Asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta
2000 päivättyä ja 20.11.2000 tarkistettua
asemakaavakarttaa no 7642.
Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Kaukajärven
kaupunginosan
virkistysaluetta.
Asemakaavalla ja asemakaavan
muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin Kaukajärven
kaupunginosan korttelit 6067 ja
6068 sekä
katu-, tori- ja virkistysaluetta.
Alue sijaitsee noin 8 km
kaupungin keskustasta kaakkoon. Liite 1.
1 PERUSTIEDOT
11 Suunnittelutilanne
11.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava
on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta.
11.2 Yleiskaava
Kaupunginvaltuuston 27.5.1998
hyväksymässä kantakaupungin yleiskaavassa alue on osoitettu
kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi.
Yleiskaava on ympäristöministeriössä
vahvistettavana.
11.3 Asemakaava
Suunnittelualueen itäosa
on voimassa olevan 14.12.1995 vahvistetun asemakaavan nro 7331 mukaan luonnonmukaista
lähivirkis-
tysaluetta (VLL). Muu osa
alueesta on asemakaavoittamatonta.
11.5 Tonttijako ja -rekisteri
Kaava-alueelle ei ole tehty
tonttijakoa. Kaava-alue on maarekisterialuetta.
11.7 Päätökset
ja suunnitelmat
Ympäristölautakunta
on hyväksynyt 16.8.1994 asemakaavoituksen pohjaksi ns. Levonmäen
yleissuunnitelman, jossa suunnit-
telualueelle on sijoitettu
Saarenmaantien varteen asuinkerrostaloja ja niiden pohjoispuolelle virkistysaluetta.
11.8 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen
kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v.2000.
12 Maanomistus
Suunnittelualueen omistaa
pääosin Tampereen kaupunki. Pohjoisreunalla on kaistale yksityistä
maata (Suoniitty 1:29). Saaren-
maantien tienpitäjä
on valtio (tunnus 895-2-10).
14 Rakennettu ympäristö
14.1 Kokonaisrakenne
Suunnittelualue sijaitsee
Kaukajärven kaupunginosassa Annalan ja Levonmäen välivyöhykkeellä.
Alue rajautuu eteläsivullaan
Saarenmaantiehen.
14.2 Maankäyttö
Suunnittelualue on rakentamatonta
metsikköä.
14.3 Palvelut
Kaukajärven palvelukeskittymään
on matkaa 2,5 km, lähimpään elintarvikeliikkeeseen 900 m,
Annalan kouluun 600 m, Annalan
päiväkotiin 900m
ja uuteen Metsäniityn päiväkotiin noin 100 metriä.
Aluetta sivuaa bussilinjat 22 ja 20.
14.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Alue on liitettävissä
kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Suunnittelualueen poikki
linjautuu maanalainen johto (vesijohto).
15 Luonnonympäristö
Suunnittelualue on peitteistä
ja tyypiltään mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Maaperä
on v. 1986 laaditun maaperäkartan
mukaan Saarenmaantien varressa
soraa, hiekkaa ja hietaa ja pohjoisempana moreenia. Korkeusasemat vaihtelevat
+119-126 mpy.
Alue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta.
17 Ympäristön häiriötekijät
Saarenmaantien liikenne kasvaa
lähivuosina uuden asuntorakentamisen myötä, mikä edellyttää
melultasuojautumistoimenpiteitä
koulutontin osalla.
2 TAVOITTEET
Tavoitteena on kaavoittaa
tontit koululle ja kaupallisille palveluille sekä mahdollisille muille
palveluille Saarenmaantien poh-
joispuoliselle alueelle.
Koulutontin kaavoittamisesta ovat tehneet aloitteen koulutoimi ja tilakeskus.
3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT
34 Rakennettu ympäristö
34.1 Kokonaisrakenne
Kaavoitettava alue muodostaa
Annalan-Levonmäen alueen uuden lähikeskuksen yhdessä Metsäniityn
päiväkodin ja sen viereen
kaavoitetun liiketontin
kanssa. Palveluiden sijoituspaikaksi valittu risteysalue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti
hyvällä paikalla
liikennereittien ja bussireittien
varrella ja tulevaisuudessa uuden asuntorakentamisen myötä Annalan-Levonmäen
alueen paino-
pisteen siirtyessä
itään päin risteysalueen sijainti muuttuu entistä suotuisammaksi.
Koulun keskeinen sijainti kaupallisten
palvelujen ja torin yhteydessä
tukee sen monikäyttöisyyttä.
Liiketontti ja koulutontti
sijoittuvat Saarenmaantien varteen rajaten väliinsä pienen torin.
Tonttien pohjoispuolinen alue varataan
virkistysalueeksi, joka
liittyy koko Annalan lävistävään itä-länsi
-suuntaiseen puistoakseliin.
34.2 Maankäyttö
34.21 Korttelialueet
Tontti 6068-1 on opetustoimintaa
palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Tontin pinta-ala on 17154
m2. Rakennusoikeutta
on 6000 kem2, mikä
vastaa tonttitehokkuutta e=0,35.
Suurin sallittu kerrosluku
on muualla II paitsi kadun varrella I, jolloin kadunvarteen sijoittuva
rakennusmassa ei varjosta väli-
tuntipihaa. Rakennus on
rakennettava kiinni tontin länsisivuun, jolloin rakennus rajaa toritilaa.
Tontin itäosassa on tilavaraus
pallokentälle, johon
voi talvella sijoittua jääkiekkokaukalo. Pallokentän koillis-
ja kaakkoissivuilla on istutusvelvoitteita.
Autopaikkoja on rakennettava
yksi 300 kerrosalaneliömetriä kohti. Tontin keskiosassa on maanalaista
johtoa varten varattu
alueen osa. Johdon päällä
on rasitteena kevyenliikenteen kulkuyhteys. Tontilla on liittymärajoituksia.
Koulutontti sijaitsee melualueella.
Rakennusalan kadun puoleiselle sivulle osoitettu merkintä edellyttää,
että rakennuksen
ulkoseinien, ikkunoiden
ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan
on oltava vähintään 32 dBA. Tontin
kadunpuoleisella reunalla
käytetty merkintä mevs-5(2m) määrää, että
alueen osalle on rakennettava vähintään 2m korkea
melusuoja, jonka voi rakentaa
istutettavana maavallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä.
Tontti 6067-1 on liikerakennusten
korttelialuetta (KL). Tontin pinta-ala on 5130 m2. Rakennusoikeutta on
1800 kem2, mikä
vastaa tonttitehokkuutta
e=0,35.
Suurin sallittu kerrosluku
on I. Rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan eteläsivuun, jolloin
rakennus rajaa toritilaa.
Tontin lävitse on rasitteena
huoltoajoyhteys koulun tontille sekä jalankulkuyhteys liikerakennuksen
ja pysäköintialueen välistä
torialueelle. Autopaikkoja
on rakennettava yksi 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Tontille
on määrätty puurivi-istutusvelvoitteita.
Risteysalueen läheisyyteen
on määrätty liittymärajoituksia.
34.22 Katu- ja liikennealueet
Saarenmaantie, joka on nykyisin
tielaitoksen ylläpitämä paikallistie, muutetaan katualueeksi.
Katualueen pohjoisreunassa on
ohjeellinen kevyenliikenteen
varaus, joka on esitetty erotettavaksi puurivillä ajoradasta. Katualueen
leveys on 20 metriä. Kevyenlii-
kenteen katuna toimiva Rosmariininpolku
on leveydeltään 6 m. Tori on nimetty Levonmäentoriksi.
34.23 Virkistysalueet
Tonttien pohjoispuolinen
puisto (VP) on nimetty Salviapuistoksi. Jalankululle ja pyöräilylle
varatut alueen osat on osoitettu
ohjeellisina.
34.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Alue on liitettävissä
kuntateknisiin verkostoihin.
34.5 Tonttijako
Asemakaavan alueella tonttijako
laaditaan erillisenä ja sitovana.
35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset
Nykyinen metsäinen saareke
muuttuu suureksi osaksi rakennetuksi ympäristöksi. Tonttien rakentamisen
yhteydessä joudu-
taan suurin osa puustosta
poistamaan. Puistoalueella puustoa voidaan säästää.
Tonteilla maaston korkeusasemia tullaan
muokkaamaan. Esimerkiksi
koulun kentän rakentaminen edellyttää maaston leikkausta
koillisnurkassa. Kaupunkirakenteel-
lisesti kaavan toteuttaminen
synnyttää Annalan-Levonmäen alueelle selkeän keskustan,
mikä luo hyvän pohjan kunnallisten
ja kaupallisten palvelujen
kehittymiselle.
37 Ympäristön häiriötekijät
Melultasuojautumistoimenpiteet
on selvitetty kohdassa 34.2 maankäyttö / 34.21 korttelialueet.
4 TOTEUTTAMINEN
Alueen rakentaminen voi alkaa
asemakaavan saatua lainvoiman. Koulun rakentamiseen on varattu kaupungin
budjetissa rahaa
vuosille 2001 ja 2002.
5 SUUNNITTELUVAIHEET
Asemakaavaluonnos on päivätty
19.11.1999. Sitä laadittaessa on neuvoteltu koulutoimen ja tilakeskuksen
kanssa. Luonnos on
ollut Rak.A:n 154 §
mukaisesti nähtävillä 25.11 - 16.12.1999 ja se postitettiin
naapureille, Kaukajärviseuralle, Kaukajärviosuuskun-
nalle sekä Itä-Kaukajärven
omakotiyhdistykselle. Mielipiteitä ei esitetty.
Asemakaavaehdotus on päivätty
15.3.2000. Ehdotusta laadittaessa on neuvoteltu koulutoimen, tilakeskuksen,
kuntatekniikkayksikön,
puistoyksikön ja kiinteistötoimen
kanssa.
Kaupungin koulutilatarpeita
selvittämään perustettu koulutilatyöryhmä esitti
14.6.2000 päivätyssä selvityksessään, että
Kauka-
järven koulutilakysymys
ratkaistaisiin ensivaiheessa siirtokelpoisin parakein tai laajennuksin
Haiharan ja Kaukajärven koulujen
tonteilla ja uusi koulu
alueelle rakennettaisiin vasta vuosina 2004 - 2007, kun asutus leviää
Kangasalan rajan tuntumaan. Koulun
sijoituspaikan työryhmä
jätti avoimeksi.
Koulutuslautakunta esitti
7.9.2000, että uusi koulu on saatava alueella käyttöön
syksyllä 2003.
Asemakaavaehdotuksesta on
pyydetty kaupungin asianomaisten hallintokuntien lausunnot lokakuussa 2000.
Tilakeskus esitti,
että koulun paikkaa
tulisi vielä tarkistaa ja koulu tulisi sijoittaa mahdollisimman kauaksi
Annalan nykyisestä koulusta. Katuyksikkö
ja kuntatekniikkayksikkö
pyysivät asemakaavaehdotukseen teknisiä tarkistuksia.
Kaupunginvaltuusto päätti
8.11.2000, että koulun rakentamiseen varataan rahaa vuosille 2001-2002
ja että koulu sijoittuu asema-
kaavaehdotuksessa esitettyyn
paikkaan Hikivuorenkadun ja Juvankadun kulmaukseen.
Asemakaavaehdotukseen on
tehty 20.11.2000 lausuntojen ym. perusteella seuraavat tarkistukset:
-
koulun rakennusalaa ja liiketontin pysäköintialuetta on siirretty
kauemmaksi Saarenmaantien katualueesta, jotta
katualueen viereen jää riittävä tilavaraus pintavesille
tarkoitetulle avo-ojalle
-
torialueesta on lohkaistu itäreunalta kaistale, joka on liitetty koulutonttiin
-
koulun rakennusalaa on tarkistettu
-
Salviapuistossa olevan kevyen liikenteen reitin linjausta on tarkistettu
-
Salviapuistoa on kavennettu koulun pohjoispuolella
6 TILASTOTIEDOT
Käyttötarkoitus | Pinta-ala ha | Kerrosala m2 | Tehokkuus e= | Pinta-alan muutos ha | Kerrosalan muutos m2 | Tonttien määrän muutos m2 |
KL | 0,5130 | 1800 | 0,35 | + 0,5130 | + 1800 | + 1 |
YO | 1,7154 | 6000 | 0,35 | + 1,7154 | + 6000 | + 1 |
VP | 1,6174 | + 1,6174 | ||||
VLL | - 1,2365 | |||||
katu | 0,5200 | + 0,5200 | ||||
tori | 0,0735 | + 0,0735 | ||||
Yht. | 4,4393 | 7800 | 0,17 | + 3,2028 | + 7800 | + 2 |
TAMPEREEN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖTOIMI
KAAVOITUSYKSIKKÖ
No 7642 / 15.3.2000, tarkistettu
20.11.2000
Mikko Järvi
Ilkka Kotilainen