Mansen Metso -projekti

Tampereen kaupunki on käynnistänyt ympäristöministeriön rahoittaman MANSEN METSO -projektin. Projektilla kartoitetaan vuoden 2011 aikana monimuotoisuusarvoiltaan merkittäviä puustoisia elinympäristöjä kaupungin omista metsistä ja valitaan suojeltavat METSO-kohteet luonnontieteellisin perustein. Tampereen kaupunki omistaa noin 7500 hehtaaria metsää, joista osa sijaitsee myös naapurikuntien alueella.

Miksi Tampere haki METSO-rahoitusta ja lähti mukaan kartoitukseen?

Kaupungin metsäalueille on juuri valmistumassa uusi metsäsuunnitelma. Metsäsuunnitelman tiedot ja Metso-kartoituksessa muodostettavat elinympäristökokonaisuudet antavat yhdessä laajemman näkökulman isompien yhtenäisten alueiden käytön suunnitteluun

Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma on valmisteilla ja Metso-kohteet liitetään osaksi sitä täydentämään suojeltujen alueiden verkostoa.

Ympäristöministeriö myönsi Tampereen kaupungin Metso-kohteiden inventointiin 34 000 euroa.

Mitä alueita ja kohteita rahoituksella kartoitetaan?

Metso rahoituksella kartoitetaan tämän vuoden aikana ne Tampereen kaupungin omistamat metsät, jotka sijaitsevat kaupungin alueella. Maastossa inventoidaan ennakkokartoituksessa eri tietolähteiden perusteella valitut kohteet. Tampereen omista metsistä ja niiden luonto­arvoista on jo olemassa olevaa tietoa, jota kohteiden ennakko­valinnassa on hyödynnetty.

Kuinka suuri osa Tampereen metsistä sisältää monimuotoisia alueita eli METSO-suojeluun kelpaavaa metsää?

Tarkkaa osuutta monimuotoisuudeltaan arvokkaista alueista on vaikea sanoa. Metso-kohteiden kartoituksessa on tähän mennessä inventoitu noin 1700 hehtaaria metsäalueita Teiskon-Aitolahden alueella. Merkittävä osa valintakriteerit täyttävistä kohteista on runsas­lahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja ja puustoisia soita. Jonkin verran kohteista on kalliometsiä ja pienvesien lähimetsiä.

Tampereen seutu on valtakunnallisessa mittakaavassa tarkasteltuna merkittävä, sillä esimerkiksi useat lehtokasvit kasvavat seudulla esiintymisalueensa pohjoisimmalla rajalla. Etelä-Hämeen lehtokeskus ulottuu Tampereelle, Vanajaveden vesistön rantavyöhykkeen vaikutus näkyy Tampereen seudun kasvillisuudessa.

Miten asukkaat hyötyvät kartoituksesta?

Mansen Metso -projekti kasvattaa Tampereen suojeltujen alueiden pinta-alaa. Kohteiden ennakkovalinnassa ja maastokartoituksessa kerätty tieto kohteiden sijainnista ja monimuotoisuusarvoista täydentää merkittävästi kaupungin luontotietoa ja kokoaa eri lähteissä olevan tiedon yksiin kansiin.

Metso-kohteiden inventointi voi parantaa metsien virkistysarvoa, riippuen siitä millaista metsää ja maisemaa siellä liikkuva kaupunkilainen arvostaa. Runsas lahopuusto ei välttämättä lisää metsän virkistysarvoja, toisaalta Mansen Metso -projektissa muodostettavat laajemmat elinympäristökokonaisuudet antavat kaupunkilaisille mahdollisuuden nauttia luonnontilaisen kaltaisesta metsäluonnosta kotikaupungin alueella.

Kysymyksiin vastasi Sini Miettinen, Mansen Metso -projektissa luontokohteita inventoiva metsäsuunnittelija.