ASUINPIENTALOTONTIN MUUTTAMINEN RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN TONTIKSI SEKÄ PUISTON MUUTTAMINEN KADUKSI JA SEN NIMEÄMINEN, EPILÄ, VALLERINKATU 38, KARTTA NO 7904Asemakaavan
muutoksen selostus, joka koskee 17. päivänä lokakuuta 2003
päivättyä ja 28.11.2003 tarkistettua asemakaavakarttaa
no 7904. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston
toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ Tontille 1144-6 osoitetaan rakennusalat kahdelle II-kerroksiselle asuinrakennukselle ja I-kerroksiselle talousrakennukselle. Tontin käyttötarkoitus muuttuu asuinpientalotontista rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontiksi. Vallerinkadun ja Pispalan valtatien välinen puisto muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi ja nimetään Vallerinpoluksi. Tontin pinta-ala on 1169 m2 ja rakennusoikeus 530 kem2, jolloin tonttitehokkuus on e=0,45. Rakennusoikeus lisääntyy 320 kem2. Hanke osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen on kuulutettu nähtäväksi mielipiteiden saamista varten 6.3.-27.3.2003 väliseksi ajaksi. Hakija on esitellyt hankkeen naapureilleen ennen vireilletuloa. Osalliset eivät vastusta hanketta. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos koskee: Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaavoitusyksikkö, arkkitehti Jouni Mäkinen. 2.2 Kaava-alueen
sijainti 2.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on vedenhankintaa varten tärkeätä pohjavesialuetta. Tontti on alueella, jossa radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3. Maaperä on v. 1986 laaditun 1:20 000 mittakaavaisen maaperäkartan mukaan soraa, hiekkaa ja hiesua. 3.1.3 Rakennettu
ympäristö Suunnittelualueen kaakkoispuolella on vilkasliikenteinen Pispalan valtatie, jonka liikenteen lähtömelutaso on suunnittelualueen kohdalla Tampereen liikennemeluselvityksen 1993-94 mukaan n. 66 dB. 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 12.12.2000. Yleiskaavan mukaan kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Tontilla on voimassa 16.2.1953 vahvistettu asemakaava no. 357. Tontilla on omakotirakennuksen rakennusala, jonka räystäskorkeus saa olla enintään 5,0 metriä. Tontin eteläsivu on osoitettu istutettavaksi tontinosaksi. Asemakaavarekisterin mukaan rakennusoikeutta tontilla on 210 kem2, joka vastaa tonttitehokkuutta e=0.18, tontin pinta-alan ollessa 1169 m2. Kaava-alueen länsipuolella olevalle Uuden Kivipainon tontille on laadittu valtuuston vahvistama asemakaavan muutos, jolla alue osoitetaan pistekerrostaloin rakentuvaksi asuinalueeksi. Samalla Vallerinkatua jatketaan länsipäästään n. 75 m, jotta kulku uusille tonteille on mahdollista. 3.2.2 Tonttijako
ja pohjakartta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajan Oy Nord-Finnhaus Ltd tavoitteena on rakentaa tontille kaksi paritaloa. Rakentaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava laaditaan tontin haltijan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutus menettely Asemakaavan muutosehdotuksesta on pyydetty lausunnot asianomaisilta kaupungin hallintokunnilta ja muilta viranomaistahoilta. Puistoyksikön mukaan Vallerinmäki ei täytä kokonsa puolesta lähivirkistysalueen kriteeriä. Alue palvelee kevyttä liikennettä ja on sijainniltaankin sen luonteinen. Puistoyksikön kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikön sekä kaavoitusyksikön välisessä neuvonpidossa päädyttiin esittämään Vallerinmäen puistoalueen muuttamista kevyttä liikennettä palvelevaksi katualueeksi. Rakennusvalvonnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota pysäköintipaikan sijaintiin. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä pakokaasujen haitallinen vaikutus naapurirakennukselle esim. istutusten ja tukimuurin avulla. Samalla tulee varmistua, ettei tontin omille uudisrakennuksille aiheudu pakokaasuongelmaa. 4.4 Asemakaavan
tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun
vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien
vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehto A: Vaihtoehto on laadittu Arkkitehtitoimisto Kimmo Linnovaaran tekemien luonnosten pohjalta. Kaksi rakennusmassaa on sijoitettu tontin länsiosaan päädyt kohti kevyen liikenteen reittiä. Leikki- ja oleskelupiha sijaitsee rakennusten välissä. Pysäköinnille on varattu tilaa tontin itäosasta. Vaihtoehto B: Kaksi rakennusta sijaitsevat toisiinsa nähden limittäin, mahdollistaen mahdollisimman laajat näkymät. Leikki ja oleskelupiha sijaitsee tontin länsiosassa kevyen liikenteen reitin läheisyydessä. Viistopysäköintipaikat ovat tontin itäosassa. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun
valinta ja perusteet Vaihtoehto B valittiin jatkotyöskentelyn ja asemakaavaluonnoksen pohjaksi. Luonnosvaihtoehdot poikkeavat toisistaan vain rakennusten ja toimintojen sijoittamisen suhteen, siksi niiden väliset vaikutuserot ovat melko pienet. Koska mielipiteitä vaihtoehdoista ei saatu, vaihtoehdon valinta tehtiin yhdessä tontin omistajan, suunnittelijan ja kaavoittajan kanssa. Vaihtoehto B luo asumiselle hyvän pienimittakaavaisen lähtökohdan, jossa asunnot voidaan avata suotuisiin ilmansuuntiin. Valittu vaihtoehto mahdollistaa parhaiten näkymien avautumisen rakennettavalta alueelta ja siinä oleskelupiha sijaitsee A-vaihtoehtoa valoisammassa paikassa. B-vaihtoehto huomioi myös ympäröivät rakennukset, niiden mittakaavan ja avautumistarpeet. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa jotka sijoittuvat toisiinsa nähden porrastuen. Toinen rakennusala sijaitsee tontin eteläosassa ja toinen pohjoisosassa. Molempien rakennusalojen rakennusoikeus on 250 kem2 ja kerrosluku kaksi. Rakennusalojen eteläsivuun liittyy rakennusala, johon saadaan rakentaa julkisivupinnasta ulkonevia rakennuksen osia, kuitenkin siten, että niiden yhteenlaskettu pituus on enintään puolet julkisivun pituudesta. Lisäksi tontin itäosassa on rakennusala yksikerroksiselle talousrakennukselle, jonka kerrosala saa olla 30 kem2. Tontille on myös osoitettu talousrakennuksen rakennusalan läheisyyteen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Tontin itäosaan Vallerinkadun varteen on osoitettu pysäköimispaikka. Asuintilan 85 kem2 kohti on rakennettava yksi autopaikka. Tontin itäsivulle on istutettava pensasaita kevyen liikenteen reitin varrelle. Pensasaidan lisäksi Vallerinkadun puoleiselle tontin osalle on osoitettu istutettava alueen osa. Tontti on vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Lisäksi alueen suunnittelussa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella. 5.3.2 Muut
alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset
rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset
luontoon ja luonnonympäristöön Kohdassa 5.3.1 on selostettu asemakaavan muutoksen luonnonympäristöä koskevat määräykset. 5.5 Ympäristön
häiriötekijät 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamista
ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan liittyy seurantalomake. 6.2 Toteuttaminen
ja ajoitus Asemakaavan valmistelussa on kehittelytyössä ollut mukana Oy Nord-Finnhaus Ltd ja konsulttina Arkkitehtitoimisto Kimmo Linnovaara.
|