksia varten; talojen päätyjen kohdalla voi olla kivettyjä alueita, mikäli jalustakerroksissa on yleisessä käytössä olevia tiloja (esim. kahvila, korttelitupa). Voimakadun mutkan kohdalla Ratinanranta voidaan toteuttaa torimaisena, kokonaan kivettynä alueena. Rakennusten päätyparvekkeet saavat ulottua Ratinanrannan viheralueen yläpuolelle. Ratinanniemen yleissuunnitelmassa on kevyen liikenteen reitti niemen poikki pohjoisesta etelään. Sen eteläosa on kaava-alueella Ratinanraittina Voimakadun ja Tampereen valtatien välillä. Väylä yhtyy etelärannan Höyrynpuistoon ja sen kautta etelään ja itään suuntautuviin kevyen liikenteen pääväyliin. Voimakadun itäpäästä on jalankulkuyhteys Tampereen valtatielle. Se on Vuolteenkadun liittymään tehtävien liikennevalojen kohdalla. Virkistys- ja vesialueet Kaava-alueen laajempi virkistysalue on Höyrynpuisto Viinikanojan suun pohjoispuolella. Sille voidaan sijoittaa leikkiin ja oleskeluun sopivia laitteita ja penkkejä. Käytettävyyttä heikentävät toistaiseksi jätevedenpuhdistamon ajoittaiset hajuhaitat. Tosin ihmiset suhtautuvat niihin eri tavoin, sillä haitan kokeminen vaihtelee yksilöllisesti. Länsipäähän muodostuva Ratinannokka on myös oleskeluun sopiva puisto, mutta sillä on suurempi merkitys maisemallisesti tärkeänä paikkana vesitse Alarannan laivasatamaa lähestyttäessä. Puistoon on suunniteltu tehtäväksi erilaisin pinnoituksin ja kiveyksin "makaava kummeli" maamerkiksi. Sitä pitkin on mahdollista järjestää jalankulkuyhteys ylös Ratinansillan jalkakäytävälle. Alueella on tällä hetkellä pelastuslaitoksen ja poliisin käyttämä veneluiska talviajalle sattuvaa pelastusveneen vesillelaskua varten. Laskupaikka siirretään lähemmäksi Ratinanrannan pelastustien länsipäätä rantamuurin kulman viereen. Kaava-alueeseen kuuluu myös pienempiä virkistysalueita ja vesialueita. Niiden kohdalla on nykyisen asemakaavan puisto-, katu- ja satamamerkintöjä muutettu vastaamaan olevaa tilannetta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin suhteen viitataan kohdassa 4.5.2 tehtyyn vaikutusvertailuun. Vaikutuksia on selvitetty lisäksi laajasti Ratinan yleissuunnitelman, kartta nro 7990, selostuksessa. Tekninen huolto Asemakaavan toteuttaminen edellyttää paljon johtojen ja laitteiden siirtoja. Merkittävin on maakaasun runkoputken ja sen rinnalla kulkevan jakeluputken siirtäminen länsiosalla rakennettavan uuden rantamuurin viereen. Perusteena on runkoputken suuri suojaetäisyys, joka tarkoittaisi nykyiselle paikalle jätettynä 32,5 metrin rakentamatonta vyöhykettä. Putkella tulee olla vakaa, liikkumaton paikka, joka on tehtävissä rakennetun rantamuurin varaan. Siirtomatka on 360 m. Lisäksi siirretään putken paineenvähennysasema, koska sen suojaetäisyys asuinrakennuksiin on 50 m. Uusi asema ja sen venttiiliasema voidaan rakentaa Nalkalaan liikennerampin sisälle. Sähkölaitoksella ja tietotekniikkakeskuksella on etelärannalla erittäin paljon kaapeleita, koska Ratinan sähköasema palvelee kaupungin koko keskustaa. Asemakaavoituksen vuoksi tulevat siirrettäviksi sähköasemalta länteen lähtevät 110 kV:n pääkaapelit ja pienempiä kaapeleita. Uuden sähköaseman rakentamisen yhteydessä uusitaan ja muutetaan nykyiselle kytkinkentälle johtavien kaapeleiden reittejä. Myös pohjoiseen lähtevien kaapeleiden reitteihin tulee muutoksia Tampereen valtatien pohjoispuolisten rakennussuunnitelmien vuoksi. Tampereen Veden pääviemärit kulkevat keskellä etelärantaa. Ne on rakennettu v. 1956 ja perustettu todennäköisesti puupaalujen varaan valetulle betonilaatalle. Paaluperustus ja putkiaines ei kestä lisäkuormaa, joten alueelle ei voi tehdä lisätäyttöä. Asemakaava tarkoittaa kuitenkin asuinpihojen asteittaista nousemista Tampereen valtatielle päin. Tästä syystä on todettu, että putkilinja tulee rakentaa uudelle paikalle Ratinanrannan promenadin alle tai Ratinanraitin kohdalle. Linjan siirtopituus on noin 350 m. Yhdyskuntataloudelliset kustannukset Rapal Oy on laskenut yhdyskuntataloudelliset kustannukset Ratinan yleissuunnitelman 21.9.2004 päivätyn kartan mukaisesti. Katujen (Voimakatu, Jokikatu, Ratinanranta ja Ratinanraitti) kustannukset ovat 2,146 M €. Korttelin sisäinen pihakatu Ratinankatu, n. 0,283 M €, on ajateltu tulevien toteuttajien rakennettavaksi, koska se liittyy elimellisenä osana korttelipihoihin. Venelaiturit satamassa maksavat n. 0,94 M € (satamaa on kavennettu neljänneksellä) ja pysäköintialueet 0,065 M €. Muulle kunnallistekniikalle on koko niemen osalta 1,05 M €:n kustannusosuus. Johtosiirroista syntyvät seuraavat kustannukset: maakaasujohdot ja paineenvähennysasema n. 1,1 M €, jäteveden pääviemärit n. 1,82-2,13 M €, sähköjohdot n. 1,46 M €, kaukolämpöjohdot n. 0,1 M €, tietotekniikkaverkot n. 0,5 M €. Lisäksi tulee siirrettäväksi pienempiä yksityisiä kaapeleita, joita ei ole hinnoiteltu. Maaperän puhdistamisen kustannuksia alueella ei ole voitu tarkasti laskea, koska likaantuneiden maa-ainesten määrät eivät ole tiedossa. Fundus Oy:n laskelmat antoivat rajoiksi 1,9-3,75 M €. Maaperän puhdistaminen tulisi joka tapauksessa aikaa myöten tehtäväksi maankäytöstä riippumatta Ratinan kaltaisella keskeisellä alueella. Stadionin tuleva asema Ratinassa Tampereen stadion on juuri kunnostettu. Kentän ympärille on pystytetty lisäkatsomot, jotka nostavat stadionin katsojamäärän normaalitilanteessa 17000 paikkaan. Lisäkatsomot rajaavat stadionin aluetta etelään. Ratinan etelärantaa tarvitaan harvoin stadionin toiminnan tarpeisiin muuhun kuin lisäpysäköintialueeksi. Maratontunneli ulottuu Tampereen valtatien eteläpuolelle, mutta sen käyttö on ollut hyvin vähäistä. Etelärannan rakentamisen vaikutuksia fyysisesti kuvaa leikkauspiirros, missä stadion ja uudet asuinkorttelit on piirretty samoille korkeuslähtökohdille. Etelärannan asuintalojen korkeimmat osat, pistetalot, ovat noin 70 metrin etäisyydellä kentästä. Pistetalot liittyvät U:n muotoisiin pihakokonaisuuksiin, jotka kääntyvät toiminnallisesti etelään ja Viinikanlahdelle päin. Pistetalojen valtatien puoleinen sivu on tarkoitettu toimisto- ja liiketoiminnoille liikennemelun vaikutusten vuoksi. Pistetaloista ei ole stadionin toiminnalle haittaa. Stadionin toiminnoista tavalliset urheilukilpailut eivät myöskään haittaa pistetaloissa työskenteleviä tai asuvia. Sen sijaan musiikkiin tai muuhun viihteeseen liittyvät ns. megatapahtumat voivat haitata pistetaloissa asuvia. Näitä tapahtumia ei kuitenkaan ole vuoden mittaan paljon. Tulevat etelärannan asukkaat ovat jo asuntoa valitessaan tietoisia tapahtumien järjestämisestä stadionilla. Toisaalta pistetalot kuten lamellitalotkin on suojattu pohjoisesta tulevaa liikennemelua vastaan sekä rakenteiltaan että tilojen sijoittamisen puolesta. Suojaus vähentää myös tapahtumien äänivaikutusta. Stadionin kehittäminen fyysisesti ja toiminnallisesti ei tule kärsimään etelärannan rakentamissuunnitelmista. Keskustelutilaisuuksissa on tullut myös sattuvasti esille vaihtoehdot: varataanko eteläranta ja rantamaisemat stadionin suurtapahtumia varten tilapäiseksi pysäköintialueeksi vai varataanko se järvinäköaloilla oleville keskusta-asunnoille ympärivuorokautiseen käyttöön. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelu Tampereen valtatien noin 37000 ajoneuvoa vuorokaudessa aiheuttaa ympäristöön voimakasta liikennemelua. Sen leviäminen asuntokortteleiden oleskelupihoille ja sisälle asuntoihin tulee voida estää lainsäädännön edellyttämään tasoon asti. Melu haittaa myös toimistotiloja, mutta niiden melunsietokyky on asuntoja korkeampi. Melulaskelmat ovat valmiit. Melusuojaukseen on varauduttu korttelirakenteellisin keinoin ja kaavamääräyksillä. Asuntokortteleissa oleskelupihat on suljettu valtatien suuntaan niin, että pihojen melutaso pysyy arvon 55 dBA alapuolella. Huoltokatua varten jätetyt lamellien aukot voivat pieneltä osin päästää melua pidemmälle pihan lähiosille. Valtaosaltaan pihat ovat päivälläkin hyvin hiljaiset, alle 45 dBA. Korttelipihojen välisillä sisäänkäyntipihoilla meluarvot ovat suuremmat, vaikka liikennemelua vähennetään ko. kohdille ajoradan lähelle pystytettävillä meluaidoilla. Niilläkin 55 dBA:n raja on Ratinankadun linjan pohjoispuolella, joten suurin osa niistä sopii ulko-oleskeluun. Sisääntulopihat ovat luonteeltaan puistokatumaisia, joilla on vain kevytliikennettä. Asuntojen meluarvoksi hyväksytään 35 dBA, jolloin liikennemelua tulee vähentää ikkuna- ja muiden seinärakenteiden avulla. Laskelmista saatu vaimennustarve on valtatien varressa ikkunoille 36 dBA ja julkisivuille kokonaisuudessaan 42 dBA. Koska melun määrä on alakerroksissa suurempi, valtatien puoleisiin neljään alimpaan kerrokseen ei voi sijoittaa asuinhuoneita avautuviksi valtatielle päin, vaan tilojen tulee olla melua sietävämpiä liike- ja toimistotiloja tai asuntojen aputiloja. Muuten ko. kerroksiin voi sijoittaa asuntoja, kun niiden asuinhuoneiden ikkunat avautuvat suojatulle oleskelupihalle päin. Yleismääräyksenä on, että kaikkien asuntojen asuinhuoneiden pääikkunoita tulee olla ainakin melulta suojatun pihan puolella. Myös asuntojen parvekkeet tulee sijoittaa melulta suojatun pihan puolelle. Viranomaisneuvottelussa esitettiin kysymys melun määrästä pistetalojen valtatien puoleisilla julkisivupinnoilla 4. ja 8. kerroksen korkeudella. Laskelmat osoittavat lukemiksi em. järjestyksessä päivällä 68,7 dB(A) ja 67,0 dB(A). Yöllä vastaavat lukemat ovat 63,1 dB(A) ja 61,4 dB(A). Melun laskentamalli antaa 6-7 desibelin varmuusvaran. Siksi valtatien varren asuntojen julkisivuille ja ikkunoille on merkitty suojaustaso 37 dBA, joka koskee viidettä ja sitä ylempiä kerroksia. Muilla julkisivuilla on noudatettu laskentamallista saatuja arvoja. Kun melusuojaus voidaan tarkasti mitoittaa ja laskea vasta rakennussuunnitteluvaiheessa, yleismääräys velvoittaa silloin tehtäväksi meluntorjuntasuunnitelman. Se varmistaa melusuojauksen riittävyyden asemakaavassa annettujen arvojen ylikin. Jos asemakaavan arvot osoittautuvat paikoitellen liian vaativiksi, niistä voi saada pätevien laskelmien pohjalta poikkeuksen. Ilman epäpuhtaudet Ilmatieteen laitos selvitti valtateiden lähituntumassa olevan ilman typpidioksidin pitoisuuden vuoden 2010 tilanteessa. Lyhytaikaisesti typpidioksidipitoisuus voi nousta ohjearvoa korkeammaksi vuorokausikeskiarvona lähinnä ent. Kaukokiidon ja sähkölaitoksen tonttien pohjoisosalla ja supistuen myös niistä länteen olevilla valtatien reunavyöhykkeillä. Tuntikeskiarvona pitoisuus ylittää ohjearvon selvimmin uuden kauppakeskuksen sisäänajorampin kohdalla valtatien varressa. Tästä syystä asemakaavamääräyksen mukaan rakennukset on suunniteltava niin, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin on estetty. Käytännössä se tarkoittaa raittiin ilman sisäänottoa riittävän korkealta ja kaduista poispäin olevilta sivuilta, suojatun pihan puolelta. Leijuvien hiukkasten suhteen kaava-alueen tilanne on parempi. Ongelmalliset kohdat ovat lähes yhteneväiset typpidioksidipitoisuuden kanssa, mutta tiukemmatkaan raja-arvot eivät ylity vuosikeskiarvona v. 2010. Hiukkaspitoisuuksiin auttavat samat toimenpiteet kuin edellä. Jätevedenpuhdistamon hajuhaitat on mallinnettu laskemalla lyhytaikaisen hajun esiintyminen prosentteina vuoden tunneista. 30 sekunnin "hajupiikin" huomaa selvästi lähimmällä asuintontilla sähkölaitoksen kytkinkentän kohdalla 12-6 %:na vuoden tunneista. Samalla etäisyydellä olevissa taloissa Hatanpään valtatie 15 ja 17 asukkaat eivät koe hajuja haitallisiksi. Länteen päin mentäessä hajupiikin esiintyminen harvenee 6-1 %:iin tunneista. Pitkäaikaisen eli yhden tunnin hajupiikin huomaa selvästi kytkinkentän kohdalla 6-3 %:na vuoden tunneista ja länteen päin mentäessä enää vähemmän kuin 3 %:na tunneista. - Hajuhaitalle ei ole Suomessa normeja. Pilaantunut maaperä Selvitysten mukaan etelärannan maaperän pilaantuminen on paikallista ja sattumanvaraista. Näytteistä on löytynyt korkeina pitoisuuksina öljyä, PCB:tä ja raskasmetalleja. Öljy on joutunut alueelle pisteittäisesti joko täyttömaan joukossa tai jäteöljynä astioista. PCB on peräisin Viinikanlahden vanhasta pohjasedimentistä, joka on sekoittunut täyttömassoihin täytön yhteydessä. Raskasmetallien lähteinä ovat olleet alueen vanhat toiminnot (puutavaran kyllästämö) ja pilaantuneet täyttömassat. Asemakaavan yleismääräyksen mukaan pilaantunut maaperä on poistettava ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti. Viranomaisena on paikallinen ympäristökeskus. Konsultin suositus on, että asuinrakennusten alta pilaantuneet massat poistetaan pohjaveden pinnan tasoon asti ja korvataan puhtailla massoilla. Rakennuksiin tehdään tuuletettavat alapohjat, joissa alin asuintilan lattia on vähintään 210 cm pohjavedenpintaa ylempänä. Pihoilta ja kulkuväyliltä pilaantunut aines poistetaan kahden metrin kerroksena ja korvataan puhtaalla maalla. Täyttämättömässä järvenpohjassa PCB:tä on noin 20 cm:n kerroksessa pohjasedimenttiä. Etelärantaa on suunniteltu täytettäväksi 2-17 m Ratinanrannan ja Ratinannokan virkistysalueen kohdalla, jotta rantamassojen luistoherkkyys poistuu ja paikalle voidaan rakentaa liikkumaton rantamuuri ja sen viereen vakaa tila maakaasuputkille. Rakennuksia ei tule täytettävälle osalle. Lähes koko täyttöalue on jo nykyisen asemakaavan mukaan osoitettu täytettäväksi virkistysalueeksi. Täytölle on jo haettu erillinen ympäristölupa, jossa esitetään mm. toimenpiteet PCB-kerroksen suojaamiseksi työn ajaksi niin, että sen kulkeutuminen alavirtaan estyy. Mädättämösäiliöiden (teoreettinen) räjähdysriski Jätevedenpuhdistamon mädättämösäiliöissä voi tapahtua räjähdys, jos kaasua on säiliöissä pienehköjä määriä. Pahin tilanne aiheuttaa paineen, joka rikkoo ikkunoita vielä 150-220 metrin etäisyydellä säiliöistä niin, että lentävistä lasinsirpaleista voi aiheutua vammoja. Kyseisiä räjähdyksiä ei ole Suomessa ollut. Turvatekniikan keskus on hyväksynyt asemakaavallisen ratkaisun, jossa tavallisen asuinkerrostalon pääty on säiliöihin päin noin 150 metrin päässä ja ikkunajulkisivun kohtisuora etäisyys säiliöihin on noin 200 m. Lähimpänä olevaan päätyyn on merkitty ikkunakielto asuinhuoneen ikkunoille ja sen sekä pitkän, säiliöitä päin olevan julkisivun ikkunoille paineaallon varalta vahvistetun ulkolasin vaatimus. - Jätevedenpuhdistamo siirtyy näillä näkymin 15 vuoden aikavälillä muualle. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavaa varten on jouduttu laatimaan uusia kaavamääräyksiä. Perusteena ovat olleet syntyvät uudet tilanteet, jossa asuntoalueella on sekä melulta suojattuja pihoja että meluisampia pihoja. Kaavamääräykset ovat er-8, piha-3 ja ik-10 sekä melukaide mek-4. Räjähdysriskin varalta on painetta kestävämmän ikkunan määräys ik-11. Toimisto- ja liiketiloja varten tulee oma ääneneristävyysmääräys dBA-1. Sähkölaitoksen tontin suuri rakennusoikeus aiheuttaa tarpeen voida valita rakennuttajaksi joko kaupunkikonserni tai yksityinen; toteutus voi olla myös yhteishankkeena. Kaavamerkintä on KTY-2. Palveluasumista varten on valmisteltu kaavamerkintä AS-3. Muita lisäyksiä on jalankulkuyhteysrasite jk tietyn tontin hyväksi ja liitteenä olevat rakentamistapaohjeet. Muut merkinnät ja määräykset ovat aikaisemmin käytettyjä. 5.7 Nimistö Kadunnimitoimikunta on käsitellyt kaava-alueen nimistöä useassa kokouksessaan. 30.9.2003 esitettiin nimiä Voimakatu ja Ratinannokka, 25.11.2003 nimeä Höyrynpuisto ja 23.9.2004 nimiä Ratinanranta ja Ratinankatu. Voimakatu perustuu vanhaan höyryvoima-asemaan; se oli aikaisemminkin kaavanimenä vuosina 1917-1944 ja 1954-1959. Höyrynpuiston lähtökohtana on sähkölaitoksen työntekijöiden kutsumanimi alueelle, Höyry. Ratinannokka on Ratinanniemen äärimmäinen kärki. Ratinanranta ja -katu perustuvat alueen nimeen; Ratinankatu on ollut aikaisemmin kaavanimenä vuosina 1897-1944.
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnitteluryhmä Olympia ja Gretel Hemgård ovat laatineet asuntoalueen kortteleiden 455-456 ja myös yleisten alueiden rakentamistapaohjeet, jotka ovat selostuksen liitteenä. Ohjeisiin liittyy kaavoitusyksikön laatima lisälehti, joka määrittelee ohjeista poikkeamisen ja antaa lähtökohdat myös tontin 202-12 suunnittelulle. Suunnitteluryhmä Olympian tuottama kuva-aineisto käsittää viitesuunnitelmina asemapiirroksen ja talopohjien lisäksi korttelipihakohtaiset julkisivukaaviot, leikkaukset ja perspektiivisiä kuvia. Hemgårdin toimisto on valmistanut yleissuunnitelmakuvan Ratinannokan, Ratinanrannan ja Höyrynpuiston alueista. Ramboll Finland Oy on laatinut rannan täyttämistapaa kuvaavan suunnitelman ympäristölupahakemuksen osana. Yhtiö on laatinut myös suunnitelman maaperän puhdistamisesta ympäristökeskusta varten. Asuinrakennusten perustamistavasta ja tuuletetusta alapohjasta on valmistunut lisäksi periaatepiirros. Asemakaavaehdotuksesta on laadittu havainnollistamista varten havainnepiirros, poikkileikkaus niemestä stadionin kohdalta, virtuaalimallin kuvia sekä pienoismalli. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ratinan suunnittelu ja toteutus on organisoitu syksyllä 2003 kaupungin ns. strategiseksi projektiksi. Projektinjohtajaksi on määrätty Mauri Eskonen. Alueen toteutus käynnistyy sen länsiosasta korttelin 456 ja Ratinanrannan promenadin suunnittelusta ja rakentamisesta. Korttelin läpi nyt kulkevat kaupungin omistama pääviemäri ja Gasum Oy:n omistama maakaasun siirtoputki korvataan vastaavilla putkilla. Samalla korvataan siirtoputken paineenvähennysasema. Promenadin toteuttaminen edellyttää järven täyttämistä, mikä puolestaan edellyttää ympäristölupaviraston lupaa. Lupahakemus on jätetty joulukuussa 2004. Korttelin pilaantuneet maa-ainekset käsitellään rakentamisen yhteydessä käsittelysuunnitelman mukaisesti. Korttelin toteuttamiseksi käynnistetään vuoden 2005 alkupuolella tontinluovutuskilpailu. Samanaikaisesti korttelin toteutuksen kanssa rakennetaan Ratinannokan puisto ja Voimakadun Tampereen valtatien ja Ratinanraitin välinen osuus. Korttelin 455 alueella on nyt kaupungin Tampereen ev.lut. seurakunnille vuokraamalla tontilla Pelastusarmeijan ylläpitämä hoitokoti. Korttelin toteutus edellyttää sen toimintojen siirtämistä muualle ja rakennuksen purkamista. Pilaantunut maa-aines käsitellään kuten korttelissa 456. Alustavasti vuoden 2005 kuluessa käynnistetään korttelin tonttien luovutuskilpailu. Korttelien 453 ja 458 toteutus riippuu osin kaupungin tarpeista ja osin Tampereen valtatien pohjoispuolelle kortteleiden kohdalle tulevan kauppakeskusalueen toteutuksesta. Kauppakeskuksen toteutuskilpailu käynnistetään vuoden 2005 alkupuolella. Korttelin 202 pohjoisosan toteuttamisen edellytyksenä olevasta kaupungin ja maanomistajien välisestä maankäyttösopimuksesta aloitetaan neuvottelut vuoden 2005 alkupuolella. Kaava-alueen
rakentaminen kestänee kymmenen vuotta. |