Viheralueiden hoitoluokitus

Rakennetut viheralueet A

Maisemapellot ja niityt B

Taajamametsät C

Muut viheralueet D

Erityisalueet E

Rakennetut viheralueet A

A1 Edustusviheralueet

Edustusviheralueet sijaitsevat keskeisesti kaupunkirakenteessa. Ne ovat korkeatasoisia "katselupuistoja". Hoidon tavoitteena on paikan omaleimaisen arkkitehtonisen, historiallisen, puutarhataiteellisen tms. ilmeen säilyttäminen jatkuvasti edustuskelpoisena. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää puiston päivittäistä hoitoa.

A2 Käyttöviheralueet

Käyttöviheralueet sijaitsevat keskeisesti rakennetussa ympäristössä. Ne ovat oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen pelaamiseen tarkoitettuja usein kasvillisuudeltaan ja rakenteiltaan monipuolisia puistoja. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siisti puistoympäristö. Kasvillisuuden, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti.

A3 Käyttö- ja suojaviheralueet

Käyttö- ja suojaviheralueet sijaitsevat asutuksen läheisyydessä. Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun, liikuntaan ja pelaamiseen. Kasvillisuus muodostuu pääosin luonnonkasvillisuudesta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkureittien ja toiminnallisten alueiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito.

Maisemapellot ja niityt B

B1 Maisemapellot

Maisemapellot sijaitsevat yleensä asutuksen reuna-alueilla. Maisemapeltoja hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin. Tavoitteena on kulttuurimaiseman ylläpitäminen, taajamakuvan rikastuttaminen ja myös eläimistön elinolosuhteiden ylläpitäminen. Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä- ja polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä.

B2 Maisemaniityt

Maisemaniityt sijaitsevat yleensä asutuksen reuna-alueilla tai osana laajempaa viheraluetta. Ne voivat olla perustettuja uusniittyjä, laiduntamisen synnyttämiä tai itsestään avoimille paikoille esim. teiden varsille, meluvalleille tai joutomaille syntyneitä. Hoidon tavoitteena on maisemakuvan ylläpitäminen säilyttämällä olosuhteet sellaisena, että alue voi pysyvästi säilyttää ominaispiirteensä. Hoitotoimenpiteiden tarkoituksena on ylläpitää kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä.

Taajamametsät C

C1 Lähimetsät

Lähimetsät sijaitsevat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Lähimetsässä on hyvät käytävä- ja polkuverkostot päivittäiseen ulkoiluun. Hoidon tavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja maisemakuvan sekä monipuolisen, elinvoimaisen kasvillisuuden ylläpitäminen. Hoitotoimenpiteillä huolehditaan alueen kulutuskestävyydestä ja kasvillisuuden elinvoimaisuudesta sekä kulkureittien ja varusteiden turvallisuudesta, kunnosta ja siisteydestä.

C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsät

Ulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat asutuksen liepeillä laajempina kaupunkirakenteelle väljyyttä antavina vyöhykkeinä. Aluetta käytetään ulkoiluun, retkeilyyn ja myös sienestykseen ja marjastukseen. Hoidon tavoitteena on metsämaiseman ja alkuperäisen luonnon, kasvillisuuden ja eläimistön säilyttäminen sekä ulkoilumahdollisuuksien
turvaaminen.

C3 Suojametsät

Suojametsät sijaitsevat pääväylien, teollisuusalueiden ja vesistöjen reuna-alueilla. Ne toimivat suojavyöhykkeenä lieventäen melu-, pöly-, tuuli- ja saastehaittoja. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä, alueella ei ole ulkoiluun tarkoitettuja rakenteita tai varusteita lukuunottamatta alueen halki mahdollisesti johtavaa polkua tai kevyen liikenteen väylää. Hoidon tavoitteena on yleensä kasvillisuuden monikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen.

C4 Metsät

C4-hoitoluokan metsät ovat pienialaisia metsäluontotyyppejä taajamakeskustoissa esim. kallio- tai suometsiköt, tai laajempia metsäalueita taajamien reunoilla. Hoidon tavoitteena on metsäluonnon ominaispiirteiden ja "koskemattomuuden" säilyttäminen.

Muut viheralueet D

Muut viheralueet ovat puistoiksi ja lähivirkistysalueiksi kaavoitettuja alueita, joita ei ylläpidetä A, B, C tai E hoitoluokissa. Syynä voi olla mm. se, että alue ei ole kaupungin omistuksessa tai kaupungin omistama alue on vuokrattu muuhun käyttöön. Alue voi myös olla muussa käytössä, se voi esimerkiksi toimia paikoitus- tai liikennealueena. D-luokkaan määritellään myös ne vasta kaavoitetut viheralueet, joita ei ole vielä alettu rakentaa, ja joiden hoitoa ei ole vielä määritelty.

Erityisalueet E

Erityisalueita ovat luontokohteet tai rakennetut ympäristöt, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan hoitoluokkien A, B ja C luonteesta. Erityisalueita voivat olla pienialaiset suot, kalliot, lehdot, harvinaisten kasvien esiintymät tai rauhoitetut luontotyypit. Myös esim. urheilukenttiä, uimarantoja, veneilysatamia ja palstaviljelyalueita voidaan luokitella erityisalueiksi. Erityisalueena voidaan esittää myös esim. taideteos, muistomerkki tai leikkiväline, joka vaatii ympäröivästä hoitoluokituksesta poikkeavaa erityistä hoitoa. Hoidon tavoitteet määritellään kohteittain aina erikseen. Luonnonsuojelukohteiden hoito suoritetaan erillisen hyväksytyn hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan.