VAAKKOLAMMIN-LIKOKALLION LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMINEN ASEMAKAAVAAN, VAAKONPUISTO, KAARILA, EPILÄ, KARTTA NO 7923
Suunnittelun kohteena on Tampereen kaupungin Kaarilan ja Epilän kaupunginosissa sijaitseva Vaakonpuisto-niminen lähivirkistysalue. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö (dno YVI:321/611/2003). Koko suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki. Vaakonpuiston ja sen itäpuolisen Likokallion (Liittokallion) alueelle sijoittuvan luonnonsuojelualueen perustaminen on vuoden 2003 kaavoitusohjelman mukainen suunnittelukohde. Luonnonsuojelualueen perustaminen asemakaavamuutoksen kautta antaa ympäristön asukkaille ja muille osallisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen mahdollisuuden osallistua asian valmisteluun. Aloitteen luonnonsuojelualueen perustamisesta ovat tehneet Kaarilan omakotiyhdistys ry, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry sekä Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry (dno YVI:2593/641/2000). Asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä, mutta perustettavaan luonnonsuojelualueeseen sisältyvä Likokallio on jo aiemmissa asemakaavoissa osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa Vaakonpuiston kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat osat luonnonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi. Suunnittelun lähtökohtana on Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikön vuonna 2002 laatima Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma.. Luonnonsuojelulain perusteella suojeltaviksi ehdotettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 10 ha, johon sisältyy myös Vaakkolammin etelärannan vesialuetta.
2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos koskee: Asemakaavan
muutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Diaarinumero
YVI: 321/611/2003 2.2 Kaava-alueen
sijainti 2.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus Luonnonsuojelulain perusteella suojeltaviksi ehdotetaan kahta, yhteispinta-alaltaan noin 10 ha:n aluetta. Alueista pienempi (noin 2,7 ha) käsittää Nokiantien ja Vaakonpuiston rajalta jyrkästi kaakkoon viettävän rinteen. Suurempaan alueeseen kuuluvat Likokallio, Vaakkolammin etelä- ja kaakkoisrantojen rinne- ja rantalehdot sekä vesialuetta. Alueen halki kulkee Kaarilan luontopolku. 3.1.2 Luonnonympäristö
Rehevän Vaakkolammin pinta-ala on noin 3 ha ja suurin syvyys 3 m. Järvi on yhteydessä Tohloppiin ja Pyhäjärveen osin maanalaisten ojien kautta. Vaakkolammiin johdettiin 1960-luvulla nahka- ja maalitehtaiden jätevesiä, jotka nostivat järven kokonaisfosforipitoisuutta, ja nykyään veden laatu on yleisluokitukseltaan välttävää. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. selvitti Vaakkolammin-Likokallion kasviston ja kasvillisuuden nykytilaa vuonna 2001 (Kääntönen). Alueelta löytyi valtakunnallisesti ja alueellisesti vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja (mm. keltamatara ja jänönsalaatti). Lisäksi havaittiin, että jotkin alueella aiemmin havaitut lehtokasvit olivat hävinneet tai niukentuneet. Kasviselvityksessä käytetty aluejako vastaa Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman aluejakoa. Suunnittelualueen eläimistöstä on tutkittu vain linnustoa Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen toimesta vuosina 2000 ja 2001 (M. Lagerström). Alueella on pesinyt mm. uhanalainen pikkutikka sekä vaarantuneiksi lajeiksi luokitellut liejukana ja naurulokki. Selvityksessä mainitaan myös piisamihavainto. Vaakkolammin-Likokallion kasvistoa ja kasvillisuutta on käsitelty tarkemmin Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan vuonna 2002 laatimassa Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. 3.1.3 Rakennettu
ympäristö Rakennetun puiston länsi- ja pohjoisosan läpi kulkee kaksi hiekkapintaista, alueen pyöräteihin kuuluvaa kevyen liikenteen väylää. Vaakonpuistossa on lisäksi puistoyksikön ylläpitämät leikki- ja pelikentät sekä 9-reikäinen kiekkogolfrata, jota käytetään mm. 50-100 osallistujaa keräävän SM-sarjan osakilpailun ratana. Kevyen liikenteen väylien varrella on penkkejä, ja puiston etelä- ja pohjoislaidoille on pystytetty Vaakonpuiston opastaulut. 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta
koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Voimassa olevassa asemakaavoissa nro:t 357 (16.2.1953), 2490 (3.8.1966), ja 5263 (14.9.1978) suunnittelualue on merkitty istutettavaksi tai luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu vuonna 2003.
4.1 Asemakaavan
suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun
käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettely Saatujen lausuntojen johdosta suojeltavaksi ehdotettujen alueiden suhde niiden naapureina oleviin kiinteistöihin arvioitiin tulevien rauhoitusmääräysten pohjalta. Tarkastelun perusteella katsottiin todennäköiseksi, että suojeltavaksi ehdotettavan läntisen alueen rajaa tullaan siirtämään kauemmas sen pohjoisosassa olevan tontin nro 1145-10 rajasta. Ko. tontilla on vahvistumassa asemakaava nro 7629, jossa asuinkerrostalojen rakennusalat sijoittuvat aivan suojeltavaksi ehdotetun alueen vastaiselle tontin rajalle. Rauhoitusmääräyksiä pitäisi näin ollen rikkoa paitsi rakennusten toteuttamisen, myös hankkeen edellyttämän kaukolämpöputken siirtämisen sekä vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen vuoksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 31.7.-21.8.2003 välisenä aikana, ja se on lähetetty tiedoksi osallisille. Liitteenä toimitettiin luonnonsuojelualueen rajausta ja osa-aluejakoa havainnollistava kartta sekä kopio ympäristövalvonnan ehdottamista rauhoitusmääräyksistä. Nähtävilläoloaikana kaavoitusyksikköön toimitettiin kolme mielipidettä sekä Gasum Oy:n lausunto. Mielipiteissä ehdotettiin suojeltavaksi esitettyjen alueiden rajamuutosta Tuurnankadun pohjoispuolisen leikkikentän kohdalla, sekä muistutettiin asemakaavamuutoksen ulkopuolelle jäävän Liittokallion sisällyttämisestä varsinaiseen luonnonsuojelulain perusteella suojeltaviin alueisiin. Yhdessä mielipiteessä esitettiin Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n lisäämistä osallisten listaan. Suullisesti saadussa palautteessa tiedusteltiin lisäksi mahdollisen yleisötilaisuuden järjestämiseen, sekä varsinaisen asemakaavan ulkopuolelle jääviin yksityiskohtiin, kuten leikki- ja pelikenttiin sekä frisbeegolfrataan liittyviä asioita. Nähtävilläoloajan jälkeen saatiin vielä yksi kirjallinen mielipide, jossa esitettiin suojeltavaksi ehdotetun alueen rajan siirtämistä poispäin tontin nro 1145-10 länsirajasta. Muita mielipiteitä ei jätetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen johdosta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry lisättiin osallisten listaan, ja yhdistykselle varattiin mahdollisuus jättää mielipide heille 02.09.2003 postitetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 09.09.2003 mennessä. Asemakaavaehdotuksen luonnonsuojelualueiden rajausta tarkastettiin osallisten antaman palautteen sekä ympäristövalvonnalta, puistoyksiköltä sekä kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksiköltä saatujen ohjeiden ja lausuntojen mukaan. Asemakaavaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa katuyksikkö toivoi, että suunnittelualuetta ympäröivien katujen aurauslumet saadaan jatkossakin siirtää Vaakonpuiston alueelle. Asiaa tarkemmin selvitettäessä ilmeni, että luonnonsuojelu- ja katualueiden väliin jäävät viiden metrin puistokaistat riittävät hyvin aurauslumille, eikä erityisjärjestelyjä tarvita. 4.4 Asemakaavan
tavoitteet 4.5 Asemakaavan
vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valitussa vaihtoehdossa suunnittelun kohteena olevan alueen asemakaavaa siis muutetaan siten, että Vaakkolammia ympäröivän Vaakonpuiston kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat osat osoitetaan asemakaavassa luonnonsuojelualueiksi.
5.1 Kaavan
rakenne 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettaviksi tarkoitetut alueen osat sijaitsevat pääosin lähivirkistysalueen sisällä, ja rajautuvat suoraan naapurikiinteistöihin (asuinpientalo- ja rivitalotontteja) ainoastaan Vaakkolammin eteläpuolisella alueella. Lähivirkistysalueen kevyen liikenteen väylät, peli- ja leikkikentät ym. rakenteet säilyvät entisellään. Luonnonsuojelualueiksi merkittävien lähivirkistysalueen osien ja katualueiden välille jätetään viiden metrin levyinen puistovyöhyke katujen reunoilla kulkevien kaapeleiden, vesijohtojen ym. sekä katujen huoltoa ja kunnostusta silmälläpitäen. Myös kaava-alueen pohjoiskulmassa tontin nro 1145-10 ja luonnonsuojelualueen väliin jäävä 10 metrin levyinen puistovyöhyke mahdollistaa tontin tulevan rakentamisen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiä rikkomatta. Luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen sen alueella olevia viemäreitä, vesijohtoja, kaapeleita ym. rakenteita sekä ajo- ja kevyen liikenteen väyliä saadaan huoltaa ja kunnostaa ympäristövalvonnan laatiman hoito- ja käyttösuunnitelman sekä erikseen myönnettävien toimenpidelupien mukaisesti. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueella olevan arvokkaan kasvillisuuden ja eläimistön säilyttämiseksi sen suojeltavaksi merkittyjä osia koskevat rauhoitusmääräykset astuvat voimaan luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen. Enin osa kaava-alueesta säilyy tavallisena lähivirkistysalueena, joka viheraluetyyppinä luokiteltaneen ojien ja vesistöjen rantojen osalta maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi, ja muilta osiltaan kaupunkipuistoksi. 5.5 Ympäristön
häiriötekijät
6.1 Toteutusta
ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaan liittyy sähköinen seurantalomake.
|