PIENTALOTONTIN JA KATUALUEEN LAAJENTAMINEN LÄHIVIRKISTYSALUEELLE SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUEEN NIMEÄMINEN, VILLILÄ, PÄIVÄRINNE, KARTTA NO 7938
1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Villilän kaupunginosan tonttia nro 3618-1 ja tontin länsipuolella sijaitsevaa Päivärinteen lähivirkistysaluetta. Suunnittelualue sijaitsee noin 9 km kaupungin keskustasta länteen Nokian moottoritien ja Nokiantien välisellä alueella Päivärinne-kadun päässä. Tontin nro 3618-1 pinta-ala on 900 m² ja rakennusoikeus yhteensä 220 kem². Tontilla on rakenteilla kaksiasuntoinen kytketty pientalo. Lähivirkistysalueen pinta-ala on noin 8750 m² ja sen omistaa Tampereen kaupunki. Osa virkistysalueen koilliskulmasta on vuokrattu tontin nro 3618-1 omistajille ko. tontin osittain virkistysalueen puolelle sijoittuvaa tonttiliittymää varten. Tarkoituksena on liittää noin 290 m²:n suuruinen osa lähivirkistysalueen koilliskulmasta Päivärinteen katualueeseen ja tonttiin nro 3618-1. Päivärinteen katualuetta laajennetaan lännen suuntaan, ja tonttiin nro 3618-1 liitetään sen tonttiliittymää varten vuokrattu virkistysalueen osa. Tontin asemakaavamääräykset ja -merkinnät tarkistetaan nykyistä käytäntöä ja toteutuvaa hanketta vastaaviksi. Aiemmin asemakaavassa nimeämätön lähivirkistysalue nimetään Päivärinteenpuistoksi. Virkistysalueella olevat ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennetut juoksuhautakaivannot huomioidaan muinaismuistolain perusteella historiallisen ajan kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lisäksi virkistysalueelle osoitetaan ohjeellinen muuntamon rakennusala.
2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos koskee: Asemakaavan
muutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Diaarinumero
YVI: 6247/611/2003 Kaava-alue sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä. 2.2 Kaava-alueen
sijainti 2.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö
3.1.3 Rakennettu
ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta. Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), jonka asemakaavaa laadittaessa on tarvittaessa laadittava meluselvitys (me), sekä luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL) ja suojaviheralueeksi (ev). Kaava-alueella on voimassa 14.02.1990 vahvistettu asemakaava nro 6606, jossa tontti nro 3618-1 on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi. Tontin pinta-ala on 900 m² ja rakennusoikeus 220 kem². Tontille saa rakentaa asuinpientalon, jonka kerrosluku on 2/3 I 2/3 ja kerrosala 180 kem², sekä 40 kem²:n suuruisen maanpäällisen autosuoja- ja talousrakennuksen. Asemakaavassa on lisäksi rakenteiden ääneneristävyyttä ja istutusalueita koskevia määräyksiä. Lähivirkistysalueen pinta-ala on noin 8750 m². Asemakaavassa alue on merkitty pohjavedenottamon suoja-alueeksi, ja sillä oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu vuonna 2003.
4.1 Asemakaavan
suunnittelun tarve Tontin, lähivirkistysalueen
ja katualueen rajamuutosten yhteydessä aiemmissa asemakaavoissa nimeämätön
virkistysalue nimetään Päivärinteenpuistoksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on käynnistetty tontin nro 3618-1 omistajien aloitteesta, ja siitä peritään taksan mukaiset kulut (dno YVI:6247/611/2003). Virkistysalueen osalta suunnittelu on käynnistetty virkatyönä 18.09.2003. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavaluonnoksista saaduissa lausunnoissa rakennusvalvonta huomautti, että muuttuneiden kerrosala- ja kerroslukutulkintojen mukaisesti tontilla nro 3618-1 rakenteilla oleva paritalo on kaavaluonnoksessa esitettyjen merkintöjen vastainen. Huomautuksen johdosta kerroslukumerkintä vaihdettiin ja tontin rakennusoikeutta lisättiin. Sähkölaitoksen lausunnossa huomautettiin, että tonttiin liitettävän virkistysalueen osan ylitse kulkee sähkölinja, jonka pylväsmuuntamo saatetaan korvata puistomuuntamolla, ja jota varten virkistysalueen ja katualueen rajalle tulisi osoittaa et-alue. Huomautuksen johdosta kaavaehdotukseen lisättiin ohjeellinen muuntamon sijoitusalue. Edellä mainituin osin kaavaluonnosta on tarkistettu 20.1.2004. 4.4 Asemakaavan
tavoitteet 4.5 Asemakaavan
vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Koska virkistysalueelta vuokratulle alueen osalle sijoittuva uusi tonttiliittymä on jo toteutettu, asemakaavan muuttaminen ei vaikuta suunnittelualueen olosuhteisiin, vaan vakiinnuttaa jo tehdyt ratkaisut myös asemakaavatasolla. Lähivirkistysalue on tarpeen nimetä sen erottamiseksi muista Päivärinteen viheralueista, ja juoksuhautakaivantojen merkitseminen asemakaavaan historiallisen ajan kiinteinä muinaisjäännöksinä on muinaismuistolain velvoittama toimenpide. Valitussa vaihtoehdossa alueen asemakaava muutetaan kohdassa 4.4 esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
5.1 Kaavan
rakenne 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Päivärinteenpuistossa (VL) olevat juoksuhautakaivannot suoja-alueineen merkitään asemakaavaan alueen osana, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm). Puisto sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon pohjaveden suojelu (pv-1). Puiston koilliskulmassa on ohjeellinen muuntamon rakennusala (et). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueen rakennettu ympäristö ei muutu. Tonttijaon muutos vakiinnuttaa alueen maankäytön ja -omistuksen olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Lähivirkistysalueella olevan muinaismuistoalueen osalta noudatetaan muinaismuistolain säädöksiä. Muinaismuistolaki, 1§: "Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. " 5.4.2 Vaikutukset
luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön
häiriötekijät 5.7 Nimistö
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaan sisältyy tonttijaon muutos, joka vakiinnuttaa kaava-alueen maankäytön ja -omistuksen olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Asemakaavaan merkityn muinaisjäännösalueen inventointi ja muinaismuistotietokantaan merkitseminen suoritetaan tarpeen mukaan kulttuuriympäristöyksikön ja/tai Museoviraston toimesta. Muinaismuistoalueen rajojen vahvistamisesta määrätään muinaismuistolain 5§:ssä seuraavasti: "Jos kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen on määrätty kiinteistötoimituksessa tai lunastettu, on siinä määrättyjä rajoja noudatettava. (12.4.1995/563) Milloin muinaisjäännöksen rajoja ei ole määrätty siten kuin 1 momentissa on sanottu eikä [Museoviraston] ja maanomistajan kesken niistä kirjallisesti sovita, [alueellisen ympäristökeskuksen] asiana on [Museoviraston] tai maanomistajan hakemuksesta vahvistaa rajat. Hakemukseen on liitettävä ehdotus muinaisjäännöksen rajoiksi, selvitys sen kiinteistön omistusoikeudesta, jolla muinaisjäännös sijaitsee, ote maarekisteristä ja jäännöksen sijaintipaikan osoittava luotettava kartta tai karttapiirros. Hakemuksesta on kuultava maanomistajaa, jos hakemuksen on tehnyt [Museovirasto], ja [Museovirastoa], milloin hakemus on maanomistajan tekemä. Jollei muinaisjäännöksen rajoja ole vahvistettu siten kuin edellä tässä pykälässä on sanottu, katsotaan rajojen kulkevan siten, että suoja-alueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista." Asemakaavaan liittyy sähköinen seurantalomake.
|