MUISTUTUS JA ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN,
IKURI, POHJOISOSA, PIENTALOALUEEN TÄYDENTÄMINEN JA LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMINEN. KARTTA NRO 7971.

Suunnittelupalvelut / asemakaavoitus on valmistellut 19.5.2006 päivätyn, 23.8.2006 ja 2.2.2007 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 7971. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteesta:

http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7971

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne
Alue sijaitsee Ikurin kaupunginosassa n. 9 km länteen kaupungin keskustasta. Suunnittelualue on laajuudeltaan n. 23,6 hehtaarin kokoinen. Se sijoittuu Haukiluomantien molemmille puolille, Myllypuronkadun eteläpuolelle ja Ikurintien länsipuolelle. Alue on pääosin rakentamatonta, osin metsää ja osin metsittynyttä peltoa. Rakennetut erillispientalotontit 3726-3, 4 ja 5 sisältyvät asemakaavan muutosalueeseen. Maapohja alueella on moreenia ja hie-sua. Suunnittelualueen tuntumassa on pientaloja, joista vanhimmat on rakennettu 1950-luvulla.

Alueella on tehty liito-oravahavaintoja ja se kuuluu Myllypuron Natura-alueen valuma-alueeseen.

Kaavaprosessin vaiheet
Villilän kylän tilan 1:25 omistaja on tehnyt 4.2.2005 päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Suunnittelualue on myös osin Tampereen kaupungin omistuksessa, joka on toisena kaavamuutosprosessin vireillepanijana. Asemakaavoitusohjelmassa 2006 - 2008 kohde (nro 26) on ajoitettu vuodelle 2006. Asuntokerrosalatavoite on 15 000 kem2 ja pientaloasuntojen määrän arvioidaan lisääntyvän kaavoitusohjelman mukaan 70 asunnolla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koko alueesta kuulutettiin nähtäväksi mielipiteiden saamista varten 17.3. - 7.4.2005 väliseksi ajaksi. Samassa yhteydessä nähtävillä oli myös 17.3.2005 päivätty alustava maankäyttöluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty tiedoksi yhdessä alustavan maankäyttösuunnitelman kanssa tiedossa oleville osallisille. Kaavamuutoshankkeesta jätettiin aloitusvaiheessa 17 kirjallista mielipidettä.

Ikurin koululla pidettiin 22.03.2005 asiaa koskeva yleisötilaisuus. Esittelijöiden lisäksi mukana oli 51 osallistujaa.

Aloitusvaiheessa saaduissa mielipiteissä korostui tavoite säilyttää alueen luontoarvot ja ulkoilumahdollisuudet. Osassa mielipiteissä suhtauduttiin kriittisesti täydennysrakentamiseen ja toivottiin alueelle tyypillisen väljyyden säilyvän. Liikenteellisiksi kehittämistarpeiksi mielipiteissä nimettiin mm. kevyen liikenteen väylä Haukiluomantien varteen ja niin ikään kevyen liikenteen alikulkutunneli Myllypuronkadun alitse.

Saatujen mielipiteiden perusteella on 17.3.2005 päivättyä maankäyttöluonnosta monelta kohdin muutettu. Sekä Tuohikorventien että Ojaniityntien päistä on molemmista yksi erillispientalotontti muutettu virkistysalueeksi. Näin on voitu avata virkistysaluetta länteen päin ja samalla mahdollistaa nykyisten ulkoilureittien toiminta. Myös Raivaajantien ja Ikurintien väliseltä alueelta on poistettu kaksi aikaisemmassa suunnitelmassa esitettyä tonttia. Tällä pyritään varmistamaan liito-oravan mahdollisen kulkureitin säilyminen itään päin. Suunnitelmaa on hivenen muutettu omakotitalopainotteisemmaksi muuttamalla yksi yhtiömuotoiseksi suunniteltu tontti erillispientalotonteiksi. Haukiluomantien varteen sijoittuvan AP-tontin rakennusten sijoittelua on tarkistettu, jotta etäisyys nykyiseen rakenteeseen kasvaisi ja jotta tontilla sijaitseva kivikko voidaan säilyttää.

Asemakaavaluonnoksesta, joka oli esillä 26.05 - 16.6.2006, jätettiin mielipiteitä yhteensä kuusi kirjallista mielipidettä. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistys jättivät yhteisen mielipiteen, jossa esitettiin liito-oravalle varattavan virkistysalueen laajentamista. Loput mielipiteistä saatiin yksityishenkilöiltä. Kolmessa luonnosvaiheessa saadussa mielipiteessä kiinnitettiin huomiota kortteleiden 3725 ja 3726 tonttien kuivatukseen. Näiden mielipiteissä esitetyn ehdotuksen mukaisesti tonttien 3725-9 ja -10 kaakkoissivulle on varattu alueenosa, jolle tulee tehdä ojanne hulevesien johtamiseksi alueelliseen sa-devesijärjestelmään.

Luonnoksesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta hallintokunnilta. Ympäristövalvonnan lausunto ja ympäristökeskuksen kommentti on voitu huomioida merkitsemällä tonteille 3717-14 ja 22 sekä 3720-12 ja 13 alueet, joilla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Myös rakentamistapaohjeissa on ohjeistettu puiden säilyttämistä tonteilla. Näin on myös voitu huomioida Tampereen ympäristön-suojeluyhdistykseltä ja Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä saatu mielipide.

Melumääräyksiä on täydennetty ympäristövalvonnan lausunnossa ehdottamalla tavalla. Rakennusalojen välisiä etäisyyksiä on kasvatettu pelastuslaitoksen lausunnossaan esittämällä tavalla. Erillispientalotonttien rakennusoikeuksia on tietyin osin korotettu rakennusvalvonnan toivomalla tavalla.

Tampereen sähköverkko Oy:n lausunnon perusteella on Haukiluomantien varteen osoitettu kaksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tonttia, joille molemmille saa rakentaa enintään 20 m2:n suuruisen muuntamorakennuksen.
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry jättivät asemakaavaehdotuksesta yhteisen muistutuksen. Muita muistutuksia ei saatu. Ehdotusvaiheessa Pirkanmaan ympäristökeskukselta saadun lausunnon perusteella asemakaavaehdotukseen lisättiin yksi melumääräys. Tehty muutos on vähäinen.

Asemakaavan hyväksyminen edellyttää yksityisten maanomistajien ja kaupungin välille tehtävää maankäyttösopimusta.

Asemakaava
Kaava-alue jakautuu koilliseen ja lounaiseen osaan. Koillisen osan asuintontit ryhmittyvät uuden Ruismäenkadun varrelle. Lounaisessa osassa asuintontit ovat osin jo rakennetun katuverkon varressa ja osin Tornikallionkadun ja Tuohikorventien jatkeen uudiskatujen varrella. Kahden asuinrakentamiselle varatun alueen välissä on Myllypuron luonnonsuojelualueeseen liittyvä virkistysalue. Myllypuronkadun varteen on osoitettu suojaviheraluekaistat.

Periaatteena on ollut täydentää nykyistä omakotialuetta erillispientalotonteilla ja yhtiömuotoiseksi suunnitelluilla tonteilla siten, että erillispientalotontit sijoittuvat jo rakennettujen omakotitalotonttien yhteyteen täydentäen olemassa olevaa rakennetta siihen sopeutuen. Yhtiömuotoiset AP- ja AR-tontit on puolestaan sijoitettu kohtiin, jossa ne tukeutuvat jo toteutettuihin yhtiömuotoisiin tontteihin Haukiluomantien varrella tai kohtiin, joissa se on perusteltua joko kadunrakennuskustannusten säästämiseksi tai melulta suojautumisen vuoksi. Pysäköinti on mahdollista toteuttaa asuinpientalojen tonteilla asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömässä läheisyydessä. Rivitalotonteilla pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi osin asuntokohtaisesti, osin yhteisillä pysäköintialueilla. Edellä mainitun lisäksi voidaan vieraspysäköintipaikkoja sijoittaa myös katualueelle.

Myllypuron puronuoma ja sitä ympäröivä puronvarsilehto ovat Tampereen arvokkaimpia luonnonalueita. Myllypuron Natura-alueeseen ulottuva luonnonsuojelualue on otettu mukaan kaava-alueeseen, jotta se voitaisiin asemakaavallisestikin suojella. Hulevesien hallinnan tavoitteena, että suunnittelualueelta purkautuvien valumavesien määrä, virtaama tai laatu ei merkittävästi muutu nykytilanteeseen nähden. Tällöin asemakaavan toteutuminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle. Jotta tavoite toteutuisi, on asemakaavaan tehty kaksi hulevesien hallintasuunnitelman mukaista aluevarausta hulevesien viivytys-/ imeytysaltaita varten sadevesiviemäröinnin purkupaikkoihin.

Liito-oravan esiintyminen asemakaava-alueella on huomioitu osoittamalla lajin kannalta keskeisimmät alueet virkistysalueiksi, joille on annettu liito-oravan elinympäristön suojelemiseksi tarvittavat erityismääräykset.

Koko kaava-alueen pinta-ala on 23,6 ha. Asuinrakennusten korttelialueen pinta-ala on 9,4 ha eli 40 % pinta-alasta. Rakennusoikeus on yhteensä 28029 kem2. Asukasmääräksi voidaan arvioida n. 500 henkeä (1 as / 55 kem2). Uusia asuntoja alueelle rakentuu noin 160.

Virkistysaluetta on liito-oravan elinpiiri mukaan luettuna 10,9 ha (46 %). Erityisalueita on 1,7 ha (7%). Katualuetta on 1,6 ha (7%).
Vesialuetta kaava-alueella on 0,03 ha (0%).

Erillispientalotontteja (AO) alueella on yhteensä 55 kappaletta, joista kolme on jo rakennettu. Voimassaolevaan asemakaavaan verrattaessa erillispientalotonttien määrä vähenee 13 tontilla. Rivitalotontteja (AR) ja asuinpientalojentontteja (AP) ei alueella aikaisemmin ole ollut, joten rivitalotonttien lukumäärä lisääntyy kolmella ja asuinpientalotonttien määrä viidellä kappaleella. Rakennusoikeus lisääntyy voimassaolevaan asemakaavaan verrattaessa kokonaisuudessaan 11774 kem2 ja asuinalueiden korttelialueen pinta-ala kasvaa 2,3 ha. Kaksi asemakaava-alueella sijaitsevaa Y-tonttia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 0,83 ha ja rakennusoikeus 4135 kem2, kaavoitetaan virkistysalueeksi. Huomattavaa on, että kaava-alueelle on rakentunut vain kolme omakotitaloa, eikä alueella tehtyjen liito-oravahavaintojen jälkeen voida pitää mahdollisena voimassaolevan asemakaavan mukaista rakentamista.

Asemakaavan toteuttaminen
Alueen toteutus käynnistyy asemakaavan tultua lainvoimaiseksi.
Kuntatekniikan alueelle rakentaa kaupunki. Rakennusten toteutuksesta vastaavat sekä rakennusliikkeet että yksityishenkilöt, koska alueelle sijoittuu sekä rivitalo-, asuinpientalo- ja erillispientalotontteja.
Asemakaava-alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet.
Kaavan laatija
Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Jouni Mäkinen.

Liitteet
Asemakaavakartta
Havainnekuva
Asemakaavan selostuksen liitelomake
Rakentamistapaohjeet
Liito-oravan esiintyminen

(Kokouksessa on lisäksi nähtävillä mielipiteet sekä muut kaavaa koskevat asiakirjat ja selvitykset.)

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaava
Kaupunginosa: Ikuri
Korttelit nro: 3718 /osa
3721 /osa
Virkistys-, erityis- ja katualuetta
Kaupunginosan rajaa

Asemakaavan muutos
Kaupunginosa: Ikuri
Korttelit nro: 3716 / tontit 7-11
3717, 3718, 3719, 3720
3721 / tontit 1-9 ja 13
3722 / tontit 11-17
3723, 3724 ja 3726
3727 / tontit 19-23
3732 / tontit 1 ja 12
Virkistys-, puisto- urheilu-, vesi- ja katualuetta

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu
Kaupunginosa: Ikuri
Korttelit nro: 3715 / osa
3716 / osa
3717, 3718, 3720
3721 / osa
3722 / osa
3724
3725 / osa
3727 / osa
3732 / osa
3855
Virkistys-, erityis-, vesi- ja katualuetta
Kaupunginosan rajaa

Tonttijako:
Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan korttelin 3725 tonttien 12,13 ja 14 osalta. Kaava-alueeseen kuuluu maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä.

Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Jouni Mäkinen.

Dno YPA:2726/611/05

1.2 Kaava alueen sijainti
Alue sijaitsee Ikurin kaupunginosassa n. 9 km länteen kaupungin keskustasta. Suunnittelualue on laajuudeltaan n. 24 hehtaarin kokoinen. Se sijoittuu Haukiluomantien molemmille puolille, Myllypuronkadun eteläpuolelle ja Ikurintien länsipuolelle.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Ikuri, pohjoisosa, pientaloalueen täydentäminen ja luonnonsuojelualueen merkitseminen. Kartta nro 7971.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1.5.1 Varsinaiset liitteet
Asemakaavakartta
Havainnekuva
Asemakaavan selostuksen liitelomake
Rakentamistapaohjeet
Liito-oravan esiintyminen

1.5.2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja selvityksistä
Aloite: Kalevi Malmi, Päivi Aalto, Kari Hakala, Juha Hakala, Mariitta Jalonen ja Tuire Koskinen
Ikuri pohjoisosa, Villilä 1:25, selvitysaineistoa; kaavoitusyksikkö, asemakaavoitus, 7.6.2004 (sisältää mm. liito-orava selvityksen)
Ikuri sketches, Falko Bormann
Ikuri alueraportti ja rakentamistapaohjeita; Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto 1990
Omistajaselvitys, yhdyskuntapalvelut, kaupunkimittaus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.3.2005
Ennen asemakaavan muutoksen vireilletuloa on alueelle laaditut maankäyttöluonnokset: Ehdotus alueen täydennyskaavoitusta varten, Ikurin pientaloalueselvitys, 1990; Maankäyttöhahmotelma, Tampereen kaupungin ympäristövirasto kaavoitus, 3.6.1993; Maankäyttöhahmotelma, YTO / kaava, 8.2.2000
Maankäyttöluonnos, Ikuri pohjoisosa; yhdyskuntapalvelut, asemakaavoitus, 17.3.2005
Muistio yleisötilaisuudesta ja osallistujaluettelo, 22.03.2005
Yleisötilaisuuden (22.3.2005) ryhmätyöskentelyn tulosteet
Aloitusvaiheen mielipiteet, 17 kpl
Turvatekniikkakeskuksen sekä kasvatus- ja opetustoimialan lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavasta maankäyttöluonnoksesta
Yhdyskuntapalveluiden selvitys- ja arviointiryhmän lausunto asemakaava-alueen luontoarvoista, 12.8.2005
Muistio Pirkanmaan ympäristökeskuksen, asemakaavoituksen ja maanomistajien välisestä neuvottelusta, 28.4.2005
Muistio Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistys Ry:n, Ikurin Vireen ja kaupungin edustajien välisestä kokouksesta, 8.6.2005.
Ikurin pohjoisosan asemakaava-alueen hulevesitarkastelu; Suunnittelukeskus Oy, 17.1.2006.
Meluselvitys asemakaava-alueelle 7971; Ramboll Finland Oy, 17.3.2006
Asemakaava- ja havainnekuvaluonnos, 19.5.2006
Luonnosvaiheen mielipiteet, 6 kpl
Hallintokuntien ja viranomaisten lausunnot

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Alue sijaitsee Ikurin kaupunginosassa n. 9 km länteen kaupungin keskustasta. Suunnittelualue on laajuudeltaan n. 24 hehtaarin kokoinen. Se sijoittuu Haukiluomantien molemmille puolille, Myllypuronkadun eteläpuolelle ja Ikurintien länsipuolelle. Alue on pääosin rakentamatonta, osin metsää ja osin metsittynyttä peltoa. Rakennetut erillispientalotontit 3726-3, 4 ja 5 sisältyvät asemakaavan muutosalueeseen. Maapohja alueella on moreenia ja hiesua. Suunnittelualueen tuntumassa on pientaloja, joista vanhimmat on rakennettu 1950-luvulla. Alueella on tehty liito-orava havaintoja ja se kuuluu Myllypuron Natura-alueen valuma-alueeseen.

3.1.2 Luonnonympäristö

3.1.2.1Maaperä ja pinnanmuodot
Suunnittelualueen korkein kohta on noin 127 metriä merenpinnan yläpuolella ja matalimmat kohdat Myllypuron reunoilla noin 115 metriä merenpinnan yläpuolella. Maaperä on moreenia ja alavammissa kohdissa hiesua eli hienoa silttiä.

3.1.2.2 Valuma-alueet
Suunnittelu keskus Oy:n laatimassa Ikurin pohjoisosan asemakaava-alueen hulevesitarkastelussa todetaan kaava-alue sijaitsevan Myllypuron valuma-alueella siten, että osa siitä sijaitsee Pohjajärven osavaluma-alueella ja osa Myllypuron lähivaluma-alueella. Pohjajärven osavaluma-alueen vedet laskevat Pohjajärven ojaa pitkin Myllypuroon. Myllypuron lähivaluma-alueelta valumavedet ohjautuvat suoraan Myllypuroon.

3.1.2.3 Puusto ja kasvupaikkatyypit
Suunnittelupalveluiden selvitysryhmän antaman lausunnon mukaan puusto alueella on keskimäärin melko vanhaa, pääasiassa kuusta. Alueelta löytyy myös laikuittain lehtipuuvaltaisia lähinnä haapaa ja koivua kasvavia osia. Näin mm. Raivaajantien länsipuolella ja Haukiluomantien pohjoispuolisen entisen pellon ympärillä. Paikoitellen esiintyy myös lahoavaa ja huonokuntoista puuainesta; lähinnä kuusta, koivua ja haapaa. Kaupunki harvensi vuoden 2005 talvena omistamiaan metsiä ja siinä yhteydessä poistettiin runsaasti lehtipuuta ja siksi kaupungin omistama alue on kuusivaltaisempi kuin yksityisessä omistuksessa oleva alue.

Kasvupaikkatyypiltään selvitysalue on suurimmaksi osaksi käenkaali-mustikka- tai sinivuokko-käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta. Lähempänä Myllypuroa kasvupaikkatyyppi vaihettuu paikoin jopa lehdoksi. Joillakin korkeammilla kumpareilla kasvupaikkatyyppi vaihettuu tuoreeksi mustikkatyypin kankaaksi. Kaava-alueen kasvistoon ei ole havaittu kuuluvan mitään erityisen merkittävää. Ainoa jonkinlaista mielenkiintoa herättävä laji on maariankämmekkä.

Avainbiotoopeiksi luokiteltavia kohteita kaava-alueelta on vaikea nostaa esille. Alueen luontoarvot kiteytyvät sen metsiin, vanhaan puustoon ja niiden ylläpitämään eliölajistoon.

3.1.2.4 Liito-orava
Suunnittelupalveluiden selvitysryhmän mukaan alueen merkittävin luontoarvo on liito-oravan esiintyminen ja mahdollinen pesintä. Vuoden 2004 alkukesästä Raivaajantien länsipuolella olevan kolohaavan tyveltä löytyi runsaasti lajin jätöstä, mikä viittaa pesintään. Lisäksi jätöksiä löytyi laajalta alueelta aina Haukiluomantien entisen pellon pohjoispuolelta. Lisäksi selvitysalueella oli kolopuita siellä täällä mm. entisen pellon pohjois- ja itäpuolella. Alkukesällä 2005 jätöksiä löydettiin jälleen samaisen kolohaavan tyveltä, mutta huomattavasti vähemmän. Jätöshavaintoja ei saatu muulta alueelta. Edelleen keväällä 2006 löytyi liito-oravan jätöksiä metsiköstä, jossa ko. kolohaapa sijaitsee. Tältä liito-oravan elinympäristöltä yhteydet ympäröiviin elinympäristöihin hoitunevat Myllypuron suuntaan sekä mahdollisesti eteläkaakkoon Ikurinpuiston suuntaan.

3.1.2.5 Linnusto
Linnustollisista arvoista voidaan todeta, että luontokartoituksen aikana vuoden 2004 alkukesällä alueella kuultiin kaksi reviiriään ilmoittelevaa tiltalttia. Laji on uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi uhanalaiseksi lajiksi. Se on kuusi- ja kuusivaltaisten metsien laji, joka suosii nimenomaan vanhoja metsiä.

3.1.2.6 Luonnonsuojelualue
Myllypuron - Vihnusjärven ympäristöselvityksen (yhdyskuntapalvelut, selvitykset ja arvioinnit, 2005) tietojen mukaan Myllypuro rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1999. Rauhoituksen tarkoituksena on suojella monimuotoista lehtoympäristöä sekä säilyttää puron hydrologinen tila. Suojelualue muodostaa 35,29 hehtaarin suuruisen alueen, jonka pituus 3,5 kilometriä. Myllypuron luonnonsuojelualue kattaa Myllypuron Natura-alueen ja ulottuu pohjois- ja länsiosissa Natura-aluetta laajemmalle. Asemakaava ja asemakaavan muutosalueeseen sisältyy Myllypuron luonnonsuojelualueen pohjoinen osa, joka ei ole Natura-aluetta.
.
3.1.6 Rakennettu ympäristö

3.1.6.1 Ikurin asukasmäärä
Kaava-alueella on asukkaita vain kolmessa omakotitalossa. 31.12.2005 Ikurin tilastoalueella asui yhteensä 4176 ihmistä. Vuonna 2000 asukkaita oli 4420 eli 244 asukasta nykyistä enemmän. Ikurin väestö jakautuu ikäryhmiin seuraavasti:

3.1.6.2 Asunnot

Vuoden 2004 lopussa Ikurin tilastoalueella oli yhteensä 1880 asuntoa. Näistä 629 (33 %) oli erillispientaloasuntoja, 127 (7 %) riviketjutaloasuntoja ja 1120 (60 %) kerrostaloasuntoja. Kaikista asunnoista omistusasuntojen osuus oli 57 %.

3.1.6.3 Palvelut

Päiväkodit
Ikurin alueella toimii neljä päiväkotia (Ikuri, Haukiluoma, Länsi-Tesoma, Virontörmä), joissa päivähoitopaikkoja on yhteensä 300. Vuoden 2004 lopussa päivähoitoa tarvitsevia lapsia oli alueella laskennallisesti 278. Alueella olevia päivähoitopaikkoja on tällä hetkellä laskennallisesti hieman yli tarpeen.

Koulut
Ikurin uusi pientaloalue kuuluu peruskoulun 1-6 vuosiluokkien osalta Läntiseen oppilasalueeseen, jossa sijaitsee kaksi koulua Lamminpään koulu ja Tesomajärven koulu, jonka toinen toimipiste on Ikurin koulukiinteistö. Alueella oppilasmäärä on aivan viime vuosina lähtenyt laskuun, vielä lukuvuonna 2002-03 kouluissa oli oppilaita yleisopetuksen luokilla yhteensä 1038 (luokkia 46). Lukuvuonna 2005-06 alueen kouluissa oli oppilaita vuosiluokilla 1-6 yhteensä noin 980 oppilasta (mukana erityisopetus). Tesoman koulussa (peruskoulun 7-9 vuosiluokat) oppilaita oli yhteensä 430. Alueen väestöennusteiden mukaan alueen oppilasmäärä laskee tulevinakin vuosina. Väestöennusteessa on otettu huomioon mm. alueen kaavoitusohjelma.

Kaupalliset palvelut
Virontörmänkadulla toimii päivittäistavarakauppa. Tesoman kerrostaloaluetta voidaan pitää Ikuria lähinnä olevana aluekeskuksena, jossa sijaitsevat monipuoliset kaupalliset palvelut mm. pankki, apteekki, ravintola ja huoltoasema. Ikurissa asuvat käyvät myös ostoksilla Lielahden yritysalueella. Matkaa kaava-alueelta Tesoman keskukseen on reilu kaksi kilometriä, Lielahteen matkaa kertyy noin neljä kilometriä.

Terveyspalvelut
Ikuri kuuluu sosiaali- ja perhepalveluiden läntiseen palvelualueeseen. Ikurin asukkaiden lääkäriasema on Tesoman lääkäriasema osoitteessa Kohmankaari 9. Lähin hammashoitola on Tesomajärven hammashoitola.

Liikuntapaikat
Tesoman uimahalli ja jäähalli palvelevat asiakkaitaan osoitteessa Tuomarinkatu 7. Viheryksikkö ylläpitää peli- ja luistelukenttää mm. Niittäjäpuistossa. Kaava-alueen länsiosan läpi kulkee pääulkoilureitti tarjoten alueen asukkaille hyvät ulkoilumahdollisuudet.

Muut palvelut
Lähin kirjasto sijaitsee Tesomalla, Kohmankaari 9.
Alue kuuluu Harjun seurakuntaan, jolla on kokoontumistiloja mm. Haukiluoman seurakuntakodissa, Tyvikatu 11 ja Tesoman kirkolla, Tesomankuja 5.

Julkinen liikenne
Alueelle liikennöivät linja-autovuorot 13 ja 14. Bussin numero 13 reitti kiertää Haukiluomantien kautta. Linja 14 kulkee Ikurintien kautta.

3.1.6.4 Tekninen huolto
Suunnittelualueen läpi Tuohikorventieltä Lehtikadulle Haukiluomaan kulkee jätevesiviemärilinja. Alueella on lisäksi muita johtoja ja sähkölaitoksen jakelumuuntamo.

3.1.6.5 Ympäristöhäiriöt

Melu
Suunnittelualue sijoittuu vilkasliikenteisen Myllypuronkadun ja Ikurintien kainaloon. Ramboll Finland Oy:n tekemän ympäristömeluselvityksen lähtötietojen mukaan keskivuorokausiliikenne Myllypuronkadulla on 6000 ajon. /vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 2 %. Ikurintiellä välillä Myllypuronkatu - Haukiluomantie keskivuorokausiliikenne on 3140 ajon. /vrk ja välillä Haukiluomantie - Maamiehentie 4920 ajon. /vrk. Lähtömelutaso Myllypuronkadulla on yli 65 dB(A) ja Ikurintiellä katuosuudesta riippuen yli 65 dB(A) tai yli 60 dB(A).

Ilman laatu
Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli vuoden 2000 tilanteessa Ilmatieteenlaitoksen laskelmien mukaan suunnittelualueella 40-60 µg/m3 ohjearvon ollessa 70 µg/m3.

Vaaralliset kemikaalit
Sicpa Oy:n vaarallisia kemikaaleja käsittelevä ja varastoiva tuotantolaitos sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä suunnitelluista rakennuksista. Laitoksessa on useita erityyppisiä palavia nesteitä, joihin liittyvä suurin riski on säiliöpalo ja siitä aiheutuva lämpösäteilyvaikutus. Tontin pohjoisosissa varastoidaan astioissa lisäksi nit-roselluloosaa (vähintään 25 % etanolia), joka on myös helposti syttyvää. Turvatekniikkakeskukselta 9.8.2005 saadun lausunnon mukaan palavia nesteitä koskevat, säiliöpalon lämpösäteilyvaikutuksiin perustuvat suojaetäisyysvaatimukset (10-20 m) täyttyvät hyvin. Lisäksi sijoituksessa kannattaa ottaa huomioon myös palos-ta aiheutuvien savukaasujen vaikutukset. Erityisesti nitroselluloosapalossa syntyvät savukaasut ovat myrkyllisiä. Saatavilla olevan, kohdetta koskevan tiedon sekä yleisesti olevien onnettomuustietojen perusteella TUKES ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa lausuntopyynnössä mainitusta maankäyttöluonnoksesta.

3.1.7 Maanomistus
Villilän kylän tilan 1:25 alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan muutoshakemuksen ovat allekirjoittaneet Kalevi Malmi, Päivi Aalto, Kari Hakala, Juha Hakala, Tuire Koskinen sekä Markku Jalonen valtakirjalla Mariitta Jalosen puolesta. Muilta osin asemakaava ja asemakaavan muutosalue on Tampereen kau-pungin omistuksessa. Kaavan hyväksymisen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

3.2.1.2 Maakuntakaava
Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja päätti saattaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaehdotuksen mukaan asemakaava ja asemakaavan muutosalue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Kohdealueen itäosa on merkitty luon-nonsuojelualueeksi. Myllypuron Natura-alueeseen rajoittuviin varauksiin liittyy erityismääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen ei yksin tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Myllypuron Natura-alueen vesitasapainoa. Myllypuron veden laadun säilymisessä on huolehdittava siitä, ettei suojelun perusteena olevia luontotyyppejä merkittävästi heikennetä.

3.2.1.3 Yleiskaava
Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta. Suunnittelualueen luoteisin osa on yleiskaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi, joka on tarkoitettu suojeltavaksi asemakaavalla tai luonnonsuojelulainsäädännön nojalla.

3.2.1.3 Asemakaava
Kaava-alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: 22.07.1948 vahvistettu asemakaava nro 76, 27.5.1950 vahvistettu asemakaava nro 194, 3.6.1976 vahvistettu asemakaava no 4788, 1.4.1981 vahvistetut asemakaavat nro 5745 ja 5747,18.11.1981 vahvistettu asemakaava nro 5755, 20.4.1993 vahvistettu asemakaava nro 7216 sekä 23.6.1982 vahvistettu asemakaava nro 5868. Kaava-alueen pohjoisosaan ei ole laadittu asemakaavaa.

Voimassaolevissa asemakaavoissa on Raivaajantietä ajateltu jatkettavaksi kaarevana katuna yhdistyen Tuohikorventien ja Haukiluomantien risteykseen. Voimassaolevissa asemakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu 68 pientalotonttia ja 2 yleisten rakennusten tonttia. Asuinkortteleiden yhteenlaskettu kerrosala alueella on 12120 kem2. Vastaavasti kahden yleisten rakennusten tontin rakennusoikeus on yhteensä 4135 kem2. Kolmelle pientalotontille voi sijoittaa myös liiketoimintaa. Pientalotontit sijoittuvat pääosin suunnitellun Raivaajantien varteen sen molemmin puolin. Alueen keskiosiin on varattu puistoalue leikki- ja pallokenttineen.

3.2.2 Tonttijako ja pohjakartta
Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan korttelin 3725 tonttien 12,13 ja 14 osalta. Alueeseen kuuluu maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2006.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Suunnittelualueella kesällä 2004 tehty liito-oravakartoitus osoittaa liito-oravan esiintymisen voimassaolevan asemakaavan korttelialueilla. Tämä edellyttää asemakaavan tarkistusta. Lisäksi voimassa oleva asemakaava ei vastaa kaikilta osin yksityisen maanomistajatahon tavoitetta. Myös kaupungin tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä, jotta voidaan vastata tonttikysyntään.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Villilän kylän tilan 1:25 omistaja on tehnyt 4.2.2005 päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Suunnittelualue on myös osin Tampereen kaupungin omistuksessa, joka on toisena kaavamuutosprosessin vireillepanijana. Asemakaavoitusohjelmassa 2006 - 2008 kohde (nro 26) on ajoitettu vuodelle 2006. Asuntokerrosalatavoite on 15 000 kem2 ja pientaloasuntojen määrän arvioidaan lisääntyvän kaavoitusohjelman mukaan 70 asunnolla.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat muutoksen hakijat, naapurikiinteistöt, Ikurin Vire, Ikurin-Haukiluoman Oky Ry, Ylöjärven kaupunki, viranomaiset, joiden toimialaa kaavamuutos koskee, kaupungin eri hallintokunnat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos, kaikki tekniset toimialat, sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi sekä Pirkanmaan ympäristökeskus.

4.3.2 Vireilletulo
Hanke on kuulutettu vireille 17.3.2005.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Aloitusvaihe
Hanke osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen kuulutettiin nähtäväksi mielipiteiden saamista varten 17.3.-7.4.2005 väliseksi ajaksi. Ilmoitus oli sanomalehdissä ja kaavoituksen internet-sivuilla. Samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa esillä oli myös asemakaavan valmisteluaineistoa kuten 17.3.2005 päivätty alustava maankäyttösuunnitelma ja paikkatietoihin ja maastokartoitukseen perustuva selvitysaineisto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin yhdessä alustavan maankäyttösuunnitelman kanssa lähimmille naapureille ja muille osallisille lähetysluettelon mukaan. Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 22.3.2005 Ikurin koululla. Tilaisuuteen osallistui esittelijöiden lisäksi n. 51 asukasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja esillä olleesta alustavasta maankäyttösuunnitelmasta jätettiin 16 kirjallista mielipidettä.

Alustavasta maankäyttösuunnitelmasta pyydettiin lausunnot Turvatekniikkakeskukselta ja Kasvatus- ja opetustoimialalta.

Luonnosvaihe

Saatujen mielipiteiden ja maastossa tehtyjen mittausten perusteella laadittiin 2.6.2005 päivätty korjattu maankäyttöluonnos. Kokous, jossa esiteltiin korjattu maankäyttöluonnos, pidettiin Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistys Ry:n, Ikurin Vireen ja kaupungin yksiköiden edustajien välillä 8.6.2005.

Korjattu maankäyttöluonnos valmisteltiin asemakaavaluonnokseksi. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 26.05. - 16.6.2006 välisenä aikana ja se lähetettiin tiedoksi Haukiluoman Omakotiyhdistys Ry:lle, Ikurin Vireelle. Asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto jätettiin mielipiteitä yhteensä 6 kappaletta.

Luonnoksesta on pyydetty lausunnot asianomaisilta kaupunginhallintokunnilta ja muilta viranomaistahoilta, mm. Ylöjärven kaupungilta.

Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista:

Ympäristövalvontayksikkö:
Kaavaselvityksissä on tehty runsaasti liito-oravahavaintoja ja liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt ja kulkuyhteydet on otettu pääpiirteissään huomioon merkinnöillä sl-3 ja sl-4. Kulkuyhteydet kaava-alueen ulkopuolella sijaitseviin elinympäristöihin ovat hyvät. Lausunnossa kuitenkin todetaan, että korttelin 3717 (tontit 13, 24, 21, 22) ja 3720 (tontit 12 ja 13) jättämistä rakentamisen ulkopuolelle on syytä harkita.

Ympäristövalvontayksikkö esittää lausunnossaan melusuojaukseen liittyvien määräysten täydentämistä tietyin osin.

Ympäristövalvonta toteaa, että hulevesiselvityksen mukaan käsittelemällä hulevedet siinä esitetyin periaattein eivät kaava-alueella tehtävät toimenpiteet heikennä Myllypuron Natura-alueen olosuhteita tai luontoarvoja. Rakentamisen aikaisten haittojen välttämiseksi hulevesien käsittelyaltaat on toteutettava ennen varsinaista rakentamista.

Sähköverkkotoiminnan yleissuunnittelu:
Tampereen Sähköverkko Oy:n alueelle tarvitsemat kaksi muuntamoalueen varausta on esitetty erillisellä karttaliitteellä.

Pelastuslaitos:
Pelastuslaitos kiinnitti lausunnossaan huomiota rakennusalojen välisiin etäisyyksiin ja esitti niitä kasvatettavaksi tietyin osin.

Rakennusvalvonta:
Rakennusvalvonta piti omakotitonttien rakennusoikeuksia liian pieninä nykyvaatimusten mukaisille 2- kerroksisille omakotitaloille. Pelastuslaitoksen tavoin rakennusvalvonta ehdotti rakennusalojen välejä kasvatettavaksi tietyin osin kahdeksaan metriin.

Pirkanmaan ympäristökeskukselta 11.7.2006 saatu kommentti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
"Kaupunki on pyytänyt ympäristökeskuksen lausuntoa Ikurin asemakaavan muutosluonnoksesta (Ikuri, pohjoisosa, pientaloalueen täydentäminen ja luonnonsuojelualueen merkitseminen, valmisteluaineisto, kartta no 7971). Varsinaiseen lausuntoon ei katsota olevan aihetta mutta ohessa ympäristökeskuksen kommentit kaavaan liittyen:

Liito-oravan huomioon ottaminen
Aiemmin käydyissä neuvotteluissa ympäristökeskus on korostanut pesäpuiden säilyttämisen ohella kaava-alueelle jäävän elinympäristön kokoa sekä lajin kulkuyhteyksien säilyttämistä. Kaavaluonnoksessa kulkuyhteyttä kaakkoon on vahvistettu osoittamalla alueelle Varsipuistikko, mitä ympäristökeskus pitää hyvänä. Sen sijaan pinta-alallisesti liito-oravan elinympäristöä ei ole lisätty. Ympäristökeskus katsoo, että korttelia 3717 tulee supistaa pohjoisosastaan siten, että lajin käyttämä elinympäristö säilyy yhtenäisempänä.

Melu
Asemakaavaa varten laaditun ympäristömeluselvityksen mukaan alueen pohjoisosan rakennukset sijoittuvat melualueelle. Ympäristökeskus toteaa, että kaavassa tulee määräyksin varmistaa rakenteellisen meluntorjunnan riittävyys. Tämä koskee kaikkea alueen rakentamista ja molempia toteutettavia kerroksia. Lisäksi asuntokohtaisten ulkotilojen sijoittumista tulee kaavalla ohjata siten, että ne voidaan toteuttaa melulta suojattuina.

Hulevedet
Alueelta on tehty erillinen hulevesitarkastelu, jonka perusteella kaavaan on osoitettu kaksi hulevesien käsittelyaltaan/suodattimen paikkaa. Ympäristökeskus pitää hulevesiä koskevaa käsittelyä kaavassa esimerkillisenä; vaikka tällä yksittäisellä hankkeella ei voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia Myllypuron Natura -alueen veden laatuun, on se kuitenkin muiden hankkeiden tavoin yksi vesistövaikutuksia aiheuttava osa. Tämä on otettu perustellusti kaavan lähtökohdaksi."

Museotoimi:
Suunnitelman mukainen pientaloalueen täydentäminen on museotoimen mukaan sovitettavissa olemassa olevaan ympäristöön eikä museolla ole siten huomautettavaa hankkeesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo:
Museo toteaa, että suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä hankkeen yhteydessä ole tarvetta muinaisjäännöstietojen päivittämiseen inventoinnilla.

Kaavoitus:
Lausuntojen perusteella tehdyt tarkistukset kaavaluonnokseen

Ympäristövalvonnan lausunto ja ympäristökeskuksen kommentti on voitu huomioida merkitsemällä tonteille 3717-14 ja 22 sekä 3720-12 ja 13 alueet, joilla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Myös rakentamistapaohjeissa on ohjeistettu puiden säilyttämistä tonteilla. Vaikka korttelialuetta ei enää luonnosvaiheen lausuntojen jälkeen ole supistettu, huomattavaa on, että koko kaavasuunnitelmassa on lähtökohtaisesti huomioitu liito-oravan esiintyminen alueella. Ympäristökeskuksen kanssa käydyn työpalaverin 28.04.2005 jälkeen on liito-oravan kulkuyhteyksiä parannettu poistamalla Ojaniityntien päästä yksi tontti ja leventämällä Varsipuistikkoa poistamalla sieltä kaksi tonttia. Virkistysalueet muodostavat kaava-alueella yhtenäisen kokonaisuuden ja niiden kokonaispinta-ala on 10,9 ha.

Vaikka asemakaavaluonnoksen melumääräykset oli tehty ympäristömeluselvityksen suositusten mukaan, on melumääräyksiä vielä täydennetty ympäristövalvonnan lausunnossa esitetyllä tavalla.

Tampereen sähköverkko Oy:n lausunnon perusteella on Haukiluomantien varteen osoitettu kaksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tonttia, joille molemmille saa rakentaa enintään 20 m2:n suuruisen muuntamorakennuksen.

Rakennusalojen välisiä etäisyyksiä on kasvatettu pelastuslaitoksen lausunnossaan esittämällä tavalla. Erillispientalotonttien rakennusoikeuksia on tietyin osin korotettu rakennusvalvonnan toivomalla tavalla.

Lisäksi asemakaavaluonnokseen on tehty joukko muitakin tarkistuksia suunnittelun tarkentuessa.

Ehdotusvaihe:

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry jättivät asemakaavaehdotuksesta yhteisen muistutuksen. Muita muistutuksia ei saatu. Ehdotusvaiheessa Pirkanmaan ympäristökeskukselta saadun lausunnon perusteella asemakaavaehdotukseen lisättiin yksi melumääräys. Tehty muutos on vähäinen. Selostuksen lisälehdillä kerrotaan tarkemmin muistutuksesta ja kaavaehdotuksesta saadusta lausunnosta.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Asiaa on käsitelty erityisesti liito-oravan elinpiirin ja Natura-alueen läheisyyden takia Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet
Suunnittelun tavoitteena on uudistaa vanhentunut asemakaava. Maanomistajan tavoitteena on kaava-alueen hyödyntäminen asuinkäyttöön. Yleiskaavan suuntaviivojen mukaan laaditaan asuntoalue, joka asettuu luontevasti maastoon ja mahdollisimman hyvin ottaa huomioon toisaalta alueen luontoarvot, toisaalta ehyen ja kaavataloudellisesti järkevän yhdyskuntarakenteen vaatimukset. Virkistysalueen osalta tavoitteena on varata riittävät lähivirkistysalueet ja hyvät yhteydet ulkoilualueille ja samalla turvata liito-oravan elinolosuhteiden riittävä säilyminen. Tavoitteena on suunnitella viihtyisä, olemassa olevaan rakennuskantaan sopeutuva pientaloalue, joka koostuu sekä erillispientalo- että yhtiömuotoisista tonteista. Katuverkon ja kunnallistekniikan suunnittelussa pyritään taloudellisuuteen.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallisten mielipiteet ja tavoitteet

4.4.2.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 17.3. - 7.4.2005 välisen ajan kaupungin palvelupisteessä. Samassa yhteydessä nähtävillä oli myös 17.3.2005 päivätty alustava maankäyttöluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty tiedoksi yhdessä alustavan maankäyttösuunnitelman kanssa tiedossa oleville osallisille. Kaavamuutoshankkeesta jätettiin 17 kirjallista mielipidettä. Seuraavassa tiivistelmä mielipiteiden sisällöstä ja kaavoittajan selvitys:

1
Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistyksen valitseman työryhmä on huolissaan asukasmäärän kasvusta ja siitä johtuvasta päiväkoti- ja koulupaikkojen riittävyydestä. Yhdistyksen mukaan suuri väestömäärä tuo myös paineita Natura-alueelle. Puistojen ja ulkoilureittien säilyminen on tärkeää Ikurin imagolle. Mielipiteessä viitataan Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistyksen ja Ikurin Vireen tekemään kaavaluonnokseen, jossa on yhdistyksen näkemyksen mukaan huomioitu kokonaisuutena em. tekijät. Mielipiteessä esitetään kahden alikulkutunnelin rakentamista Myllypuronkadun alitse ulkoilumahdollisuuksien säilyttämiseksi. Myös Tesomankadun alitse tulisi rakentaa alikulkutunneli. Omakotiyhdistys puoltaa yksityisten maanomistajien metsähakkuuta puistomaiseksi.

2
Aarne Jalaskoski on tehnyt alueella tarkkoja karttaan paikannettuja luontohavaintoja mm. liito-oravasta, joista hän kertoo mielipiteessään. Jalaskoski esittää ettei maankäyttöluonnoksessa esitettyjä Myllypuron kadun läheisyyteen sijoitettuja rakennuksia tulisi rakentaa ja että näiden takana oleva rakentamiselle varattu alue tulisi kaavoittaa riittävän väljäksi omakotialueeksi. Jalaskoski kuvaa mielipiteessään lehtomaista aluetta Raivaajantien länsipuolella ja lähdealuetta Haukiluomantien pohjoispuolella. Mielipiteessä korostetaan luontoarvojen mm. Myllypuron lehtoalueen ja ulkoilumahdollisuuksien säilyttämisen tärkeyttä kaava-alueella. Kaavan valmistelussa tulee huomioida Ikurin alueelle tyypillinen asumisen väljyys, liikenteestä aiheutuva meluhaitta ja liikenneturvalli-suus. Lapsiperheiden tarpeet huomioidaan kaavoittamalla alueelle leikkikenttä tai -puisto sekä alueen nuorisolle nuorisotiloja.

3
Paritalossa Ojaniitynkadun päässä asuvat Juho Järvinen ja Pekka Linnava kertovat mielipiteessään, että kulku heidän piharakennuksessaan olevaan varastoon hankaloituisi merkittävästi, jos maankäyttöluonnoksen mukainen tonttijako suoritettaisiin. Ensimmäinen suunniteltu tontti pitäisi jättää muodostamatta tai autotallin ja varaston väliin tulisi jättää kunnollinen kulkuväylä.

4
Juha Kivistö toteaa suunnitellun pientaloalueen sijaitsevan vanhan teollisuusalueen ja kaatopaikan välittömässä läheisyydessä. Näiden toimintojen aiheuttamia terveyshaittoja asutukselle ei Kivistön mukaan ole selvitetty kattavasti. Esitetyt suoja-alueet liito-oravaa ja Natura-aluetta varten ovat mielipiteen mukaan riittämättömät. Myöskään kunnallistekniikan ja hulevesien vaikutuksia Myllypuroon ei ole kunnolla selvitetty. Uudisrakentaminen välittömästi 40 - 50-lukujen omakotiasutuksen viereen rikkoisi kokonaisuuden. Jos rakentaminen sallitaan tulee kaupungin esittää rakentamiselle tarkat ohjeet, jolla uudisrakentaminen saadaan ulkoisesti sopimaan vanhaan rakennuskantaan. Kivistön mukaan esitetty rakentaminen ei ole sopusoinnussa kaupungin omien monimuotoisuutta tukevien periaatteiden kanssa. Viherkäytävillä ei Kivistön mukaan säilytetä monimuotoista kasvillisuutta eikä kaupunkiluonnon eläimistöä, vaan ne ainoastaan aiheuttavat kustannuksia kunnalle. Kaupungin ei tulisi osallistua yksityisen alueen tonttikeinotteluun oman tonttipulansa pakottamana. Lähi-, virkistys- ja suojametsät ovat asukkaiden virkistyksen edellytys, eivät vain tonttireserviä. Kaupungin tulisi Kivistön mukaan toimia entistä aktiivisemmin yhteistyössä alueen yhdistysten kanssa.

5
Pertti ja Hely Raivolan mielipide koskee Haukiluomantien eteläpuolelle sijoittuvaa yhtiömuotoiseksi suunniteltua kolmiomaista tonttia ja sen ympäristöä. Kapea viherkaista kevyen liikenteen väylään liittyen on tarpeellinen ja näin jää etäisyys vanhojen rakennusten ja uudisrakennusten välillä kohtuulliseksi. Mielipiteen mukaan uudisrakennukset tulisi suunnitella siten, etteivät ne näy vanhojen rakennusten yli. Yhtenäisyys säilyisi parhaiten jos uudisalueen eteläreunan rakennukset olisivat yksikerroksisia ja vain lievä maanpinnan kohotus luonnonvaraisesta sallittaisiin eikä rakennuksia tuoda esitettyä etelämmäs.

6
Marjo ja Kaarlo Haaramo asuvat Ylöjärvellä Tampereen naapurikiinteistössä. Myllypuron vieressä on alikulkutunneli kävelytietä ja talvella myös latua varten. Kävelytie ja latu kulkevat yksityistien yli aiheuttaen vaaratilanteita. Tämän lisäksi Haaramoiden kiinteistöä ulkoilijat ovat pitäneet autojen pysäköintipaikkana ladulle lähdettäessä. Mielipiteessä esitetään, että alikulkutunneli siirrettäisiin Ikurintien suuntaan ja että latuverkosto kulkisi Ikurin puolella.

7
Aarne Mäkelä ehdottaa mielipiteessä, että Myllypurontien etelänpuoleinen metsä tulisi säilyttää suoja-alueena. Mäkelä perustelee näkemystään metsän melulta suojaavalla vaikutuksella, sen merkityksellä hiihto- ja ulkoilureittinä ja Myllypurontien lisääntyvällä liikennemäärällä. Tuohikorventien päässä oleva kallio tulisi säilyttää luonnonsuojelualueena ja sen läheisyyteen rakentaa lasten leikkikenttäalue. Myös liito-oravien pesimäalueet tulee Mäkelän mukaan säilyttää.
8
Jorma Koivumäki ei pidä Ojaniityntien jatkeeksi suunniteltuja kahta tonttia hyvänä asuinpaikkana varjoisuudesta ja kosteudesta johtuen. Tuohikorventien päähän suunniteltu viimeinen tontti tulisi jättää pois, jotta kalliokokonaisuus voitaisiin säilyttää luonnonvaraisena. Kalliolla on lasten leikkipaikkana käyttämä vierikivien muodostama "karhunpesä", jonka viereen kyseinen tontti sijoittuisi. Myllypuron varteen tulisi jättää metsää suojavyöhykkeeksi, koska liikennemelu tulisi entisestään vahvistumaan. Alueen nimistöstä Koivumäki kertoo, että em. Ojaniityntien päässä sijaitsevaa kalliota on kutsuttu tornikallioksi vielä 70-luvulla siellä sijanneen kolmionmittaustornin johdosta. Lapset ovat kutsuneet kyseisellä kalliolla sijaitsevaa toisiinsa nojaavista lohkareista muodostuvaa luolaa "karhunpesäksi". Myllypuroa on kutsuttu myös Tuohijoeksi.

9
Rami Nurmi toivoo sähköpostissaan, että nykyiset hiihtourat ja niiden kehittäminen huomioidaan yhdessä ulkoilureittien kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida lasten ja nuorten turvallisuus mm. Haukiluomantiellä jalankulkuväyliä järjestämällä.

10
Ismo Meurosen mukaan luonnoksessa esitetty rivitaloyhtiön pihat tulevat liian lähelle Haukiluomantien asuntoa 27 C5. Kokonaisuuden vehreyden säilyttämiseksi tulisi koko pohjoisosa olla väljemmin kaavoitettu. Palautteen mukaan suunnitelma slummiuttaa alueen ja ylikuormittaa Haukiluoma-Ikuritie- ja Ikuri-Myllypurontie-risteykset.

11
Juhani Käpynen tiedustelee mielipiteessään onko mahdollista, nyt vielä rakentamattomasta naapuritontista liittää noin 2 metriä leveä kaista Haukiluomantie 41 tonttiin, jonka autotalli on rakennettu 0,5 metrin etäisyydelle rajasta.

12
Maritta Kivinen-Wahlroosin mielestä alueelle on suunniteltu liian paljon rakennuksia. Alueella on lehtomaiseman lisäksi säilyttämisen arvoista vanhaa aarnimetsätyyppistä metsää. Metsä Myllypurontien saaste- ja meluesteenä on toimiva. Alueen perusilme säilytetään rakentamalla omakotitaloja riittävän isoille tonteille. Pari- ja rivitaloja ei pitäisi rakentaa. Metsiä tulisi säilyttää alueella ja niitä tulisi kehittää monimuotoisuus säilyttäen. Nykyiset peltoalueet voisi mieluummin hoitaa kukkaniityiksi kuin rivitalotonteiksi.

13
Tero Lähteenmäki asuu osoitteessa Haukiluomantie 17. Voimassaolevaan asemakaavaan nähden esitetty luonnos on ahtaampi ja puistoalue supistuu. Lähteenmäki vastustaa tien rakentamista Tuohikorventien ja Haukiluomantien väliin.

14
Merja Kanerviston mukaan katuverkkoihin tulee suunnitella jalkakäytävät kevyttä liikennettä varten. Olemassa olevat kävelytiet ja hiihtoladut tulee säilyttää, samoin Haukiluomantie 21 ja 27 taloyhtiöiden takana oleva metsikköalue, jossa on havaittu liito-oravia. Asuntoalueella tulee jättää metsikköä henkireiäksi.

15
Aino ja Harri Sallinen ehdottavat tunnelin rakentamista Myllypuronkadun ja Teollisuustien risteykseen Myllypuronkadun ali, jotta latuyhteys Virelästä Nokian Koukkujärvelle paranisi. Ikurintien ja Myllypurontien risteyksen liikennejärjestelyt tulisi selvittää ruuhkien välttämiseksi.

16
Markku Joenperän ehdottaa mielipiteessään, että Ojaniityntien pohjoisin tontti jätettäisiin rakentamatta, jotta sen myötä synnyttämät polkuverkot eivät pirstoisi metsäaluetta. Korvaava tontti voitaisiin osoittaa tontin Haukiluomantie 6 vierestä. Liito-oravan elinolosuhteiden turvaaminen yhdyskäytävien avulla on hyvä, mutta rakentamatonta aluetta tulisi laajentaa paritaloille varatulla tontilla. Kunnollisen leikkipuiston tarve alueella on syytä selvittää. Haukiluomantien varteen tulisi rakentaa kevyen liikenteen väylä.

17
Petri Erävaara pitää esitettyä suunnitelmaa selkeänä ja Ikuriin hyvin sopivana. Hän kuitenkin toivoo, että alueen pääväylille (Tuohikorventie ja Haukiluomantie) ainakin niiden toiseen reunaan rakennettaisiin jalkakäytävät.

Kaavoitus:

Yhteenveto
Saaduissa mielipiteissä korostui tavoite säilyttää alueen luontoarvot ja ulkoilumahdollisuudet. Osassa mielipiteissä suhtauduttiin kriittisesti täydennysrakentamiseen ja toivottiin alueelle tyypillisen väljyyden säilyvän. Liikenteellisiksi kehittämistarpeiksi mielipiteissä nimettiin mm. kevyen liikenteen väylä Haukiluomantien varteen ja niin ikään kevyen liikenteen alikulkutunneli Myllypuronkadun alitse.

Saatujen mielipiteiden perusteella on 17.3.2005 päivättyä maankäyttöluonnosta monelta kohdin muutettu. Sekä Tuohikorventien että Ojaniityntien päistä on molemmista yksi erillispientalotontti muutettu virkistysalueeksi. Näin on voitu avata virkistysaluetta länteen päin ja samalla mahdollistaa nykyisten ulkoilureittien toiminta. Myös Raivaajantien ja Ikurintien väliseltä alueelta on poistettu kaksi aikaisemmassa suunnitelmassa esitettyä tonttia. Tällä pyritään varmistamaan liito-oravan mahdollisen kulkureitin säilyminen itään päin. Suunnitelmaa on hivenen muutettu omakotitalopainotteisemmaksi muuttamalla yksi yhtiömuotoiseksi suunniteltu tontti erillispientalotonteiksi. Haukiluomantien varteen sijoittuvan AP-tontin rakennusten sijoittelua on tarkistettu, jotta etäisyys nykyiseen rakenteeseen kasvaisi ja jotta tontilla sijaitseva kivikko voidaan säilyttää.

Koulu- ja päiväkotipaikat
Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistys oli mielipiteessään huolissaan asukasmäärän kasvusta ja siitä johtuvasta päiväkoti- ja koulupaikkojen riittävyydestä. Kasvatus- ja opetustoimialalta saadun lausunnon perusteella sekä päivähoitopaikat että peruskoulun koulupaikat voidaan osoittaa nykyisistä toimipaikoista täydennysalueen lapsille. Ks. selostuksen kohta 3.1.6.3 Palvelut.

Luontoarvot
Alueen luontoarvot perustuvat selvitys- ja arviointiryhmän lausunnon mukaan metsiin vanhaan puustoon ja niiden ylläpitämään eliölajistoon. Asemakaavan suunnittelussa on lähtökohtaisesti otettu huomioon liito-oravan esiintyminen, joka on alueen merkittävin luontoarvo. Kaava-alueen virkistysalueiden rajaukset on suunniteltu siten, että liito-oravan elinympäristöksi sopivaa biotooppia säilytetään, jotta sen esiintyminen alueella mahdollistuu myös asemakaavan toteuduttua. Natura-alueen suojelu on ollut lähtökohtana ja päämääränä hulevesien hallintatoimien suunnittelulle. Erillisessä Suunnittelukeskus Oy:n tekemässä kaava-alueen hulevesitarkastelussa esitetään toteutettavaksi kaksi viivytys-/ imeytysallasta, jotka sijoitetaan sadevesiviemäröinnin purkupaikkoihin. Asemakaavassa on osoitettu ko. altaille tilavaraukset. Asemakaavaan liittyvä suojeluintressi tulee myös hyvin esiin kaava-alueen länsiosassa, jossa suojelumerkintä on annettu Myllypuron luonnonsuojelualueen pohjoiselle osalle, joka ei ole Natura-aluetta.

Virkistysalueet ja ulkoilumahdollisuudet
Virkistysalueiden asemakaavallisessa suunnittelussa on liito-oravan elinympäristön säilyttämisen lisäksi kiinnitetty huomiota virkistyskäytön tukemiseen. Virkistysalue liittyy laajempaan viheralueverkostoon ja kaava-alueelle suunniteltu polkuverkosto liittyy pääulkoilureittiin, joka johtaa mm. Julkujärvelle asti. Suunnitellun Tornikallionkadun päähän virkistysalueelle on varattu leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Merkittävin osin suunnittelu-alueen tonteilta on suora yhteys virkistysalueelle. Ympäristömeluselvityksen keskeisesti sijaitsevan virkistysalueen äänitaso on uudisrakennusten suojaamana nykytilannetta alhaisempi.

Vaaralliset kemikaalit
Juha Kivistö totesi mielipiteessään kaava-alueen sijaitsevan vanhan teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä. Sicpa Oy:n vaarallisia kemikaaleja käsittelevä ja varastoiva tuotantolaitos sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä suunnitelluista rakennuksista. Turvatekniikkakeskus ilmoittaa kuitenkin lausunnossaan, että palavia nesteitä koskevat, säiliöpalon lämpösäteilyvaikutuksiin perustuvat suojaetäisyysvaatimukset täyttyvät hyvin, eikä sillä ole huomautettavaa suunnitellusta rakentamisesta. Ks. selostuksen kohta 3.1.6.5 Ympäristöhäiriöt.

Uudisrakentamisen sopeuttaminen vanhaan rakennuskantaan
Asemakaava on laadittu siten, että suunnitellut erillispientalotontit tukeutuvat jo rakennettuihin omakotitalotontteihin. Yhtiömuotoisia AP- ja AR-tontteja on esitetty alueille, joissa on melulta suojautumisen kannalta järkevä rakentaa yhtenäinen rakennusmassa tai joissa on mielekästä käyttää suurempaa tonttikokoa kadunrakennus kustannusten kohtuullistamiseksi. Asemakaavassa on määritelty mm. erillispientalotonttien kattokaltevuudet ja osin julkisivumateriaalit. Alueelle laaditulla rakentamistapaohjeella täydennetään asemakaavassa annettuja ohjeita.

Liikenne
Asemakaavatyötä on tehty yhteistyössä kaupunkirakentamisen kanssa. Asemakaavaratkaisu ei sido kaikkia liikenneratkaisuja mm. Haukiluomantien katualueen leveys (12 metriä) on riittävä kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen. Kaupunkirakentamisen lausunnon mukaan Haukiluomantien kevyen liikenteen väylän ra-kentaminen on ajankohtaista, kun katu saneerataan. Vuonna 2007 rakennetaan väli Haasiantie - Ikurintie.

4.4.2.2 Asukastilaisuus
Ikurin koululla pidettiin 22.03.2005 asiaa koskeva yleisötilaisuus. Esittelijöiden lisäksi mukana oli 51 osallistujaa. Yleisötilaisuudessa esiteltiin mm. asemakaavan muutosprosessin kulku, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, laadittu selvitysaineisto, alueelle aikaisemmin laaditut suunnitelmat sekä maankäyttöluonnos (17.3.2005). Esittelyn jälkeen käytiin vapaata keskustelua mm. alueen ominaisuuksista, osallisten tarpeista ja esitetystä maankäyttöluonnoksesta. Tilaisuuden loppuun oli vielä varattu aikaa ryhmätöille, jolloin kokoonnuttiin pöytiin kirjaamaan kommentteja ja havaintoja osallisille jaetuille kartoille. Asukastilaisuudessa esiintyneet tavoitteet ovat samansuuntaisia yllä kuvattujen kirjallisten tavoitteiden kanssa.

4.4.2.3 Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistyksen ja Ikurin Vireen tavoitteet
Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistyksen, Ikurin Vireen ja kaupungin edustajien välisessä neuvottelussa 8.6.2005 Pekka Laaksonen kertoi, että omakotiyhdistyksen tavoitteena on edistää alueella omakotiasumista, puistomaisuutta ja riittävän väljää asumista. Omakotiyhdistys laati oman luonnoksen alueen kaavaksi ennen kuin liito-oravahavaintoja ja selvitystä oli tehty. Omakotiyhdistys kannattaa alueelle omakotiasumista ennen yhtiömuotoista asumista.

Jarmo Linnen mukaan Ikurin vireen kannalta on tärkeää säilyttää liikuntamahdollisuudet. Alueen ladut tehdään ja huolletaan kaupungin laitteistolla ja oleellista olisi luoda mahdollisuudet käyttää isoja latukoneita. Latujen tulisi olla erillään muista ulkoilureiteistä. Suorat yhteydet laduille tulisi säilyttää mahdollisimman monilta tonteilta ilman kadunylityksiä.

4.4.2.4 Asemakaavaluonnoksesta saadut mielipiteet
Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 26.05 - 16.6.2006 välisenä aikana. Samanaikaisesti nähtävillä oli myös asemakaavan valmisteluaineisto sisältäen mm. hulevesitarkastelun ja ympäristömeluselvityksen. Luonnosvaiheessa kaavahankkeesta jätettiin kuusi kirjallista mielipidettä. Seuraavassa tiivistelmä mielipiteiden sisällöstä ja kaavoittajan selvitys:

1
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistys jättivät yhteisen mielipiteen. Mielipiteen mukaan kaavaluonnoksessa ei taata riittävästi vaarantuneen liito-oravan elinmahdollisuuksia. Yhdistykset toivovat, että liito-oravan säilyminen taataan myös rakennusvaiheessa ja kaavan tavoitteet välittyvät rakentajille. Yhdistykset esittävät liito-oravan jätösten keskittymän läheisyydessä sijaitsevien tonttien 3720-13 ja 12 poistamista. Natura-alueen linnusto on monipuolista ja tällöin kaava-alueen merkitys myös suoja-alueena kasvaa. Luonnonsuojelualueen merkitseminen on mielipiteen mukaan positiivista.

Kaavoitus:
Kaava-alueella tehtiin vuonna 2004 alkukesällä liito-oravakartoitus. Vuonna 2005 jätöksiä löytyi huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Asemakaava on laadittu lähtökohtaisesti siten, että liito-oravan elinympäristö säilyy lajin kannalta riittävissä määrin ja liitoyhteydet ympäröiviin metsiin turvataan.

Tampereen ympäristösuojeluyhdistyksen ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipiteen sekä ympäristövalvonnan lausunnon perusteella on tonttien 3720-12 ja 13 lounaisosaan merkitty alue, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Kaava-alueelle laaditut rakentamistapaohjeet välittävät tuleville rakentajille asemakaavan tavoitteita myös liito-oravan elinympäristön säilyttämisestä. Rakentamistapaohjeissa on ohjeistettu mm. puiden säilyttämistä tonteilla. Virkistysalueille rakennettavat polkuyhteydet on merkitty asemakaavassa ohjeellisina polkuina, joka mahdollistaa polkujen linjaamisen siten, ettei liito-oravan kannalta merkittäviä puita tarvitse kaataa.

Asemakaava-alue ulottuu lännessä Teollisuustielle asti, jotta Natura-alueeseen liittyvä luonnonsuojelualue on voitu myös asemakaavalla merkitä.

2
Juhani Käpynen, joka asuu osoitteessa Haukiluomantie 41, toteaa ympäristön muuttavan radikaalisti kotitalonsa läheisyydessä. Rakennustyöt aiheuttavat ääniä, pölyä, esteettistä näkymä ja muuta häiriötä pihan käyttöön. Käpynen tiedustelee, mitä keinoja on näiden tilanteiden varalle? Myös liikenteen lisääntyminen huolestuttaa.

Kaavoitus:
Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on rajoitettu häiritsevää melua aiheuttavien työvaiheiden ja toimintojen suorittamista ulkotiloissa. Ko. määräyskokoelmassa on myös annettu määräyksiä haitallista pölyämistä aiheuttavia työvaiheita koskien.

3
Maritta Kivinen-Wahlroos pitää hyvänä, että Tontille 3724-6 on jätetty rakentamaton alue suurelle haljenneelle kal-lio/kivilohkareelle. Positiivista on myös se, että Ikurintien ja Raivaajantien väliselle alueelle jää aikaisempaa suurempi rakentamaton alue. Kivinen-Wahlroos kritisoi kuitenkin uudisrakentamisen tiiveyttä ja esittää, että puistomainen, metsäinen ilme säilytettäisiin. Alueelle tulisi jättää rakentamattomia kohtia ja rakentaa yksittäisiä omakotitaloja, jolloin pihapiirit voisivat olla väljempiä ja alueen nykyinen metsätyyppi voisi säilyä.

Kaavoitus:
Luontaisen metsätyypin säilyttämisestä tonteilla on käyty keskustelua kiinteistötoimen metsäsuunnittelijan Anne Tuomisen kanssa. Luonnontilaan jätettävät osat tulisivat olemaan todella pieniä, ja silloin nämä alueet todennäköisesti kuluisivat pahasti, jolloin luontaisesta kasvillisuudesta ei jäisi paljon jäljelle. Säästettävän puuston (erityisesti kuusten) tulisi myös olla kohtuullisen nuorta, että se sopeutuisi paremmin muutokseen. Rakentamistapaohjeissa on annettu ohjeet puuston säilyttämisestä tonteille, joilla se on arvioitu mielekkääksi.

Asemakaavassa on pyritty kaupunkimaiseen, kaavataloudellisesti edulliseen ratkaisuun, jossa kuitenkin on laaja yhtenäinen virkistysalue. Tonttien väljyyden kasvattaminen ei siis ole kaavan tavoitteiden mukaista.

4
Tero Lähteenmäki huomauttaa, että kaavaluonnoksen mukaisilta tonteilta 3725-12, -13 ja -14 sekä todennäköisesti paritaloyhtiöiden perus ja rännivedet on johdettu mastoon tonttien takarajalle. Lähteenmäki toteaa vanhan asemakaavan, jossa hänen tonttinsa rajoittuu kahdelta sivultaan puistoon, olevan hyvä.

5
Jarmo Linne toteaa samoin kuin Tero Lähteenmäki korttelien 3726 ja 3725 tonttien sade ja hulevesien laskeutuvan avo-ojaan tonttien pohjoispuolelle. Ojan sijainti on merkitty liitekarttaan ja sillä on tärkeä merkitys tonttien kuivatuksessa erityisesti keväällä (sulamisvedet) ja syksyllä (syyssateet).

6
Esa Nordström kuvaa myös mielipiteessään korttelin 3726 pohjoispuoleisen avo-ojan merkitystä ja ehdottaa, että ko. ojalle varataan tila uudessa asemakaavassa.

Kaavoitus:
Tonttien 3725-9 ja -10 kaakkoissivulle on varattu alueenosa, jolle tulee tehdä ojanne hulevesien johtamiseksi alueelliseen sadevesijärjestelmään. Rakentamistapaohjeissa on mainittu, että korttelin 3725 kaikki tontit voivat halutessaan johtaa perus- ja rännivedet ko. ojanteeseen. Näin on voitu huomioida Tero Lähteenmäen, Jarmo Linnen ja Esa Nordströmin mielipiteet.

4.4.2.5 Maanomistajien tavoitteet
Yksityisen maanomistajatahon tavoitteena on tehostaa Villilän kylän tilan 1:25 alueella maankäyttöä tilanteessa, jossa jo asemakaavoitetulta korttelialueelta on tehty liito-oravahavaintoja.

4.4.2.6 Muut tavoitteet
Hulevesien hallinnan tavoitteena on, että kaava-alueelta purkautuvien valumavesien määrä, virtaama ja laatu eivät merkittävästi muutu nykytilanteeseen nähden, jolloin Myllypuron Natura-alueelle ei kohdistu kaavahankkeesta aiheutuen haitallisia vaikutuksia.

Meluntorjunnan toteuttamisperiaatteita määriteltäessä tavoitteena on ollut valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisien ohjearvojen toteutuminen.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus
0-vaihtoehto tarkoittaa, että alue rakennettaisiin voimassa olevan asemakaavan mukaan. Voimassaolevan asemakaavan mukaiset korttelialueet sijoittuvat liito-oravan esiintymisen kannalta kaikkein keskeisemmille kohdille. 0-vaihtoehto ei tule kysymykseen, koska voimassaoleva asemakaava on vanhettunut, eikä se vastaa liito-oravan säilyttämistavoitteeseen.

Ennen asemakaavan muutoksen vireilletuloa on alueelle laadittu useita vaihtoehtoisia luonnossuunnitelmia:
Vuonna 1990 laaditun Ikurin pientaloalueselvityksen yhtenä liitekuvana on ehdotus alueen täydennyskaavoitusta varten. Tampereen kaupungin ympäristövirastossa kaavoituksessa on tehty 3.6.1993 maankäyttöhahmotelma kaava-alueelle. Uusi maankäyttöhahmotelma on laadittu 8.2.2000. Yhteistä näille kolmelle maankäyttöluonnokselle on se, että ne kaikki perustuvat voimassaolevan asemakaavassakin esitettyyn ajatukseen, jossa Raivaajantie ja Tuohikorventie yhdistetään kaartuvan kadun välityksellä. Näissä kolmessa luonnossuunnitelmassa on kaikissa tehostettu alueen maankäyttöä voimassaolevaan asemakaavaan verrattuna.

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen kuvaus
Kun alkukesällä vuonna 2004 kartoitettiin suunnittelualueen luontoarvoja, muuttivat liito-oravan jätöshavainnot merkittävästi suunnittelun lähtökohtia. Luontoarvoselvityksen jälkeen tehtiin kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa mahdollisista rakentamisalueista. Vaihtoehdot nimettiin liito-oravavaihtoehdoksi ja liito-orava ja asuminen-vaihtoehdoksi. Liito-oravavaihtoehdossa oli lähes kaikki liito-oravalle soveliaimmat alueet rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Liito-orava ja asuminen-vaihtoehdossa oli myös tavoitteena liito-oravan elinympäristön riittävä säilyttäminen, kuitenkin niin, että uudisrakentaminen voidaan tehdä kaupunkirakennetta eheyttäen. Vaihtoehto on siis kompromissi suojelu- ja asuinkäyttötavoitteiden välillä.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Maanomistajan kanssa käydyissä neuvotteluissa tuli pian ilmeiseksi, ettei liito-oravavaihtoehto vastaa maanomistajan tavoitteita. Liito-orava ja asuminen-vaihtoehto antaa monipuolisimmat mahdollisuudet asuinrakentamisen toteuttamiseen. Se eheyttää kaupunkikuvaa ja vaihtoehdossa on varattu yhtenäiset virkistysalueet huomioiden liito-oravan esiintyminen alueella. 17.3.2005 päivätty maankäyttöluonnos laadittiin liito-orava ja asuminen-vaihtoehdon pohjalta.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Kaava-alue jakautuu koilliseen ja lounaiseen osaan. Koillisen osan asuintontit ryhmittyvät pääosin uuden Ruismäenkadun varrelle, mutta myös Raivaajantien ja Haukiluomantien varrelle. Lounaisessa osassa asuintontit ovat osin jo rakennetun katuverkon varressa ja osin Tornikallionkadun ja Tuohikorventien jatkeen uudiskatujen varrella. Kahden asuinrakentamiselle varatun alueen välissä on Myllypuron luonnonsuojelualueeseen liittyvä virkistysalue. Myllypuronkadun varteen on osoitettu suojaviheraluekaistat.

Periaatteena on ollut täydentää nykyistä omakotialuetta erillispientalotonteilla ja yhtiömuotoiseksi suunnitelluilla tonteilla siten, että erillispientalotontit sijoittuvat jo rakennettujen omakotitalotonttien yhteyteen täydentäen olemassa olevaa rakennetta siihen sopeutuen. Yhtiömuotoiset AP- ja AR-tontit on puolestaan sijoitettu kohtiin, jossa ne tukeutuvat jo toteutettuihin yhtiömuotoisiin tontteihin Haukiluomantien varrella tai kohtiin, joissa se on perusteltua joko kadunrakennuskustannusten säästämiseksi tai melulta suojautumisen vuoksi. Pysäköinti on mahdollista toteuttaa asuinpientalojen tonteilla asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömässä läheisyydessä. Rivitalotonteilla pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi osin asuntokohtaisesti, osin yhteisillä pysäköintialueilla. Edellä mainitun lisäksi voidaan vieraspysäköintipaikkoja sijoittaa myös katualueelle.

Myllypuron puronuoma ja sitä ympäröivä puronvarsilehto ovat Tampereen arvokkaimpia luonnonalueita. Myllypuron Natura-alueeseen ulottuva luonnonsuojelualue on otettu mukaan kaava-alueeseen, jotta se voitaisiin asemakaavallisestikin suojella. Jotta asemakaavan toteutuminen ei aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle, on hulevesien hallinnan tavoitteena, että suunnittelualueelta purkautuvien valumavesien määrä, virtaama tai laatu ei merkittävästi muutu nykytilanteeseen nähden. Jotta tavoite toteutuisi, on asemakaavaan tehty kaksi hulevesien hallintasuunnitelman mukaista aluevarausta hulevesien viivytys-/ imeytysaltaita varten sadevesiviemäröinnin purkupaikkoihin. Liito-oravan esiintyminen asemakaava-alueella on huomioitu osoittamalla lajin kannalta keskeisimmät alueet virkistysalueiksi, joille on annettu liito-oravan elinympäristön suojelemiseksi tarvittavat erityismääräykset.

5.1.1 Mitoitus
Koko kaava-alueen pinta-ala on 23,6 ha. Asuinrakennusten korttelialueen pinta-ala on 9,4 ha eli 40 % pinta-alasta. Asuinrakennusoikeus on yhteensä 27989 kem2. Asukasmääräksi voidaan arvioida n. 500 henkeä (1 as / 53 kem2). Uusia asuntoja alueelle rakentuu noin 160.

Virkistysaluetta on liito-oravan elinpiiri mukaan luettuna 10,9 ha (46 %). Erityisalueita on 1,6 ha (7%). Katualuetta on 1,6 ha (7%).
Vesialuetta kaava-alueella on 0,03 ha (0%).

Erillispientalotontteja (AO) alueella on yhteensä 55 kappaletta, joista kolme on jo rakennettu. Voimassaolevaan asemakaavaan verrattaessa erillispientalotonttien määrä vähenee 13 tontilla. Rivitalotontteja (AR) ja asuinpientalotontteja (AP) ei alueella aikaisemmin ole ollut, joten rivitalotonttien lukumäärä lisääntyy kolmella ja asuinpientalotonttien määrä viidellä kappaleella. Rakennusoikeus lisääntyy voimassaolevaan asemakaavaan verrattaessa kokonaisuudessaan 11774kem2 ja asuinalueiden korttelialueen pinta-ala kasvaa 2,3 ha. Kaksi asemakaava-alueella sijaitsevaa Y-tonttia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 0,83 ha ja rakennusoikeus 4135 kem2, kaavoitetaan virkistysalueeksi. Huomattavaa on, että kaava-alueelle on rakentunut vain kolme omakotitaloa, eikä alueella tehtyjen liito-oravahavaintojen jälkeen voida pitää mahdollisena voimassaolevan asemakaavan mukaista rakentamista.

5.1.2 Palvelut
Kaava-alueelle on kahdelle erillispientalotontille Haukiluomantien varteen varattu mahdollisuus rakentaa liike- tai palvelutilaa asunnon yhteyteen. Nykyisin alueella ei ole palveluja. Olemassa olevat lähialueen palvelut on kerrottu perusselvityksissä.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Kaava-alueen tonttien pinta-alat, tonttitehokkuudet ja rakennusoikeudet ovat seuraavat:

AO
Erillispientalotontit sijaitsevat jo rakennettujen omakotitalotonttien yhteydessä sekä uudiskatujen että jo rakennettujen katujen varsilla. Pääosin erillispientalotonteille on sallittu kaksikerroksinen rakentaminen. Toisessa kerroksessa saa kuitenkin käyttää enintään 75 % ensimmäisen kerroksen pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 30 % käytettävä sen yläpuolella olevaksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

Poikkeuksena Ruismäenkadun varrelle rakennettavat asuinrakennukset saavat olla täysin kaksikerroksisia. Toisena poikkeuksena rinteisillä tonteilla on sallittu kolmikerroksinen rakentaminen, tällöin ensimmäisen rinteeseen sijoittuvan kerroksen tulee olla osakerros samoin kuin ylimmän kerroksen. Pääkäyttötarkoitusmerkintä AO-11 on annettu 27 tontille. Näillä tonteilla julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään 6 metriä. Kerroslukua koskevilla määräyksillä ohjataan uudisrakentamista siten, että se sopeutuu jo rakennettujen 11/2-kerroksisten rakennusten yhteyteen.

Erillispientalotonteille on osoitettu varsinaiset rakennusalat sekä auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle varatut rakennusalat. Nuolella on osoitettu ne rakennusalan sivut , joihin rakennus on rakennettava kiinni. Merkinnöillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentamista, siten että rakennukset muodostavat katutilaa. Pääosalle rakennusaloja on merkitty rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Kattokaltevuus on määritelty Ojaniityntien päässä olevaa tonttia lukuun ottamatta kaikille tonteille. Pääosin kattokaltevuusmerkintänä on 27°, joka vastaa 1:2 kattokulmaa. Ruismäenkadun varrella sijaitsevien erillispientalotonttien kattokaltevuus tulee olla 18°.

Ruismäenkadun varrella sijaisevien erillispientalojen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Muilta osin erillispientalojen tonteilla rakennuksien pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Poikkeuksena on Ikurintien varressa tontti 3732-14, jossa rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, kuten naapurirakennuksissa on tehty. Jo ra-kennetuille tonteille (3725-12, 13 ja 14) ei ole annettu julkisivumateriaalia koskevia määräyksiä.

Useille virkistysalueeseen rajautuville tontinsivuille on annettu aitausmääräys. Merkinnän avulla pyritään estämään tontin toimintojen levittäytyminen virkistysalueille ja toisaalta osoittaa virkistysalueella kulkeville yksityisen alueen raja. Katujen puoleisille tontinosille on pääsääntöisesti osoitettu istutettavat alueenosat. Ruismäenkadun varrella sijaitseville erillispientalotonteille on merkitty autonsäilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalan eteen kivettävä alueenosa.

Useille virkistysalueeseen rajautuville tonteille on annettu maa-2 määräys, jonka mukaan luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöön tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Tonteilla 3722-18 ja 19 kasvaa kookkaita mäntyjä, jotka on asemakaavassa osoitettu s-4-merkinnällä säilytettäviksi.

Tontit 3720-12 ja 13 sekä 3717-14 ja 22 ovat liito-oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella, siksi niille on osoitettu alueet, joilla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Rakennusoikeus uusilla erillispientalotonteilla määräytyy tonttitehokkuusluvun mukaan. Ruismäenkadun pienillä (< 700 m2) tonteilla tonttitehokkuus on e=0,32. Tonteilla jotka liittyvät läheisesti vanhaan melko väljästi rakennettuun omakotitaloympäristöön tonttitehokkuusluvuksi on annettu e=0,27. Kortteleiden 3717 ja 3724 AO-tonteilla sekä Ikurintien ja Haukiluomantien risteyksen eteläneljännekseen sijoittuvalla tontilla (3722-21) tonttitehokkuusluku on e=0,30. Kaikilla tonteilla 15 % rakennusoikeudesta saadaan käyttää ainoastaan maanpäällisiksi autosuoja- ja taloustiloiksi.

Jo rakennetuilla tonteilla 3725-12, 13 ja 14, jotka on sisälletty asemakaavan muutosalueeseen korttelinumeron vaihtumisen vuoksi, rakennusoikeus on määritelty voimassaolevaa asemakaavaa mukaillen. Liikenteellisesti keskeisesti sijaitsevilla tonteilla 3725-11 ja 3722-21 on pääkäyttötarkoitusmerkintä AO-22, jonka mukaan tonttien rakennusoikeudesta saa enintään 25% rakentaa liike- ja palvelutarkoituksiin varattavaksi tilaksi.

AP ja AR
Kaava-alueella on viisi tonttia, jotka on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Näillä tonteilla rakennuksen suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 21 metriä. Rakennusten osien (max. 21 m) ja vierekkäisten rakennusten porrastuksen on oltava vähintään kaksi metriä tai niiden välisen etäisyyden vähintään kolme metriä. Rakennukset tulee siis rytmittä pienempiin osiin, jolloin alueelle tyypillinen pientalomaisuus ja pienmittakaavaisuus säilyy.

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontteja on kaava-alueella kolme.

Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tonteille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja- ja varastotiloja varten. Yhteen laskettuna viiden AP-tontin varsinainen rakennusoikeus on 8000 kem2 ja autosuoja- ja varastorakennusten rakennusoikeus on 1600 kem2. Rivitalotonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 4000 kem2, jonka lisäksi saa rakentaa 750 kem2 autosuoja- ja varastotiloja.

Tonteille on osoitettu varsinaiset rakennusalat sekä auton säilytyspaikalle ja/tai talousrakennukselle varatut rakennusalat. Kerroslukumerkintä varsinaisilla rakennusaloilla on kaksi. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen sekä talousrakennusten rakennusaloilla kerroslukumerkintä on yksi. Tontilla 3724-6 on raken-nettava kiinni Haukiluomantienpuoleista rakennusalan sivua. Tonttien 3718-11 ja 12 pitkillä rakennusaloilla julkisivujen yhtäjaksoinen enimmäispituus on 18 metriä.

Tonteille on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Tontille 3724-6 sallitusta kerrosalasta saa 10 % käyttää sosiaali-, liike- ja toimistotiloja varten. Jos em. tiloja tontille rakennetaan, tulee jokaista 50:tä sosiaali-, liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti rakentaa yksi autopaikka.

Tontille 3718-8 on merkitty alueenosa, jonka kautta ajo tontille 3718-10 on sallittu. Tonttien 3718-11 ja 12 rajavyöhykkeelle on osoitettu ajoyhteys, joka palvelee molempien tonttien tarpeita. Erityisesti tontin 3718-12 liikenne kulkee tonttien rajalle merkityn ajoyhteyden kautta. Lisäksi tontin 3725-9 pohjoisosaan on merkitty ohjeellinen ajoyhteys.

Tonteille on annettu julkisivumateriaaleja koskevat määräykset. Tonteilla 3725-9 ja 10 sekä osittain tontilla 3724-6 Haukiluomantien varrella tulee julkisivujen olla läheisten jo rakennettujen AP-tonttien (3725-7 ja 8) tapaan pääasiallisesti punatiiltä. Tonteilla 3718-8, 9, 10, 11 ja 12 Ruismäenkadun varrella rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla vaalea kiviaines.

Kaikille rivi- ja pientalotonteille on annettu maa-2 -määräys. Tontinsivut, jotka rajautuvat virkistysalueisiin, on merkitty aidattaviksi. Aidan saa rakentaa joko pensasaitana tai rakenteellisena aitana. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöönsä sopivaksi. Katujen puoleisille ton-tinosille on osoitettu istutettavat alueenosat.

Tonttien 3718-11 ja 12 itäosan läpi kulkee jätevesiviemärilinja, jota varten on asemakaavassa osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tonttien 3725-9 ja 10 kaakkoissivulle on merkitty istutettava alueen osa, jolle tulee tehdä ojanne hulevesien johtamiseksi alueelliseen sadevesijärjestelmään. Myös korttelin 3725 muut tontit voivat halutessaan johtaa pintavetensä ko. ojanteeseen.

Tonteille on osoitettu leikkiä ja oleskelua varten varatut alueet. Tonteille 3718-8, 9 ja 10 on varattu ko. tonttien yhteiseen käyttöön varattu alue sisäistä kevyttä liikennettä, leikkiä ja oleskelua varten. Tältä osin ei korttelin sisäosaan saa rakentaa tontteja erottavia aitoja. Tontin 3724-6 kaakkoiskulmassa on louhikko, joka on säilytettävä luonnonmukaisena s-1-merkinnän edellyttämänä.

Tonteilla 3718-9, 10 ja 11 tulee ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan olla vähintään 32 dBA asemakaavassa merkityillä osuuksilla. Asemakaavassa on myös osoitettu ne rakennusalan sivut tonteille 3718-8, 9, 10 ja 11 sekä 3724-6, joiden puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Tonteille 3718-8, 11 ja 12 on merkitty Ikurintien ja Myllypuronkadun puoleisille tontinosille auton säily-tyspaikan ja/tai talousrakennuksen rakennusalat, joille on muodostettava rakennuksista, polveilevasta meluseinästä, maavallista tai niiden yhdistelmästä yhtenäinen vähintään kaksi metriä korkea melusuoja, jonka ääneneristävyys liikennemelua vastaan on vähintään 15dBA.

ET-2
Haukiluomantien varteen on osoitettu kaksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tonttia, joille molemmille saa rakentaa enintään 20 m2:n suuruisen muuntamorakennuksen.

5.3.2Muut alueet

5.3.2.1 Virkistysalueet
Kaava-alueella on lähivirkistysaluetta yhteensä 10,9040 hehtaaria. Virkistysaluerajaukset on tehty pääosin alueen erityisten luontoarvojen perusteella. Natura-alueen pohjoispuolinen luonnonsuojelualue on asemakaavassa merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue tai kohde.

Liito-oravan esiintyminen alueella on huomioitu osoittamalla Tuohikorvenpuistoon ja Urholanpuistoon alueet, joilla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi alueen puusto tulee säilyttää ja jättää tavanomaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Metsää on hoidettava näillä alueilla liito-oravaa suosivalla tavalla. Varsipuistikkoon on rajattu alue, jolla liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi on säilytettävän puuston laatuun ja laajuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lähivirkistysalueille on merkitty sinne jo rakennetut ulkoilureitit. Ohjeellisena polkuyhteytenä on merkitty uudet asukkaita palvelevat kulkuyhteydet. Näiden polkujen lopullista sijoitusta määriteltäessä tulee ottaa huomioon mm. liito-oravan kolopuiden säilyminen. Ohjeellinen latuyhteys palvelee talvisin hiihtäjiä ja se on Ikurin Vireen toivomuksesta sijoitettu erilleen muusta polkuverkostosta.

Tornikallionkadun päähän virkistysalueelle on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Myllypuron puistikkoon Haukiluomantien ja Tuohikorventien risteyksen läntiseen neljännekseen on merkitty alueen osa, jolle tulee tehdä allas tai suodatin hulevesien imeyttämistä ja sakeuttamista varten. Sen viereen saa tehdä huoltoa varten ajotien. Suunniteltu viivytys- ja imeytysallas on sijoitettu paikkaan, johon sadevesiviemäri päättyy.

5.3.2.2 Liikennealueet
Yhteensä liikennealuetta kaava-alueella on 1,6435 hehtaaria. Haukiluomanraitti yhdistyy nyt myös asemakaavan mukaan Haukiluomantiehen. Ojaniityntien päässä olevaa kääntöpaikka laajennetaan asemakaavallisesti. Tuohikorventie jatkuu nyt Haukiluomantien pohjoispuolelle. Tornikallionkatu ja Ruismäenkatu ovat molemmat uusia katualueita. Erityisesti Ruismäenkadulla on syytä varautua kadunvarsipysäköintiin.

5.3.2.3 Erityisalueet
Myllypuronkadun ja Ikurintien varteen on asemakaavassa osoitettu suojaviheralueet, jotka on nimetty lännestä itään siirryttäessä Tuohikorvenkaistaksi, Tuohijoenkaistaksi ja Ruismäenkaistaksi. Suojaviheralueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1,6346 hehtaaria.

Tuohijoenkaistalle on merkitty pääulkoilureitille johtava ohjeellinen latureitti. Asemakaavassa on Tuohijoenkaistalle varattu alue, jolle tulee tehdä allas tai suodatin hulevesien imeyttämistä ja sakeuttamista varten. Sen viereen saa tehdä huoltoa varten ajotien. Allas on sijoitettu paikkaan johon rakennettavan alueen sadevesiviemäröinnin on ajateltu purkavan.

EV-alueille on osoitettu alueet, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue.

5.3.2.4 Vesialueet
Alueella oleva Myllypuron pohjoisosa on merkitty osittain vesialueeksi. Osittain purouoma kulkee virkistys- ja suojaviheralueella.

5.4 Kaavan vaikutukset
Ikurin pohjoisosan täydennysrakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia on arvioitu mm. hulevesitarkastelun ja meluselvityksen avulla. Kasvatus- ja opetustoimialalta on pyydetty lausunto koulu- ja lasten päivähoitopaikkojen riittävyydestä.

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

5.4.1.1 Väestö ja palvelut
Kaava-alueelle voidaan arvioida tulevan noin uutta 500 asukasta (1 as / 55 kem2). Asuntoja alueelle rakentuu noin 160. Alueelle rakennetaan lähinnä kaksi- ja puolitoistakerroksisia suurehkoja asuntoja, joten alueelle tulee lähinnä lapsiperheitä. Pienasuntoja tuskin rakennetaan kovin paljon, koska alue on melko etäällä kaupungin keskustasta.

Kaksi asemakaava-alueella sijaitsevaa yleisten rakennusten tonttia asemakaavoitetaan virkistysalueeksi. Yleisten rakennusten tontit ovat olleet rakentamatta 58 vuotta, koska julkisten tilojen rakentamista ei ole pidetty alueella tarpeellisena. Uudisrakentaminen edesauttaa alueen palvelujen säilymistä ja luo edellytyksiä lisäpalveluiden muodostumiselle alueella.

5.4.1.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Täydennysrakentaminen Ikurin pohjoisosaan on yleiskaavan maankäyttösuunnitelman ja kaupunkirakennetta koskevien tavoitteiden mukaista. Täydennysrakentaminen edistää Tampereen kaupungin yleistavoitteiden mukaista päämäärää turvata kaikille kuntalaisille kohtuullinen asumistaso asumisvaihtoehdoiltaan monipuolisessa asuntokannassa. Täydentäminen edistää myös olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä.

5.4.1.3 Kaupunkikuva
Uudisrakentamisen kaupunki- ja maisemakuvallisia vaikutuksia voidaan arvioida mm. asemakaavakartan ja havainnekuvan avulla. Uudisrakentaminen on luonteeltaan täydentävää. Omakotitalotonttien yhteyteen on osoitettu omakotitalotontteja. Haukiluomantie 21-27 yhtiömuotoisten tonttien läheisyyteen on kaavoitettu yhtiömuotoisia tontteja. Tavoitteena on tässä kohtaa uudisrakentamisen avulla muodostaa nyt alueella yksinään jäävistä yhtiömuotoisista tonteista kokonaisuus. Rivi- ja pientalotonteilla sallitaan kaksikerroksinen rakentaminen, erillispientalotonttien rakennusten tulee olla puolitoistakerroksisia. Rinnetontit ovat poikkeustapauksia ja niillä saa rakennuksen ensimmäiseen rinteeseen sijoittuvaan kerrokseen rakentaa kerrosalaan laskettavia tiloja, jonka päälle voi rakentaa kokokerroksen ja sen päälle osakerroksen.

Myllypuronkadulta tarkasteltaessa uudisrakennukset muodostavat melko yhtenäisen seinämän, joka pilkistelee osin puustopeitteisen suojaviherkaistan läpi. Haukiluomantien varteen rakentuu sekä omakotitontteja että yhtiömuotoinen tontti. Asemakaavassa on annettu määräyksiä mm. rakennusten julkisivumateriaalia, katto-kaltevuutta ja harjansuuntaa koskien. Aluetta koskevassa rakentamistapaohjeessa täydennetään asemakaavan määräyksiä tavoitteena toisaalta sopeuttaa täydennysrakentaminen olemassa olevaan rakennuskantaan toisaalta muodostaa uudisalueelle ehyitä kokonaisuuksia.

5.4.1.4 Virkistys
Kaava-alueen rakentamisesta huolimatta Ikurin alueen virkistysmahdollisuudet ovat hyvät ja etäisyydet virkistysalueille ovat kohtuulliset. Lisärakentaminen ei sulje lähipiirin asukkaiden pääsyä virkistysalueille. Uudiskaduilta Tuohikorventieltä, Tornikallionkadulta ja Ruismäenkadulta on kaikilta yhteys virkistysalueelle. Vaikka kaava-alueen virkistysaluevaraukset on tehty etupäässä luontoarvoja silmälläpitäen, on virkistysalueelle mahdollista rakentaa polkuverkosto. Kaava-alueen länsiosan läpi kulkee yleiskaavassa pääulkoilureitiksi luokiteltu ulkoilureitti. Tornikallionkadun päähän on asemakaavassa osoitettu paikka leikki- ja oleskelualueeksi. Toteutuessaan leikkialue palvelee lähialueen kaikkia lapsia ja heidän vanhempiaan.

5.4.1.5 Liikenne
Täydennysrakentaminen lisää lähikatujen, lähinnä Haukiluomantien ja Ikurintien, liikennemääriä tietyissä määrin. Katuverkon välityskyky kestää uudisrakentamisesta aiheutuvan liikennemäärien lisäyksen.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

5.4.2.1 Maisemakuva, maisemarakenne
Suunnittelualue sijaitsee Ikurin asutusalueen pohjoisosassa. Alue on Myllypuron valuma-aluetta siten , että osa siitä sijaitsee Pohjajärven osavaluma-alueella ja osa Myllypuron lähivaluma-alueella. Kasvupaikkatyypiltään suunnittelualue on pääosin käenkaali-mustikka tai sinivuokko-käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta.

Myllypuron läheisyys on huomioitu asemakaavassa varaamalla alueet hulevesiselvityksessä esitetyille hulevesien imeytys- ja viivytysaltaille. Uudisalueella joudutaan tekemään maastonmuokkausta rakennusten kulkureittejä ja pihamaajärjestelyitä rakennettaessa. Rakennukset ja rakennusryhmät on kuitenkin sijoitettu maaston muodot huomioiden. Alueelta joudutaan kaatamaan huomattava määrä puita rakennettavien rakennusten kulkureittien ja pysäköintipaikkojen tieltä. Osittain tonteilla voidaan säilyttää vanhaa puustoa ja uudisistutusten avulla saadaan pihoista viihtyisiä. Luontoarvojen kannalta merkittävimmät alueet on merkitty virkistysalueiksi. Virkistysalueiden ja suojaviheralueiden osuus kaava-alueen kokonaispinta-alasta on 53%.

5.4.2.2 Vesitalous
Suunnittelukeskus Oy:n laatimassa Ikurin pohjoisosan asemakaava-alueen hulevesitarkastelussa todetaan seuraavasti:
"Suunniteltu maankäyttö on pientalo- ja rivitalorakentamista siihen liittyvine asuntokatuineen ja pysäköintialueineen. Tutkimusten mukaan pien- ja rivitaloalueilla muodostuva hulevesi sisältää vähemmän kiintoainetta ja metalleja ja suunnilleen saman verran ravinteita kuin hulevedessä keskimäärin. Huleveden ravinnepitoisuudet ovat yleensä suurempia kuin luonnontilaisissa valumavesissä, mutta pienempiä kuin lannoitetuilta pelloilta tulevissa valumavesissä. Suunniteltu maankäyttö lisää Myllypuroon purkautuvan pintavalunnan määrää, mikä yleensä tarkoittaa myös lisääntyvää kiintoaine-, ravinne ja epäpuhtaushuuhtoumaa. Yhteenlaskettuna osavaluma-alueilta Pohjajärvenojaan ja Myllypuroon purkautuva valunta lisääntyisi lähes 50 %, ja samassa suhteessa voidaan olettaa myös epäpuhtauskuormituksen lisääntyvän. Tarkastelualue muodostaa kuitenkin niin pienen osan Myllypuron valuma-alueesta (1,5 %) ja siltä purkautuvan vesimäärän arvioidaan olevan niin vähäinen osa Myllypuron virtaamasta, että Myllypuroon kohdistuvien laadullisten vaikutusten voidaan olettaa olevan mitättömiä."

Ikurin pohjoisosan tuleva maankäyttö ei saa osaltaan edesauta kehitystä, josta voisi seurata Myllypuron Natura-alueen luontoarvojen merkittävä heikentyminen tulevaisuudessa. Tästä syystä hulevesitarkastelun hallintasuunnitelmassa esitetään hulevesien viivyttämiseksi ja käsittelemiseksi toteuttavaksi kaksi kappaletta viivytys-/ imeytysaltaita, jotka sijoitetaan sadevesiviemäröinnin purkupaikkoihin siten, että kaikki rakennettujen alueiden hulevedet johdettaisiin altaisiin. Altaiden suunnittelun lähtökohtana on ollut, että niillä pystyttäisiin käsittelemään vähintään uuden maankäytön aiheuttamat hulevedet. Osavaluma-alueen 2 (Pohjajärven osavaluma-alue) tapauksessa tämä tarkoittaa lähes kaikkia hulevesiä, mutta osavaluma-alueen 1 (Myllypuron lähivaluma-alue) tapauksessa vain osaa niistä, koska alue 1 on jo suurelta osalta rakennettua ja näin ollen sieltä purkautuu Myllypuroon huomattava määrä hulevesiä jo nykytilanteessa. Asemakaavassa on huomioitu viivytys- ja imeytysaltaiden vaatima tilavaraus.

5.4.2.3 Luonnonsuojelu
Myllypuron luonnonsuojelualueen pohjoinen osa on nyt asemakaavassakin merkitty luonnonsuojelualueeksi. Kuten selostustekstin kohdassa 5.4.2.2 vesitalous todettiin hulevesien hallintatoimien tavoitteena on, ettei täydennysrakentaminen aiheuta haitallisia vaikutuksia Myllypuron Natura-alueelle.

Kevätkesällä 2004 alueella tehty liito-oravakartoitus ja siinä saadut havainnot ovat oleellisella tavalla vaikuttaneet asemakaavan sisältöön. Liito-oravan esiintymisen kannalta keskeisimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Lajin elinolosuhteiden riittävä säilyminen on pyritty varmistamaan kaava-alueelle sijoittuvalla noin 11 hehtaarin suuruisella virkistysaluekokonaisuudella, joka vielä liittyy laajempaan Myllypuron viheralueeseen. Tavoitteena on ollut säilyttää liito-oravan kulkuyhteydet alueelta erityisesti Myllypuro-Leppiojan suuntaan. Asemakaavamääräyksin on pyritty estämään liito-oravalle säästettävien metsien liiallinen siistiminen. Virkistysalueille on merkitty ohjeellisia polkuyhteyksiä, joille jalankulku pyritään ohjaamaan, jotta metsiin ja sen aluskasvillisuuteen kohdistuva kulutus ei lisääntyisi häiritsevästi.

5.5 Ympäristön häiriötekijät
Ramboll Finland Oy on laatinut aluetta koskevan meluselvityksen. Laskennoissa käytetyt tieliikenteen liikennemäärä- ja ominaisuustiedot perustuvat seudulliseen liikenne-ennusteeseen vuosille 2005 ja 2020 (TALLI 2000 5.9.2005) sekä suunnittelupalveluiden tarkennuksiin. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon meluselvi-tyksen suositukset ja johtopäätökset riittävän meluntorjunnan aikaansaamiseksi.

5.7 Nimistö
Nimitoimikunta on nimennyt alueen kadut ja puisto- ym. alueet kokouksessaan 21.2.2006. Toimikunnan perusteluissa todetaan, että Ikurin nimien lähtökohtana on ollut maatalouteen ja karjanhoitoon liittyvä nimistö, josta on muodostettu ryhmänimiä. Vanhaa tilannimistöä ovat Suoniemi, Ruismäki ja Urhola. Paikallinen asukas on kertonut kalliolla olleen kolmiomittaustornin vuoksi käytetystä nimestä Tornikallio, lasten käyttämästä nimestä Karhunpesä ja Myllypuron kutsumanimestä Tuohijoki.

Työjaoston mielestä alueella voidaan hyödyntää ryhmänimien sijasta olevaa tilan- ja paikannimistöä. Ryhmänimen tyyppisesti muodostetaan ruishalme (lähtökohta Ruismäki) ja paimen (lähtökohta Paimentorvenkatu).

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu havainnepiirros sekä rakentamistapaohjeet.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Alueen toteutus käynnistyy asemakaavan tultua lainvoimaiseksi.
Kuntatekniikan alueelle rakentaa kaupunki. Viemäröintityöt ja katujen rakentaminen voitaneen aloittaa vuonna 2007. Rakennusten toteutuksesta vastaavat sekä rakennusliikkeet että yksityishenkilöt, koska alueelle sijoittuu sekä rivitalo- asuinpientalo- ja erillispientalotontteja. Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan korttelin 3725 tonttien 12,13 ja 14 osalta.

Asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus.

6.3 Toteutuksen seuranta
Asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kiinteistötoimen yhteistyönä voidaan rakentamiselta edellyttää laatua ja tarkoituksenmukaista toteutusta.