Asemakaavan muutoksen selostus,
joka koskee 27. päivänä syyskuuta 2001 päivättyä
ja 29. päivänä lokakuuta 2001 tarkistettua asemakaavakarttaa
no 7629. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
1 TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutos laaditaan
tontinomistajan, Kiint.Oy Pispalan valtatie 145:n aloitteesta. Kuulutus vireilletulosta
on ollut kuulutusleh-
dissä 18.5.2000. Aluerajaus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
vaihtoehtoluonnokset ovat olleet nähtävillä 18.5. - 8.6.2000.
Kaavamuutoksella muutetaan
teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta oleva, ns. Uuden Kivipainon
tontti Epilä-1145-10 asuinker-
rostalojen korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus pienenee 17631 kem2:stä
9900 kem2:n. Tontin nykyinen rakennuskanta puretaan ja alueelle
osoitetaan kuusi erillistä rakennusalaa pistetalotyyppisille asuinrakennuksille.
Viereisestä tontista nro 8 erotetaan osa katualueeksi, jol-
loin vanha kulkurasite poistuu. Alueen uudet autopaikat osoitetaan erilliselle
LPA-tontille rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Asemakaa-
vassa vahvistetaan tonttijako. Kaavan toteutumiseksi tehdään maankäyttösopimus.
Rakentamisen on arvioitu alkavan keväällä 2002.
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
2.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Epilän kaupunginosan
korttelin 1145 tontteja 8 ja 10
puisto- ja katualuetta.
Asemakaavan muutoksella
ja tonttijaolla muodostuu:
Tampereen kaupungin Epilän kaupunginosan
korttelin 1145 tontit 11, 12, 13, 14 ja 15 sekä
katualuetta.
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, Ilkka Soini
2.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee n. 5 km kaupungin keskustasta länteen. Alue rajoittuu pohjoisessa Pispalan valtatiehen ja etelässä Vaakonpuistoon.
2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaava nro 7629. Asemakaava laaditaan asuinkerrostalojen sijoittamiseksi
alueelle.
2.5 Luettelo selostuksen
liiteasiakirjoista
- asemakaavakartta
- seurantalomake
- havainnekuva
2.4 Luettelo muista kaavaa
koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
- melutilannearvio, Suunnittelukeskus Oy, 1999
- näytteenottoraportti, Geotesti Oy, 1997, 1998
- käytettävyysarviot: Kiinteistötoimisto Heikki Nuutila lkv;
Rakennuttajapalvelu Heikki Pöntinen Ky, 1990; Huoneistokeskus, 1994
- vaihtoehtosuunnitelmat, Viiva-Arkkitehtuuria Oy ja Arkkitehtitoimisto Sigge
Oy.
- sosiaalisten vaikutusten arviointi, Tampereen aluekehitys
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Tontti 1145-10 on vanha teollisuustontti, jossa on ollut mm. nahkateollisuus-
ja painotoimintaa. Tontti rajoittuu pohjois- ja luoteispuo-
lilta Pispalan valtatiehen, etelä- ja lounaissivuilta Vaakonpuistoon ja
itäpuolelta kerrostalotontteihin. Tontin länsipuolella on vanha
Winterin tehdasalue, joka on muuttunut asuinalueeksi. Poriin menevä rautatie
on n. 40 m tontin pohjoispuolella.
Alueeseen rajoittuva Vaakonpuisto on osoitettu yleiskaavassa merkittäväksi viheralueeksi.
3.1.2 Luonnonympäristö
Tontilla 10 oleva luonnonympäristö
sijoittuu lähinnä sen eteläosaan, jossa on luonnonmukaista, tiheää
puustoa. Tontin keskiosat ovat voi-
makkaasti muokattuja ja pääosin sora/hiekkapintaisia.
Tontin pohjois- ja länsirajoilla on voimakkaasti etelään/kaakkoon
viettävät rinteet ja tontti viettää muiltakin osin etelään.
Korkeuseroa on
yhteensä n. 23 m.
Kaava-alue on pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Tontin pohjoisosa on aluetta, jossa radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3.
Maaperä on hiekkaa/soraa. Tontin 1145-10 alueella on lisäksi runsaasti täyttömaita.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Tontilla on tiilirakenteinen, vuosina 1940-60 rakennettu teollisuusrakennus ja siihen liittyvä, 1-kerroksinen rakennus sekä matala savupiippu.
Winterin mutkan seudulla
on viime vuosikymmenen aikana tapahtunut yhdyskuntarakenteen muuttumista, kun
teollisuustoiminta on väistynyt ja
alue on rakentunut asuntopainotteiseksi. Tontin ympäristössä
itä- ja länsipuolella on kerrostalotontteja. Niiden takana asutus
on pientalovaltaista.
Tontti rajoittuu etelässä laajaan Vaakonpuiston virkistysalueeseen.
Lähialueella on päiväkoteja ja koulut. Muita palveluja on Pispalan valtatien varrella sekä Tesomalla ja Haapalinnankylässä.
Tontin 1145-10 kautta menee
useita kaupungin kunnallisteknisiä johtoja. Kaukolämpöputki,
1000 mm jätevesiviemäri ja Tohlopinjärvestä
tuleva 300 mm pääsadevesiviemäri kulkevat tontin läpi.
3.1.4 Maanomistus
Tontin 1145-10 omistaa
Kiint.Oy Pispalan valtatie 145. Tontin 1145-8 omistaa As.Oy Totentalot. Katu-
ja puistoalueen omistaa Tampereen
kaupunki.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
6.6.1997 vahvistettu Pirkanmaan
3. seutukaava: taajamatoimintojen aluetta, jolla osoitetaan asumisen, kaupan,
hallinnon, palveluiden tai pienehköjä
teollisuuden rakentamisalueita.
12.12.2000 vahvistettu
Tampereen kantakaupungin yleiskaava: Tontti 1145-10 on palveluvaltaisen yritystoiminnan
aluetta PK-3. Tontti 1145-8 on
kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Yleiskaavasta tehdyt valitukset eivät
koske asemakaava-aluetta.
Asemakaavat:
Tontti 1145-10: 17.11.1966 vahvistettu asemakaava nro 2490, jossa se on osoitettu
teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeksi.
Tontin pinta-ala on 14693 m2 ja tonttitehokkuus et= 1,20, mikä vastaa 17632
kem2:n rakennusoikeutta.
Tontille on vahvistettu tonttijako 30.5.1977 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 9.9.1977.
Tontti 1145-8: myös
asemakaava nro 2490. Tontti on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi.
Tontin pinta-ala on 5897 m2
ja rakennusoikeus 3630 kem2, mikä vastaa et=0,62:n tonttitehokkuutta. Tontilla
on kaksi rakennusalaa, joiden kerrosluvut ovat 1/4 III ja 1/4 II.
Tontille on vahvistettu tonttijako 30.1.1967 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 10.3.1967.
Katualue: pääosin asemakaava nro 2490, mutta pieneltä osalta myös 16.2.1953 vahvistettu asemakaava nro 357.
Puistoalue: Kaava nro 357.
Insinööritoimisto
Geotesti Oy on ottanut tontilta 1145-10 maanäytteitä ja tutkituttanut
ne Novalab Oy:n laboratoriossa maaperän mahdolli-
sen saastuneisuuden selvittämiseksi. 17.9.1998 päivätyssä
raportissa todetaan: "Suhteellisen laajan koekuoppaverkoston ja kahden
tiedetyn
ongelma-alueen puhdistamisen jälkeen voidaan todeta, että piha-alueella
ei ole odotettavissa suuria saastuneita maa-alueita eikä massamää-
riä. Paikallisia pieniä esiintymiä saattaa löytyä,
100% varmuus edellyttäisi koko tontin maamassojen käsittelyä
häiriintymättömään perus-
maahan saakka. Rakennuksen kohdalla ei ole tehty tutkimuksia."
Tampereen pohjavesialueiden
suojelusuunnitelmassa (v.1997) mainitaan, ettei alueella ennen toimineiden yritysten
kaatopaikasta ole tietoa
ja että jätevedet on johdettu Vaakkolampeen. Nykyään rakennuksessa
toimivien yritysten ei katsota aiheuttavan riskiä pohjavedelle.
Rakennuksen edellinen omistaja
on teettänyt kiinteistöstä kolme lähinnä kiinteistön
ja alueen mahdollista käyttötarkoitusta tarkastelevaa
arviota. Sisällöiltään melko samankaltaisissa arviokirjoissa
todetaan, että huonokuntoisen rakennuksen korjaaminen on kannattamatonta
ja
alue ympäristönkin kehittymisen myötä sopii parhaiten asuinkäyttöön.
Rakennuksesta ei ole tehty varsinaista kuntoarviota tai muuta inventointia.
Museoviraston edustajat
kävivät kohteessa 22.8.2000. Todettiin, että Museovirasto tai
kaupungin museotoimi eivät vaadi tehdasraken-
nuksen säilyttämistä.
Tonttien 1145-8 ja 10 välillä on sopimus tontin 8 kautta kulkevasta, tonttia 10 hyödyttävästä rasitetiestä.
Pohjakartta on tarkistettu vuonna 2001.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Tontin käyttötarkoituksen muutos teollisuustoiminnoilta asumiseen.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan muutos tehdään tontinomistajan, Kiint.Oy Pispalan valtatie 145:n aloitteesta.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat:
Maanomistaja, naapurikiinteistöt, kaupunginosayhdistys, Pirkanmaan ympäristökeskus,
kaupungin hallintokunnat: ympäristövalvonta,
kiinteistötoimi, pelastuslaitos, kaikki tekniset toimialat.
4.3.2 Vireilletulo
Asian vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 18.5.2000.
4.3.3 Osallistuminen ja
vuorovaikutusmenettely
Hartela Oy järjesti
ympäristön taloyhtiöille tilaisuuden 7.9.1999, jossa esiteltiin
suunnitelmia tontin 1145-10 muuttamiseksi asuinkäyt-
töön. Kutsuttu oli edustajat Kiint.Oy Winterin Patruunasta (1114-1),
As.Oy Vallerinrannasta (1145-9), As.Oy Totentaloista (1145-8) ja
Kiint.Oy Epilän Maustetalosta (1106-1) Kaavahankkeen
osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kuulutuksen jälkeen nähtävänä
18.5 -
8.6.2000 välisen ajan. Nähtävillä oli myös Viiva Arkkitehtuuri
Oy:n tekemät kaksi vaihtoehtoluonnosta tontille 1145-10.
Hankkeesta jätettiin
nähtävilläoloaikana kolme kirjallista mielipidettä. Mielipiteen
esittivät As.Oy Totentalot, Kiint.Oy Winterin patruuna ja
Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys ry. Puhelimitse jätettiin
yksi mielipide (Vallerinkatu 19).
Hanketta esiteltiin erikseen
As.Oy Vallerinrannan hallitukselle sekä As.Oy Totentalojen hallitukselle
3.4.2001 ja yhtiön asukkaille laa-
jemmin sääntömääräisen yhtiökokouksen yhteydessä
10.5.2001, jossa esillä oli, paitsi hanke yleensä, erityisesti vanhan
tontilla 1145-8
olevan rasitetien muuttaminen kaduksi.
Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty kaupungin asianomaisten hallintokuntien lausunnot.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaava-alueen ympäristö on viime vuosina kehittynyt asuntopainotteiseen
suuntaan. Teollisuustoiminta tontilla on loppunut ja huono-
kuntoiset rakennukset vaikeasti käytettävissä. Alueen on katsottu
sopivan asumiselle ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa teolli-
suusrakennusten tontti asuinkerrostalotontiksi.
Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa tontti 1145-10 on sen perinteisen käytön mukaisesti osoitettu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi.
Koska tontin 1145-10 suunniteltu
käyttö poikkeaa yleiskaavasta, on hanketta tarkasteltu myös yleiskaavan
sisältövaatimuksin, jotka on esi-
tetty MRL 39 §:ssä:
1) Yhdyskuntarakenteen
toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
Kaava-alue on vanha teollisuustontti, jonka läheisyydessä ennen teollisuuden
käytössä olleet alueet ovat kehittyneet voimakkaasti asuntopai-
notteiseksi. Tällainen on esimerkiksi välittömästi kaava-alueen
länsipuolella oleva Winterin vanha tehdasalue. Teollisuustoiminta on loppu-
nut tontilta ja alue on nykyisellään vajaakäyttöinen. Tontin
muuttaminen asuinkäyttöön ei ole ristiriidassa ympäristön
kehityksen kanssa vaan
olisi sen mukainen. Tontin eteläpuolella on laaja Vaakonpuiston virkistysalue
ja tontti suuntautuu asumisen kannalta sopiviin ilmansuuntiin.
2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen
hyväksikäyttö
Tontille pääsee Vallerinkadun kautta naapuritontin 8 läpi kulkevaa
rasitetietä pitkin. Tämä tontin osa on tarkoituksenmukaista muuttaa
ka-
duksi. Nykyinen liikenteellisesti hankala tonttiliittymä Pispalan valtatielle
jää pois käytöstä. Tontti on helppo liittää
olemassa ole-
viin kuntateknisiin verkostoihin. Lisäksi yhteydet virkistysalueille ovat
erinomaiset.
3) Asumisen tarpeet ja
palveluiden saatavuus
Alue rajoittuu Vaakonpuistoon. Lähiympäristössä Pispalan
valtatien varrella on erilaisia erikoisliikkeitä, palveluyrityksiä
ja mm. lääkä-
riasema. N. 1,5 km:n päästä Tesomalla ja Haapalinnankylässä
on lisäksi monipuoliset palvelut. Näiden saavutettavuus on julkisin
liikennevä-
linein hyvä; tontin läheltä kulkee useita TKL:n ja yksityisten
liikennöitsijöiden linjoja. Kävelyetäisyydellä on koulu
ja päiväkoteja, tosin
varsinkin ala-asteen koulutilanne on alueella hankala ja pahenee Winterin alueen
lasten saavuttaessa kouluiän. Harjun ala-asteen lisära-
kentamista varten on kuitenkin anottu määrärahaa vuosille 2002-2003.
Yläasteen tilanne ei ole tällä hetkellä kriittinen.
Sosiaalitoimen mukaan arvioitu
asuntomäärä vastaisi n. 20 päiväkoti-ikäistä
lasta, eikä näiden sijoittaminen lähialueen päiväkoteihin
ole
ongelma. Lähinnä sijoituspaikoiksi tulisivat Winterin ostopalvelupäiväkoti
ja Nahkatehtaan päiväkoti.
4) Mahdollisuudet liikenteen,
erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-
ja jätehuollon tarkoituksenmukai-
seen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden
kannalta kestävällä tavalla. Alue on liikenteellisesti erittäin
hyvin saavu-
tettavissa. Tontin ohi kulkee yksi TKL:n linja ja 200 m:n päässä
olevaa pysäkkiä käyttää neljä linjaa. Kevyelle
liikenteelle on rakennettu
väylä Pispalan valtatielle ja lisäksi Vaakonpuiston kautta on
hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustaan.
Energia-, vesi- ja jätehuolto
on järjestettävissä pääosin valmiita verkostoja pitkin
kestävällä tavalla. Tontin läpi kulkee myös kauko-
lämpöputki. Rakentaminen edellyttää joidenkin tontilla olevien
putkien siirtämistä.
5) Mahdollisuudet turvalliseen,
terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön
Alueelle on mahdollista järjestää hyvä elinympäristö.
Tontti suuntautuu edulliseen ilmansuuntaan. Pispalan valtatien aiheuttamat me-
luongelmat on tehtyjen selvitysten mukaan ratkaistavissa. Meluntorjuntaa helpottaa
myös suuri korkeusero tontin pääosan ja tien välillä.
Tontilla mahdollisesti oleva saastunut maaperä tulee uudisrakentamisen
yhteydessä poistettua. Tontin muuttuminen asuinalueeksi hyödyttää
ym-
päröiviä asuintontteja, sillä alue siistiytyy ja asuntojen
lisääntyminen tukee ja monipuolistaa alueen palveluja.
6) Kunnan elinkeinoelämän
toimintaedellytykset Alueen muuttuminen asuinalueeksi poistaa mahdollisuuden
sijoittaa paikalle palveluvaltaista
yritystoimintaa voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Toisaalta alue on pieni
ja liikennöinti tontille tapahtuu kapeahkojen tonttika-
tujen kautta, joten alueen hyödyntämättä jättämisellä
työpaikka- ja palvelualueena ei ole suurta vaikutusta. Alue saattaisi soveltua
toi-
mistokäyttöön, mutta vastaavalla etäisyydellä keskustasta
on niille riittävästi varantoja. Elinkeinotoimi ei katso alueen muuttamisella
asuinkäyttöön olevan elinkeinotoiminnan kannalta merkittäviä
haitallisia vaikutuksia alueen sijainnin ja pienen koon takia, eikä siten
vas-
tusta käyttötarkoituksen muuttamista.
Kiinteistötoimi on puoltanut alueen muuttamista esitetyllä tavalla jo luonnosvaiheessa.
7) Ympäristöhaittojen
vähentäminen
Yleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan Pispalan valtatie
145:n kiinteistö ei enää nykykäytössä aiheuta
saastumisvaaraa. Toi-
saalta alueen muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää
maaperän puhdistamista mahdollisista saasteista ja siten pienentää
ympäristöriskien
määrää alueella. Alue on varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta.
Rakentaminen lisää autoliikenteen määrää lähikaduilla,
etenkin Vallerinkadulla. Tontin 1145-10 liikenteen vähäisen nykymäärän
voidaan kat-
soa johtuvat tontin vajaakäyttöisyydestä ja vireillä olevan
kaavamuutoksen aiheuttamasta rakennuksen tilapäiskäytöistä.
Lisäksi tontin
liikenne ohjautuu tällä hetkellä tonttiliittymänä suoraan
Pispalan valtatielle.
8) Rakennetun ympäristön,
maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
Asuinrakennusten rakentaminen aloitetaan tontin eteläpäästä,
mutta hankkeen edetessä vanha rakennus on purettava.
Tontilla 10 oleva rakennus
on rakennettu vuosien 1940-60 välillä ja edustaa Tampereelle tyypillistä,
teollisuuden punatiilirakentamista.
Rakennus on myös toiminut eräänlaisena maamerkkinä Winterin
mutkassa johon sen kapea pääty työntyy, joten talon purkaminen
vaikuttaa mai-
semaan. Rakennuksella ei kuitenkaan ole erityisiä arkkitehtoonisia arvoja,
eivätkä Museovirasto tai kaupungin museotoimi edellytä raken-
nuksen säilyttämistä.
Alueen pääkäyttötarkoituksen
muuttaminen asumiseen ei aiheuta yleiskaavassa osoitettuun käyttöön
verrattuna suurempaa uhkaa maiseman ja
luonnonarvojen vaalimiselle. Rinne on kuitenkin näkyvällä paikalla
ja on suunnittelukohteena vaativa.
9) Virkistykseen soveltuvien
alueiden riittävyys.
Tonttiin rajoittuva Vaakonpuiston monipuolinen virkistysalue on niin laaja (25
ha), että alueiden riittävyys ei ole ongelma. Vaakonpuiston
kautta on lisäksi erinomaiset yhteydet muille virkistysalueille.
Johtopäätökset
Alueen käyttötarkoituksen
muuttaminen edellyttää yleiskaavasta poikkeamista. Alueen poistuminen
yritystoimintojen varannosta ei ole niin
merkittävä, että sillä olisi juurikaan vaikutusta yritystoiminnan
kokonaisvarannon kannalta. Yleiskaavan sisältövaatimustarkastelun
pe-
rusteella alueella on hyvät edellytykset toimia asuntoalueena.
Tampereen kaupungin edellinen
strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.3.1997. Strategia sisältää
maankäytön osalta päämääränä
tiiviin ja kaupunkimaisen perusrakenteen kantakaupungin aluetta täydentämällä
ja tiivistämällä. Yksittäisistä tavoitteista mainitaan
mm.
vanhojen teollisuusalueiden muutosten jatkaminen.
Uusi strategia hyväksyttiin valtuustossa 10.10.2001.
4.5 Asemakaavaratkaisun
vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Viiva Arkkitehtuuri Oy ja myöhemmin suunnittelua jatkanut Arkkitehtitoimisto
Sigge Oy ovat tutkineet kahta erilaista vaihtoehtoa tontin
1145-10 rakentamiseksi. Rakennusoikeudet on määritelty ympäristön
asuintonttien mukaan ja molemmissa vaihtoehdoissa kerrosalan, asuntojen
ja autopaikkojen määrä on samaa suuruusluokkaa. Näin ollen
maisemallisia vaikutuksia lukuun ottamatta molempien vaihtoehtojen vaikutukset
ovat samankaltaisia.
4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen
kuvaus ja karsinta
Toisessa vaihtoehdossa asunnot on sijoitettu kuuteen pistetaloon ja toisessa
pitempiin, tontin pohjois- ja länsirajoille sijoittuviin la-
melleihin. Molemmissa vaihtoehdoissa autopaikat on sijoitettu tontin itärajan
tuntumaan, rinteeseen rakennettavaan monitasoiseen, terassoi-
tuvaan pysäköintilaitokseen.
4.5.2 valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Ks. myös yleiskaavallinen tarkastelu, kohta 4.4.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Asemakaava-alue on näkyvällä
paikalla ns. Winterin mutkassa. Tiilinen teollisuusrakennus on toiminut eräänlaisena
maamerkkinä ja sen purka-
minen muuttaa väistämättä kaupunkikuvaa. Uudisrakennusten
sopivuuteen ympäristöönsä korkeussuhteiltaan on kiinnitetty
erityistä huomiota.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Tontilla joudutaan tekemään huomattavia maastonmuokkauksia rinteeseen sijoittuvien pysäköintitasojen vuoksi.
Tontin pohjois- ja itärajalla
olevat koivut tulevat olemaan enimmäkseen rakennusaloilla. Poistuvien puiden
tilalle on osoitettu uudet
lehtipuurivit ja istutettavat alueet. Lisäksi suuri koivu tontin itärajalla
lähellä sisääntuloa on määrätty säilytettäväksi.
Muuten puusto tontin rakennettavilla
alueilla on vähäistä. Tontin keskiosassa ei ole puustoa tai kasvillisuutta.
Tontin länsirinteen runsas
puusto tulee suurimmaksi osaksi säilymään.
Kaava-alue on pohjavesialueen
varsinaisella muodostumisalueella. Se vaikuttaa mm. tontin pintakäsittelymateriaaleihin
ja kuivatusvesien
johtamiseen.
Liikenteelliset vaikutukset
Kaava-alueelle sijoittuu
n. 170 autopaikkaa, joista 20 on naapuritonttia 1145-15 varten rakennettavia,
uuden katualueen vuoksi tontilta
poistuvia paikkoja. Liikenne tonteille ohjataan kokonaisuudessaan Vallerinkadun
kautta, koska tonttiliikenteen ohjaaminen suoraan Pispalan
valtatielle on katsottu liikenneturvallisuutta vaarantavaksi. Tämä
aiheuttaa lisääntyvää liikennettä Vallerinkadulla etenkin
aamuisin ja iltapäivisin.
Liikenneturvallisuuteen Vallerinkadulla on kiinnitetty huomiota muuttamalla
vanha rasitetie katualueeksi, jolloin katu ja paikoitusalue voidaan
rakentaa turvallisuustekijät huomioiden. Paikoitusalueelta siirtyy 20 autopaikkaa
uuteen, naapuritontin pysäköintilaitokseen.
Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset
Asumisen lisääntyminen
alueella ei ole ristiriidassa ympäristön toimintojen kanssa. Päiväkoti-
ja koulutilatarpeen kasvu on maltillinen
ja yleiskaavallisen tarkastelun mukaan ratkaistavissa. Hanke luo edellytyksiä
lisäpalveluiden muodostumiselle alueella.
Asemakaavan liitemateriaalina
on Tampereen aluekehityksen tekemä sosiaalisten vaikutusten arviointi,
joka on sisällytetty yleiskaavalli-
seen tarkasteluun (kohta 4.4).
Kaava-alueella toimii tällä
hetkellä Sorin sirkus, joka joutuu etsimään uudet tilat. Aloitustontin
rakentaminen ei välttämättä vaikuta sir-
kuksen toimintaan.
4.5.4 Asemakaavaratkaisun
valinta ja perusteet
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen: Hankkeesta jätettiin nähtävilläoloaikana
kolme kirjallista mielipidettä. Mielipiteen esittivät
As.Oy Totentalot, Kiint.Oy Winterin patruuna ja Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys
ry. Puhelimitse jätettiin yksi mielipide (Vallerinkatu 19).
As.Oy Totentalojen mielipiteessä
vastustettiin tontin 10 liikenteen ohjaamista rasitetietä pitkin Vallerinkadulle
lisääntyvän liikenteen takia.
Kiint.Oy Winterin patruunan mielipiteessä edellytettiin uudisrakennusten
korkeusasemien tarkempaa vertailua olemassaolevaan ympäröivien
tonttien rakennuskantaan. Lisäksi siinä oli otettu kantaa lamellivaihtoehdon
puolesta. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipi-
teessä vastustettiin tontin käyttötarkoituksen muuttamista ja
nykyisen rakennuskannan purkamista.
Puhelimitse tulleessa mielipiteessä kiinnitettiin myös huomiota liikenteen lisääntymiseen kadulla.
Tontin 1145-10 asemakaava
päätettiin toteuttaa pistetalotyyppisesti. Tätä puolsivat
lähinnä kaupunkikuvalliset seikat; vaihtoehto muodostaa
vähemmän muurimaisen rakenteen Pispalan valtatielle ja mahdollistaa
esteettömämmät näkymät etelään ja kaakkoon
kohti Vaakkolampea ja edel-
leen Tahmelan suuntaan.
Vanhan teollisuusrakennuksen
kunto on heikohko ja se on huonosti hyödynnettävissä. Museovirasto
ja kaupungin museotoimi eivät edellytä ra-
kennuksen suojelua.
Liikenteen lisääntyminen
Vallerinkadulla ajoittuu lähinnä ruuhka-aikoihin aamulla ja iltapäivällä.
As.Oy Totentalojen kanssa käydyissä
neuvotteluissa on sovittu toimenpiteistä, mihin tontilta poistuvat autopaikat
sijoitetaan ja miten rakennettava katu saadaan mahdollisimman
turvalliseksi. 20 autopaikkaa siirretään uudelle LPA-tontille rakennettavaan
pysäköintilaitokseen ja kadulle tulee erillinen jalkakäytävä.
Kaupunkikuvallisia näkökohtia
on painotettu uudessa asemakaavassa. Pispalan valtatien puoleisten rakennusten
korkeudet on tarkasti mää-
ritelty kaavassa, jotta ne liittyisivät muuhun rakennettuun ympäristöön.
Kaavamääräyksellä on varmistettu alueen rakentuminen yhtenäisesti
julkisivumateriaaleiltaan ja kattomuodoiltaan. Myös istutettavat alueet
lehtipuuriveineen on osoitettu. Nähtävilläolovaiheen jälkeen
hank-
keen luonnossuunnitelmat ovat tarkentuneet ja sitä on tutkittu myös
pienoismallin avulla.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
Uusia asuntoja alueelle voi arvioida tulevan n. 140 kpl asuntojakautumasta riippuen. Tämä vastaa n. 280 uutta asukasta.
5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet
Tontti 11 osoitetaan asuin-
ja liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin uusi pinta-ala on 5581 m2 ja pääkäyttötarkoituksen
mukaista rakennus-
oikeutta on 3822 kem2, josta liike-, toimistoja palvelutilaa saa olla 573 kem2.
Lisäksi tontille saa rakentaa asukkaiden yhteistiloja ta-
lojen 1. kerroksiin 618 kem2 ja autotallitiloja 180 kem2. Kokonaisrakennusoikeus
on yhteensä 4620 kem2, joka vastaa tonttitehokkuutta et=0,83.
Tontit nro 13, 14 ja 15
osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, johon saa rakentaa liike- ja
palvelutiloja enintään 600 kem2 niille osoitetuille
rakennusaloille. Tonteilta tulee varata yksi autopaikka jokaista 70 kem2:a kohti.
Tonttien autopaikat saa osoittaa viereiselle LPA-tontille.
Uudisrakennukset sijoittuvat
kuudelle samankokoiselle rakennusalalle kerroslukujen vaihdellessa IV:n ja VI:n
välillä siten että korkeimmat
rakennukset tulevat rinteen viereen.
Uusien tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet:
tontin pinta- rakennus-
tontti-
nro ala m2 oikeus kem2 teh. et
13 3944 3550 0,90
14 2903 3350 1,15
15 5145 3000 0,58
Tontti 12 osoitetaan autopaikkojen
korttelialueeksi LPA. Tontille saa rakentaa monitasoisen, rinteeseen upotettavan
pysäköintilaitoksen,
jonka maanalaisten kerrosten määrä vaihtelee välillä
1-3. Maan päälle saa sijoittaa autopaikkoja yhteen rinnettä myötäilevään
tasoon.
Laitokseen saa sijoittaa tonttien 13, 14 ja 15 autopaikkoja sekä 20 kpl
tontin 1145-11 autopaikkoja. Tontin pinta-ala on 2566 m2.
5.3.2 Muut alueet
5.3.2.1 Katualueet
Vallerinkatua jatketaan länsipäästään n. 75 m, jotta
kulku uusille tonteille on mahdollinen. 34 m2:n kokoinen osa puistoa muutetaan
kaduksi
ja 100 m2 katua tontiksi. Katualue kasvaa yhteensä 486 m2. Katualueen pinta-ala
on 771 m2.
5.4 Kaavan vaikutukset
Kaavan vaikutukset on selostettu kohdassa 4.5.2.
5.5 Ympäristön häiriötekijät
Pispalan valtatien melutason
Winterin mutkan kohdalla arvioidaan vuonna 2010 olevan 69 dBA päivällä
ja 61 dBA yöllä. Rautatien melutason
arvioidaan olevan lähimmällä seinälinjalla 58 dBA. Tieliikennemelu
ja raideliikennemelu aiheuttavat korttelin seinälinjalla 68 dBA koko-
naismelutason. Porin radan enimmäismelutaso radan puoleisella seinälinjalla
on 78 dBA.
Suunnittelukeskus Oy:n
tekemien meluselvitysten mukaan melutaso on esitetyssä pistetalovaihtoehdossa
korttelin sisäosissa oleskelu- ja
leikkipihoilla jokaisella paikalla alle 55 dBA. Tien ja rautatien puoleisten
rakennusten tien puoleisilla seinälinjoilla melutaso maanpinnas-
sa on välillä 47 - 69 dBA, joka tulee ottaa huomioon julkisivurakenteissa.
Kaava-alueen maaperä
on mahdollisesti osittain saastunut. Saastunut maa-aines on ennen rakentamista
poistettava ympäristöviranomaisten hy-
väksymällä tavalla.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Toteuttaminen on tarkoitus aloittaa keväällä/kesällä
2002 korttelin alimmista osista ja edeten kohti pohjoista. Alkuvaiheessa tontista
1145-8 on erotettava ja rakennettava katualue ja sovittava tontin 10 omistavan
kiint.oy:n kanssa tontin 8 pysäköintiin liittyvistä jär-
jestelyistä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää kaavoitussopimuksen
tekemistä kaupungin ja maanomistajan välillä.
Vanha teollisuusrakennus
voi jäädä paikoilleen kun uusista tonteista ensimmäinen
muodostetaan ja sen talot rakennetaan. Kaukolämpöputki on
siirrettävä hankkeen alussa, sillä se on rakennusalalla. Putken
siirtäminen kaavassa osoitettuun paikkaan ei edellytä olemassa olevien
ra-
kennusten purkamista.