RIVITALOALUEEN MUUTTAMINEN VIRKISTYSALUEEKSI JA LIIKETONTIN PAIKAN SIIRTÄMINEN, HOLVASTI-5781, ORIMUSKATU 5, HOLVASTINKATU, KARTTA NRO 7975

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä huhtikuuta 2005 päivättyä ja 19.10.2005 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 7975. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

TIIVISTELMÄ

Kaavaprosessin vaiheet
Alueen kaavoittaminen on vv. 2005-2007 kaavoitusohjelmassa ajoitettu v:lle 2006. Kerrosalatavoite on yhteensä 2 000 m2. Alue kytkeytyy ympäristölautakunnan hyväksymään asemakaavaehdotukseen nro 7546 alueella olevan kaatopaikan käsittelyn osalta.
Alue oli mukana osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka kuulutettiin nähtäväksi mielipiteiden saamista varten 1.8.-29.8.2002 väliseksi ajaksi. Tällöin tarkoituksena oli muuttaa alue kokonaisuudessaan virkistysalueeksi. Aluetta rajattiin myöhemmin sekä pohjois- että eteläosasta. Ympäristökeskus katsoi lausunnossaan, että kaatopaikka-aluetta koskevat kaavat 7546 ja 7975 tulee käsitellä yhtä aikaa. Tästä syystä lähivaikutusalueen osallisille ilmoitetaan kirjeitse asian etenemisestä.

Aiemmin käsitellystä luonnoksesta järjestettiin avointen ovien tilaisuus 30.10.2003.

Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot eri toimialoilta. Ehdotusta tarkistettiin edelleen 19.10.2005 maisema-arkkitehdin ja vihersuunnittelun lausuntojen pohjalta.

Asemakaava

Kaavoitustyön tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan mukainen rivitaloalue viheralueeksi, koska se sijaitsee osittain kaatopaikka-alueella ja osittain liito-oravan elinpiirissä. Samalla siirretään olemassa oleva liiketontti Orimuskadun varresta Holvastinkadun puolelle samalla alueella. Samassa yhteydessä kaavoitetaan nappulajalkapalloiluun tarkoitettu kenttä ja leikkikenttä. Eri puistotoimintojen autopaikat yhdistetään. Maankäyttö suunnitellaan niin, että rakentaminen sijoittuu rakentamiskelpoisille alueille ja kaatopaikka voi muodostua pysyvästi metsäalueeksi.

Vaikka alueen pohjoispuolella on tehty liito-oravahavaintoja, ei tältä alueelta ole löydetty siitä merkkejä. Liito-oravalle otollinen elinympäristö ulottuu vain aivan pieneltä osalta kaava-alueelle.

Koko kaava-alueen pinta-ala on 3,5 ha. Liikerakennusten korttelialueen pinta-ala on 4272 m2. Rakennusoikeus on yhteensä 1100 m2. Virkistysaluetta on 2,6 ha eli 75 % alueen pinta-alasta.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan vaatiman kuntatekniikan rakentaa kaupunki.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin
Holvastin kaupunginosan kortteli nro 5781 sekä katu- ja urheilualuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu
Holvastin kaupunginosan korttelit nro 5747 ja 5781 sekä
katu- ja virkistys- ja liikennealuetta.

Tonttijako:

Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Tonttijaolla muodostuu Holvastin kaupunginosan tontti nro 5781-3. Kaava-alueeseen kuuluu maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä.

Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, apulaisasemakaava-arkkitehti Maire Väisänen.

Vireilletulosta on ilmoitettu 1.8.2002.

1.2 Kaava alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee n. 10 km kaupungin keskustasta itään Kangasalan kunnan rajan tuntumassa Orimuskadun ja Holvastikadun välisellä alueella.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Rivitaloalueen muuttaminen virkistysalueeksi ja liiketontin paikan siirtäminen. Holvasti-5781, Orimuskatu 5, Holvastinkatu. Kartta nro 7975.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.8.2002
OAS:n lähetysluettelo
Rakennettavuusselvitys, Tampereen kaupunki, Tekninen toimi 24.6.2002
Palveluselvitys, Tampereen Aluekehitys, 20.11.2002
Eliöstö- ja biotooppiselvitys, Kaavoitusyksikkö, selvitys- ja arviointiryhmä, elokuu 2003 (sisältää liito-oravaselvityksen v:lta 2002)
Kaavan vaikutus liito-oravan elinmahdollisuuksiin marraskuu 2003
Liito-oravatarkastelu 2004
Kaatopaikka-alueen saastuneisuus 2004

Kaavan nro 7546 avointen ovien yleisötilaisuus Leinolan koululla 30.10.2003:
Osallistujaluettelo
1 mielipide liikenneasioista
Uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Virkistysalueiden hoitoluokituskartta

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Alue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Se rajoittuu idässä Kiveliön aleen rakennettuihin pientalotontteihin. Eteläpuolella on Holvastikadun varressa uudehkoja rivitaloja. Orimuskadun länsipuolella on yksikerroksista 1970-luvulla rakennettua rivitaloaluetta.

3.1.2 Luonnonympäristö

Laaditun luontoselvityksen pinta-ala on 14,4 ha eli se ulottuu laajasti myös tämän kaava-alueen pohjoispuolelle. Alue on melko tasainen, korkeuseroa kertyy suurimmillaan vain noin viisi metriä. Aluetta hallitsee myös vanhan kaatopaikan kumpare länsinurkkauksessa. Selvityksen tarkoituksena on antaa suunnitteluun riittävät lähtötiedot, jotta haitat ja vauriot luonnolle jäisivät mahdollisimman vähäisiksi sekä rakennusaikana että sen jälkeen. Selvitysalue inventoitiin liito-oravien osalta kesällä 2002, biotooppiselvitys on tehty v. 2003 ja selvitystä jatkettiin liito-oravien osalta vuonna 2004.

3.1.2.1 Puusto ja kasvupaikkatyypit

Asemakaava-alueen metsät ovat kohtalaisen nuoria. Alueen ravinteikkaasta maapohjasta johtuen sillä kasvaa verraten vähän mäntyä ja eniten kuusta ja lehtipuustoa. Etelässä kaatopaikan itäpuolella on sekametsää, jossa rauduskoivun, haavan, harmaalepän, pihlajan ja vaahteran ohella kasvaa kuusta ja jonkin verran mäntyä. Kaatopaikan reunamien puusto koostuu lähes yksinomaan harmaalepästä, joukossa järeää kuusta.

Kasvupaikkatyypiltään selvitysalue on lähes kokonaan lehtomaista kangasta lukuun ottamatta kaatopaikan reunalla sen itäpuolella olevaa notkelmaa, jossa se vaihettuu paikoin lehdoksi. Tuoreeksi kankaaksi kasvupaikkatyyppi muuttuu paikoin myös kaatopaikan ja asuinalueen välisellä kumpareella.

3.1.2.2 Luonnonoloiltaan arvokkaat alueet

Metsälain huomioimat avainbiotoopit

Uhanalaisten tai harvinaisten lajien suojelemiseksi on metsälain mukaan metsänhoidossa jätettävä käsittelemättä tai käsiteltävä varoen ja ominaispiirteet säilyttäen metsäluonnon erityisen arvokkaita elinympäristöjä, jotka kuuluvat ns. avainbiotooppeihin.
Seuraavassa esitetyt arvokkaat elinympäristöt perustuvat selvityksen tekijän inventointeihin, eikä niillä ole laillista velvoitetta.

Lehtonotko kaatopaikan itäpuolella
Kaatopaikan itäpuolella, varjoisassa notkossa sijaitsee eiluonnontilainen lehtolaikku. Lehtotyyppi vaihettuu tuoreesta käenkaali-sinivuokko-tyypistä kosteaan käenkaali-mesiangervo-tyyppiin tai metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervo-tyyppiin. Kohteella kasvava puusto on melko nuorta lehtipuuta:

Pensaskerroksessa kasvavat mm. lehtojen taikinamarja sekä kulttuurilajit terttuselja ja mustaherukka. Kohteen kenttälajisto ilmentää maaperän ravinteisuutta ja sisältää mm. mesiangervoa, käenkaalia, hiirenporrasta, nuokkuhelmikkää, kieloa, metsäkurjenpolvia, valkovuokkoa ja nokkosta ym.

Kosteikkopainanne alueen kaakkoisnurkassa
Leikkikentän eteläpuolella sijaitsee rehevä kosteikko, joka on jäänyt leikkikentän ja länsipuolella olevan kaatopaikan puristuksiin. Kosteikko lienee alun perin kuulunut samaan notkelmaan pohjoisempana olevan lehtolaikun kanssa. Eiluonnontilaisesta tilastaan huolimatta tällaiset pienet yksittäiset kohteet saattaa lisätä alueen hyönteistöllistä monimuotoisuutta muualla esiintymättömällä jopa huomionarvoisella lajistolla. Tällaiset kohteet saattavat toimia myös aiemmin esille tulleina ekologisina askelkivinä eliöiden siirtyessä alueilta toisille. Näin varsinkin jos sopivia ravintokasveja kasvaa kohteella. Kosteikon kenttäkasvilajistoa ovat mm. rentukka, korpikaisla, mesiangervo, lehtovirmajuuri, ojakellukka, lehtohorsma, metsäkurjenpolvi, lillukka, sinivuokko ja kurjenjalka.

Pohjakerroksessa kasvaa sammalista mm. kohtalaista ravinteisuutta ilmentävää palmusammalta. Puusto on nuorta hieskoivua, haapaa, kuusta, pihlajaa ja tuomea. Pensaskerroksen lajeja ovat mm. korpipaatsama, kiiltolehtipaju ja vadelma.

Nuoren puuston vuoksi kohdetta ei voi lukea metsälain mukaisiin kohteisiin vaan kuuluu luokkaan "muu metsäluonnon arvokas elinympäristö".

Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat alueet
Selvitysalueella ei ole yhtään selkeästi rajattavissa olevaa kasvillisuudeltaan arvokasta osa-aluetta, mutta huomionarvoista lajistoa on ehkä hieman runsaammin kaakkoisella kulmalla olevan leikkikentän pohjoispuoleisella mäellä. Mäellä kasvaa valtakunnallisesti harvinaista jalkasaraa sekä Tampereen pohjoispuolelle mentäessä jyrkästi harvinaistuvaa mäkilehtolustetta. Muuta huomionarvoista osa-alueelta ovat leikkikentän eteläreunalla kasvavat näsiä ja kivikkoalvejuuri. Selvitysalueen huomion arvoisin kasvilajisto on esitelty selvityksen liitteessä.

3.1.2.3 Kasvillisuuslajisto

Alueelta ei löytynyt yhtään uhanalaista, rauhoitettua, EU:n luontodirektiivin eikä Suomen erityisvastuulajia.

Selvitysalueen tyypillisesti tuoreen ja lehtomaisen kankaan harvinaisehkoja lajeja ovat jalkasara ja mäkilehtoluste, joita tosin Tampereella kasvaa runsaasti. Muuta selvitysalueen tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla esiintyvää lajistoa ovat mm. lillukka, käenkaali ja metsäalvejuuri. Edellisten lisäksi alueen lehtomaisilla kankailla kasvaa metsäkurjenpolvea, taikinamarjaa, lehtonurmikkaa ja tesmaa.

3.1.2.5 Linnusto

Selvitysalueen linnusto ei vuoden 2001 kesän ja vuoden 2002 kevään havaintojen perusteella sisällä mitään erityisen mainittavaa. Reviirilaulujen perusteella parimäärä alueella on kuitenkin kohtalainen. Tämä saattaa johtua osaltaan puuston rakenteesta sekä peltojen ja asuinalueiden pirstomasta metsästä. Alueelta havaittuja lintulajeja ovat mm. pajulintu, sirittäjä, varis, naakka, räkättirastas, laulurastas, viherpeippo, peippo, lehtokerttu, fasaani ja hippiäinen.

3.1.3 Liito-oravat

Liito-oravasta oli havaintoja alueen pohjoispuolella ja sen esiintymistä tutkittiin viimeksi 2004. Tältä kaava-alueelta ei ole löytynyt liito-oravan jätöksiä ja alueelle ulottuu vain hyvin suppea osa liito-oravalle biotoopiltaan otollista elinympäristöä. Alueella olevassa metsässä ei ole riittävästi lahoavaa pystypuuta tikkojen ja edelleen liito-oravien kolopuiksi. Sen sijaan alueen pohjoispuolella on sekä havaintoja että lajille mahdollista tai otollista biotooppia.

3.1.4 Pienilmasto, vesitalous

Kaava-alue on kokonaan rakentamatonta aluetta. Pienilmastoltaan se on kohtalaisen suotuisa, koska alueen taustana on n. 5 m ympäristöään korkeampi mäki. Kaava-alueen vesien valumasuunta on etelään ja länteen.

3.1.5 Rakennettavuusselvitys

3.1.5.1 Yleistä

Alueen yleinen maaperäselvitys on tehty maastokäyntien sekä 1951 ja 2002 tehtyjen pohjatutkimuksien perusteella Selvitys käsittää koko alueen. Maaperän pilaantuneisuuden arvioimiseksi otettiin 4 näytettä, jotka tutkittiin laboratoriossa. Rakennettavuusalueet on esitetty likimääräisesti kaavoitusta varten.

Kaava-alueen luoteisosassa on pieni moreenialue, jolle on rakennettu mm. kioski ja GSM-masto. Alue ulottuu idässä myös leikkikenttäalueelle ja sen pohjoispuolelle. Maasto viettää länteen ja etelään päin. Maanpinnan korkeustaso on +122...+126. Alueen pinnassa on arvion mukaan 1-2 metriä paksu lohkareinen ja tiiviydeltään sekä rakeisuudeltaan vaihteleva moreenikerros. Moreenin alla on kallio. Painokairaukset ovat päättyneet 1-2 metrin syvydessä kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Päättymistaso voidaan tulkita moreeniksi.

3.1.5.2 Eteläosan maaperän pilaantuneisuus ja rakennettavuus

Liiketontin sijoittamiseksi Holvastikadun varteen kaivettiin suunnitellun tontin kohdalla keväällä 2004 neljä (4) koekuoppaa, joista havaittiin maakerrokset ja otettiin 11 maaperänäytettä. XRF-kenttämittarilla tutkittiin raskasmetallipitoisuudet seitsemästä (7) ja Petroflag-kenttämittarilla kokonaishiilivedyn (öljyn) määrä kahdeksasta (8) maaperänäytteestä. Rakeisuus määritettiin neljästä (4) maaperänäytteestä. Koekuopat on valokuvattu.

Vanha kaatopaikka ei ulotu tutkitulle alueelle, mutta aluetta on täytetty maa-aineksilla, jotka sisältävät lohkareita ja jonkin verran rakennusjätettä, kuten tiiltä ja puuta, sekä lasia, asfalttia, metallia ja kumia. Täytemaakerroksen paksuus oli koekuopissa 2,0…3,0 m. Täytemaassa ei havaittu kenttämittauksissa haitallisia määriä raskasmetalleja tai öljyä.

Täytemaakerroksen alla on vajaan metrin vahvuinen savikerros, ja sen alla tiivis, kivinen ja lohkareinen maaperä tai kallio. Pohjavesi havaittiin koekuopissa 2,2…3,6 m syvyydellä maanpinnasta.

Rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti tiiviin pohjamaan tai karkearakeisen massanvaihdon varaan. Täytemaakerros tulee poistaa maanvaraisten perustusten ja maanvaraisen alapohjan alta. Piha- ja liikennealueilta täytemaata ei tarvitse poistaa. Piha- ja liikennealueiden pintaan voi syntyä painaumia täyttömaan ja siinä olevien rakennusjätteiden tiivistyessä.

3.1.5.3 Holvastin vanha kaatopaikka

Alue on entinen pääasiassa yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Täytön pinta on tasolla +116...125. Alustavien tutkimusten mukaan jätteen kerrospaksuus on 1...7 metriä. Pistokoeluonteisesti tehdyssä kahdessa koekuopassa havaittiin ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Pb, V). Lisäksi arseenipitoisuus ylittää ohjearvot 2 näytteessä. Ohjearvot ylittäviä PCB- pitoisuuksia ei havaittu. (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimustodistus 73-02, 15.5.2002.) Alueen osoittaminen rakennuspohjaksi edellyttää jätekerroksen poistamista ja maaperän kunnostamista, mikä voi olla kustannuksiltaan kohtuuttoman kallista.

Alue suositellaan kunnostettavaksi puisto- ja virkistysalueeksi .

3.1.6 Rakennettu ympäristö

3.1.6.1 Olemassa olevat rakenteet
Orimuskadun varressa on kioski, jonka kerrosala on n. 88 m2. Sen pohjoispuolella sijaitsee GSM-masto aputiloineen.

3.1.6.2 Holvastin asukasmäärä
Kaava-alueella ei ole asukkaita. 31.12.2004 Holvastin tilastoalueella asui yhteensä 2413 ihmistä.

3.1.6.2 Asunnot

Vuoden 2003 lopussa Holvastin tilastoalueella oli yhteensä 932 asuntoa. Näistä 299 (32 %) oli pientaloasuntoja, 256 (27 %) rivitaloasuntoja ja 377 (40 %) kerrostaloasuntoja. Kaikista asunnoista omistusasuntojen osuus oli 40 %.

3.1.6.3 Kaupalliset palvelut

Orimuskadulla toimii kioski. Holvastin alueen asukkaat käyvät kaupassa paljon suurissa marketeissa, joko Linnainmaalla tai Kangasalalla. Näihin molempiin matkaa on Kiveliön alueelta reilu kolme kilometriä. N. kilometrin etäisyydellä sijaitsee myös kaksi pienempää päivittäistavara kauppaa. Näistä toinen on Vehmaisissa ja toinen Nattarissa Kangasalan puolella. Sen yhteydessä toimii myös pankki. Lähimmät pankkiautomaatit (ottoautomaatit) sijaitsevat Nattarissa ja Vehmaisissa. Lähin apteekki sijaitsee Linnainmaalla, jonne Kiveliöstä on matkaa noin 3 kilometriä. Linnainmaan marketin yhteydessä on paljon myös muita liikkeitä, muun muassa Alko. Nattarissa on myös kampaamo ja ravintola, Vehmaisissa edellä mainittujen lisäksi kukkakauppa ja lahjatavaraliike, jonka yhteydessä on asiamiesposti.

Julkinen liikenne
Alueelle liikennöivät linja-autovuorot 16, 17 ja 18. Parhaiten Kiveliön alueelle pääsee busseilla numerot 17 ja 16. Lähin bussin numero 17 pysäkki sijaitsee Orimuskadun päässä. Lähin bussin numero 16 pysäkki on linjan päätepysäkki Orimuskadun puolivälissä. Linjan 18 pysäkiltä matkaa Kiveliön alueelle on hieman yli kilometri.

3.1.7 Maanomistus

Kaava-alue on Tampereen kaupungin omistuksessa.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

3.2.1.2 Maakuntakaava
Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa alue taajama-aluetta
3.2.1.3 Yleiskaava
Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Maankäyttökartassa kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Kartassa, joka koskee viherverkkoa ja suojelua on Orimuskadun varteen osoitettu kevyen liikenteen pääreitti.

Kaava-alueella on voimassa asemakaava nro 5392. Orimuskadun varteen on osoitettu liike-, sosiaali- ja opetustoimintaa palveleva korttelialue, jonka pinta-ala on 9100 m2 ja kerrosala 3640 m2. Orimuskadun ja Holvastinkadun kulma on kaavoitettu kaksikerroksiseksi rivitaloalueeksi. Tontin nro 5781-2 pinta-ala on 16200 m2 ja kerrosala 5670 m2. Alueen koilliskulma on osoitettu leikkikenttäalueeksi. Kevyen liikenteen reitit suuntautuvat pohjoiseen ja länteen. Sekä Holvastinkadun että Orimuskadun katualuevaraus on varsin leveä.
3.2.2 Tonttijako ja pohjakartta

Kortteliin ei ole tehty tonttijakoa. Alueeseen kuuluu maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2005.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Kaavoitustyön tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö niin, että liikerakentaminen siirtyy Orimuskadun varresta rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle Holvastinkadun varteen. Kioskille varataan tontti, mutta muuten nykyisen asemakaavan mukaiset rivitalokorttelit muutetaan virkistysalueeksi.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Alueen kaavoittaminen oli aiemmin kaavoitusohjelmissa ajoitettu v:lle 2006. Kerrosalatavoite on yhteensä 2 000 m2. Kaava laaditaan kuitenkin aikaisemmin, koska se liittyy pohjoisempana olevan asuntoalueen asemakaavaehdotuksen hyväksymiseen.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat ympäristön asukkaat ja naapurikiinteistöt, Holvastin omakotiyhdistys ry sekä paikalliset yhdistykset, Kangasalan kunta, Tampereen kaupungin eri hallintokunnat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos, kaikki tekniset toimialat, Tampereen Vesi, Tampereen Sähkö sekä Pirkanmaan ympäristökeskus.
4.3.2 Vireilletulo

Hanke on kuulutettu vireille 1.8.2002.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Aloitus
Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä laaditut vaihtoehtoiset kaavaluonnokset kuulutettiin nähtäväksi mielipiteiden saamista varten 1.8. -29.8.2002 väliseksi ajaksi. Ilmoitus oli myös sanomalehdissä ja kaavoituksen internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin mm. Kangasalan kunnalle, lähimmille naapureille, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja muille osallisille lähetysluettelon mukaan.

Ehdotusvaihe
Saatujen mielipiteiden perusteella laadittiin asemakaavaehdotus. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot asianomaisilta kaupungin hallintokunnilta ja muilta viranomaistahoilta, mm. Kangasalan kunnalta. Lausuntopyyntöön liitettiin laadittu päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tämän jälkeen asia menee ympäristölautakunnan käsiteltäväksi, joka asettaa sen nähtäville. Nähtävillä olosta julkaistaan sanomalehtikuulutus. Sen lisäksi siitä ilmoitetaan kirjeitse lähivaikutusalueella asuville osallisille.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Asiasta pyydetään nähtävilläolon aikana Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet

Kun alueen pohjoispuolelle tulee 300-400 henkilöä lisää, se lisää mm. kaupallisten palveluiden tarvetta.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty tätä aluetta koskevia mielipiteitä.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Esillä olevaa kaava-aluetta laajemmasta alueesta laadittiin 0-vaihtoehdon lisäksi kolme erilaista vaihtoehtoa, joista tehty yhdistelmä on suunnittelun pohjana. Tässä vaiheessa alueen eteläosa oli kokonaan merkitty virkistysalueeksi. Myöhemmin on kuitenkin tullut esille liiketilan tarve, joten se tuo käsittelyyn yhden lisävaihtoehdon.

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus, vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu

0-vaihtoehto
Vaihtoehto tarkoittaisi, että nykyisin voimassa oleva vaihtoehto toteutettaisiin. Tämä edellyttäisi maan puhdistamista, joka on todettu hyvin kalliiksi toimenpiteeksi. Asemakaavan nro 7546 vahvistaminen edellyttää, että alueelle on laadittava asemakaavan muutos tai koko alue on puhdistettava. Koska koko alueen kaavoittaminen on lähtenyt siitä, että kaatopaikka jätetään entiselleen ja peitetään, on kaavaa joka tapauksessa muutettava.

Vaihtoehto 1
Ensimmäisessä vaihtoehdossa on koko suunnittelualue kioskin tonttia lukuun ottamatta kaavoitettu virkistysalueeksi. Sille on osoitettu leikki- ja pallokenttäalueet.

Vaihtoehto 2
Toisessa vaihtoehdossa Holvastinkadun varteen on osoitettu liiketontti, jonka pinta-ala on n. 4272 m2 ja rakennusoikeus 1000 m2. Sen pohjoispuolella on pallokenttävaraus pysäköintipaikkoineen ja leikkikenttä. Kioskin tontti on sama kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa.

4.5.2 Lausunnot
Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa asemakaavan pohjaksi laadituista vaihtoehdoista. Siinä todetaan vanhan kaatopaikan osalta mm. seuraavaa: "Holvastin vanhan kaatopaikan maaperän laatu tulee tutkia mikäli alueelle osoitetaan toimintoja. Muutoin kaatopaikka-alueen säilyttäminen muokkaamattomana tulee turvata kaavamääräyksellä."

Tampereen kaupungin ympäristövalvonta toteaa ennakkolausunnossaan, että kaavan muokkauksen pohjaksi paras olisi vaihtoehto nro 3. Kaatopaikan jääminen häiriintymättä toteutuu kaikissa vaihtoehdoissa.

Kangasalan kunnan lausunnossa todetaan, että vaihtoehdot 2 tai 3 ovat Kangasalan kunnan kannalta hyviä, jos Kiveliöntien ja Oriniitynkadun välille jää mahdollisuus tarvittaessa kaavoittaa katuyhteys.

Kuntatekniikka- ja liikennesuunnittelun geotekniikan osaston mielestä kuntatekniikan rakentamisen kannalta vaihtoehtojen välillä ei ole eroja.

Tampereen luonnonsuojeluyhdistyksen mielipiteessä otetaan kantaa liito-oravan esiintymisen varmistamiseen alueella.

"Asemakaavan kolmessa luonnosvaihtoehdossa liito-oraville on jätetty EV-merkinnällä osoitetut viheralueet, joilla liito-oravien kuvitellaan säilyvän. Huomautamme, että jo muutoinkin pienellä asemakaava-alueella osoitetut EV-alueet ovat aivan liian pienialaisia liito-oravan säilymiseksi. Ei ole olemassa mitään tutkittua tietoa liito-oravan säilymisestä osoitetun kokoisilla viherriekaleilla, jotka pinta-alaltaan hädin tuskin toimisivat ekokäytävinä.

Tutkimusten mukaan lajille parhaiten sopivien vanhojen sekametsien väheneminen, pieneneminen ja eristyminen nostaa ekokäytävien merkitystä. Ekokäytävät eivät kuitenkaan yksin riitä lajin säilymiseen vaan tarvitaan kunnollisen kokoisten elinympäristöjen säilyttämistä.

Mielestämme Holvastin-Kiveliön asemakaava-alueelle voidaan osoittaa rakentamista vain alueen pohjoisosan pellolle niin, että koko liito-oravien reviirimetsikkö ja elinympäristö säästetään lajin säilymiseksi. Luonnonsuojelulain noudattaminen koskee myös Tampereen kaupunkia.

Lopuksi huomautamme, että on erittäin kyseenalaista osoittaa asuinrakentamista vanhan kaatopaikan välittömään läheisyyteen."

Mielipiteitä on otettu huomioon mahdollisimman tarkoin. Mm. liito-oravaa varten varattua aluetta on laajennettu ja yhtenäistetty. Kaatopaikka-alue on tutkittu.

4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

0-vaihtoehdon toteuttaminen on ympäristö- ja kustannussyistä mahdotonta. Koska liiketontin kaavoittaminen antaa mahdollisuuden päivittäistavarakaupan rakentamiseen alueelle, asemakaava laaditaan vaihtoehdon 2 pohjalta.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1.1 Mitoitus

Koko kaava-alueen pinta-ala on 3,5 ha. Liiketonttien pinta-ala on 4272 m2 eli 12 % pinta-alasta. Rakennusoikeus on yhteensä 1100 m2.

Virkistysaluetta on 2,6 ha eli 75 % alueen pinta-alasta. Pallokenttää varten varatun pysäköintialueen pinta-ala on 880 m2 (2 % alueen pinta-alasta) ja katualuetta 3812 m2 (11 %). Pallo- ja leikkikenttä sisältyy virkistysalueeseen.

5.1.2 Palvelut

Kaava-alueen palvelut lisääntyvät. Liiketoiminnan vaikutus ulottuu suunnittelualuetta laajemmalle, mutta kyse on kuitenkin lähikaupasta.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Liiketontin sijoittaminen alueelle tuo sen nykyistä enemmän esille sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti. Tontti ympäröidään istutuksilla.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Holvastikadun varteen osoitetaan liikerakennusten korttelialue. Tontilta on varattava yksi autopaikka kerrosalan 50 m2:ä kohti. Tontin pinta-ala on 3876 m2 ja rakennusoikeus 1000 m2. Myös kioskia varten osoitetaan oma tonttinsa, jonka pinta-ala on 396 m2 ja kerrosala 100 m2.

5.3.2 Muut alueet

Virkistysalueet, VL
Suurin osa alueesta on virkistysaluetta. Siihen sisältyy mm. luontoselvityksessä mainittu lehtomainen alue. Pallokenttä on osoitettu nykyisen maankaatopaikan päälle ja leikkikenttä on nykyisellä paikallaan. Puistossa olevia kulkuyhteyksiä on tarkistettu viheryksikön lausunnon perusteella.

Katualueet
Katualuetta on laajennettu. Sille on osoitettu erikseen kevyen liikenteen yhteyksiä.

Liikennealueet
Kioskista etelään Orimuskadun varteen sijoitetaan yleinen pysäköintialue, joka palvelee myös mm. pallokentän tarpeita.

5.3.2.1 Virkistysalueiden hoitoluokitus
Vihersuunnittelu on laatinut kaavan perusteella viheralueiden hoitoluokituksen.

A-2 Käyttöviheralue
Käyttöviheraluetta ovat alueelle varatut pallokenttä ja leikkikenttä. Ne ovat oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen pelaamiseen tarkoitettuja usein kasvillisuudeltaan ja rakenteiltaan monipuolisia puistoja. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siisti puistoympäristö. Kasvillisuuden, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti.

A-3 Käyttö- ja suojaviheralue
Käyttö- ja suojaviheraluetta on Orimuskadun varressa ja leikkialueen etelä- ja pohjoispuolella. Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun, liikuntaan ja pelaamiseen. Kasvillisuus muodostuu pääosin luonnonkasvillisuudesta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkureittien ja toiminnallisten alueiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito

B-2 Maisemaniitty
Maisemaniittyä osoitetaan liiketontin reunustalle ja pallokentän ja tontin väliselle alueelle. Hoidon tavoitteena on maisemakuvan ylläpitäminen säilyttämällä olosuhteet sellaisena, että alue voi pysyvästi säilyttää ominaispiirteensä. Hoitotoimenpiteiden tarkoituksena on ylläpitää kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä.

C-3 Suojametsä
Suojametsäksi on merkitty vanha kaatopaikka-alue. Se toimii suojavyöhykkeenä lieventäen melu-, pöly-, tuuli- ja saastehaittoja. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä, alueella ei ole ulkoiluun tarkoitettuja rakenteita tai varusteita lukuunottamatta alueen halki mahdollisesti johtavaa polkua tai kevyen liikenteen väylää. Hoidon tavoitteena on yleensä kasvillisuuden monikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen. Tässä tapauksessa alueen istutuksissa suositaan kuusta ja haapaa.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

5.4.1.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen

Kun alueelle tulee 1000 m2:n suuruinen päivittäistavarakauppa, lyhenevät alueen asukkaiden ostosmatkat merkittävästi. Bussireitti kulkee liiketontin ohi, joten palvelun saavutettavuus on erinomainen. Alueella asuu runsaasti lapsiperheitä, joissa osittain hoidetaan lapset kotona, jolloin lähikaupan palveluiden merkittävyys kasvaa entisestään.

Etäisyys liikerakennuksesta Holvastinkadun eteläpuolella oleviin asuinrakennuksiin on 50 m ja saman verran on matkaa myös tontin itäpuolella olevaan asutukseen, joten liiketoiminta ei sijoitu aivan asutukseen kiinni.

Pohjoiselle Kaava-alueelle arvioidaan tulevan n. 300 asukasta. On todennäköistä, että rakentaminen aloitetaan erillispientalotonteilta, joten aluksi alueelle tulisi lapsiperheitä. Myöhempi väestönkehitys riippuu toteutuksesta. Mikäli alueelle rakennetaan kaksikerroksisia rakennuksia, joihin tulee suurehkoja asuntoja, myös niihin muuttaa lapsiperheitä. Pienasuntoja tuskin rakennetaan kovin paljon, koska alue on kuitenkin varsin etäällä kaupungin keskustasta.

Sekä asutukseen rajoittuva luonnonarvoiltaan merkittävä alue että Orimuskadun varsi ja kaatopaikka kokonaisuudessaan osoitetaan virkistysalueeksi. Sille rakennetaan kevyen liikenteen verkosto ja pallo- ja leikkikentät, joten alueen viihtyisyys ja toimivuus kasvavat entisestään. Pallokenttää varten varattu pysäköintialue mahdollistaa mm. nappulaliigan jalkapallo-ottelut alueella.

Liiketontin ja myös leikki- ja pallokentän rakentaminen lisäävät lähialueen palveluja. Se edistää väestöennusteen toteutumista, joka tarkoittaa, että on hyvä, jos alueelle rakennetaan lisää asuntoja, jolloin nykyiset täyttöasteet säilyvät niin päivähoidossa kuin koulussakin.

Liiketontille sijoittuu muutama työpaikka, samoin Orimuskadun kioski työllistää pari henkilöä.

5.4.1.2 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan

Nykyisen metsäalueen osittainen rakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta. Se liittää Kiveliönkadun muusta Tampereen kaupungista erillään olevasta saarekkeesta osaksi kaupunkirakennetta.

Kaupunkikuva ei muutu oleellisesti nykyiseen verrattuna, koska suurin osa nykyisin metsänä olevasta alueesta jää virkistysalueeksi. Liikerakennus näkyy Holvastinkadulle.

Alue on liitettävissä olemassa olevaan kuntatekniseen verkostoon, koska se sijaitsee jo rakennettujen alueitten välissä.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Maisemarakenne, maisemakuva
Pienen korttelialueen aiheuttaman muutoksen lisäksi maisemakuvaan aiheutuu muutoksia leikki- ja pallokentän ja niihin liittyvän pysäköintialueen rakentamisesta. Virkistysalue on tavanomaista laajempi.

Luonnonsuojelu

Liito-oravaa ei tällä alueella esiinny. Vanha kaatopaikka-alue voi muodostua jatkossa liito-oravan elinpiiriksi, koska aluetta ei käsitellä mitenkään ja sitä tukevat istutukset ovat mahdollisia. Liito-orava on ns. puolikulttuurilaji, sillä maaseudulla sen elinympäristöt sijoittuvat usein peltojen ja niittyjen reunamille, joilla kasvaa usein sen käyttämiä ravintopuita - haapaa ja leppää - ja joista saattaa löytyä myös pesäkolo, joita sillä on tavallisesti useita.

Liito-oravan säilymisen ehtona on sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä kulkureittien säilyminen suojavyöhykkeineen. Tämän kaavan mukaiset virkistysalueet täydentävät kaavassa nro 7546 varattuja liito-oravan reittejä ja voivat edesauttaa lajin säilymisessä tällä paikalla. Laji vaatii sopivia kuusia matkalleen.

Asemakaavassa on haluttu turvata liito-oravan elin- ja liikkumismahdollisuudet alueella jättämällä alueelle paljon metsäaluetta täydennysalueen tehokkuuden kustannuksella. Tavanomaiseen tiivistävään kaavoitukseen verrattuna korttelialueet on sijoitettu väljästi.

Alueella nyt sijaitseva ilmajohto joudutaan kaapeloimaan ja se sijoittuu kevyen liikenteen väylän tuntumaan kaatopaikan pohjoispuolelle.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Entinen kaatopaikka-alue osoitetaan lähivirkistysalueeksi ja se on säilytettävä muokkaamattomana, joten se ei aiheuta ympäristöhaittoja.

Ajoneuvoliikenne saattaa lisääntyä Holvastinkadulla, mutta se ei vaikuta asuntokatuihin. Pallokenttää varten on varattu oma pysäköintialueensa.

5.7 Nimistö

Nimitoimikunta on nimennyt alueen kadut ja puisto- ym. alueet kokouksessaan 26.9.2002. Nimet perustuvat vanhaan paikalliseen alue tai henkilönimistöön. Lautakunnan perusteluissa todetaan: " Matti Wacklinin kaupunginosahistoriikissa "Vehmainen-Kartanon kupeesta kaupunkikyläksi" kerrotaan, että aluetta kutsuttiin Rantsunmäeksi tai Prantsunmäeksi, sillä Kustaa Brander oli rakennuttanut sinne kolme taloa työntekijöilleen. Alueen merkittäviä asukkaita olivat poikia ymmärtämätön Kokkiska ja kaatopaikan valtias Iivari Kiekara."

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Liiketontti rakennettaneen n. vuoden kuluessa kaavan vahvistumisesta.

Asemakaavan selostuksen liitelomake on selostuksen liitteenä.