Iidesjärvi on lintujärvi kaupungin sydämessä. Lintujen tarkkailua varten on järven rantaan rakennettu lintutorni vuonna 1992. Paras aika lintujen tarkkailuun on kevät. Vaikka viimeisen parin vuosikymmenen aikana Iidesjärvellä pesivien lintujen parimäärät ovat laskeneet puoleen runsaimmasta ajasta, lintulajien lukumäärä on pysynyt ennallaan: järvellä ja sen ruovikossa pesii edelleen monipuolinen linnusto mm. naurulokkiyhdyskunta, silkkiuikku, telkkä, nokikana, satakieli sekä ruoko- ja rytikerttunen. Järven lajistoon kuuluu myös EU:n direktiivillä suojeltu viitasammakko. Vuonna 2010 järvellä havaittiin harvinainen pikkutiira.
Iidesjärven linnuston elinolosuhteiden parantaminen on aloitettu järven itäpäässä. Alueella on raivattu ja poltettu pajukoita. Kesällä 2002 kokeiltiin ensimmäisen kerran laidunnusta; Ahlmannin maatalousoppilaitoksesta oli lainassa kuusi hiehoa, jotka laidunsivat aluetta koko kesän. Kesällä 2003 laidunnusta jatkettiin 5 hiehon voimin. Laidunnusta jatkettiin kesinä 2004 ja 2005.
Härmälässä sijaitseva Vähäjärvi on naurulokkien valtakuntaa.
Vähäjärvi sijaitsee Härmälässä. Se on pieni, rehevöitynyt lampi. Lampea ympäröi vetinen rantaluhta, joka on laajin järven länsipuolella. Vähäjärvellä pesii Tampereen alueen suurin naurulokkiyhdyskunta. Rantaluhdat ja ympäröivät pensaikot ovat puolestaan olleet hyviä yölaulajien esiintymispaikkoja. Kesällä 2010 Vähäjärvellä pesi ilmeisesti harvinainen, piilotteleva liejukana. Järvellä elelee myös viitasammakoita.
Nuorajärvi sijaitsee Teiskon Kolunkylässä. Järven kokonaispinta-ala on 36 hehtaaria, josta vain noin 9 hehtaaria on avovettä. Järven vesilinnusto on taantunut viimeisen 15 vuoden aikana, esimerkiksi 80-luvun runsain laji naurulokki oli kadonnut v. 2003 kokonaan. Pääsyynä pidetään järven voimakasta umpeenkasvamista ja runsastunutta pienpetokantaa. Punajalkaviklosta puolestaan saattaa tulla uusi pesimälaji. Merkityksellinen järvi on vielä mm. rantakanojen (luhtahuitti ja -kana) kannalta.
Nuutilanlahti on Teiskon Velaatassa sijaitseva Velaatanjärven länsiluoteeseen pistävä pitkä ja kapea reheväkasvustoinen lahti. Pinta-alaltaan se on noin 34 hehtaaria. Nuutilanlahdelle valmistui lintutorni vuonna 1994. Nuutilanlahti on paras Tampereen lintujärvistä. Järven paritiheys on 2,2-kertainen verrattuna Iidesjärveen. Järvellä ovat pesineet härkälintu, mustakurkku-uikku, jouhisorsa ja ruskosuohaukka. Tavallisimpia pesimälintuja ovat naurulokki, tavi, sinisorsa, punasotka, nokikana ja ruokokerttunen. Lahdella pesii myös laulujoutsen ja monipuolinen kahlaajalajisto: töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi, rantasipi, liro ja punajalkaviklo.