Iidesjärven perhepuiston ideakilpailu

Perhepuiston ideakilpailu liittyy Iidesjärven alueelle laadittavan yleiskaavan valmisteluun. Yleiskaavasta laaditaan kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on rakentamispainotteinen ja toinen viheraluepainotteinen. Viheraluepainotteisen kaavavaihtoehdon keskeiseksi sisällöksi ehdotetaan koko kaupunkia ja myös ympäröiviä kuntia palvelevaa perhepuistoa. Kilpailuehdotuksia käytetään apuna viheraluepainotteisen kaavavaihtoehdon laadinnassa.

Ideakilpailun osanottajiksi kutsuttiin viisi kaupungin yleisten alueiden maisemasuunnittelun puitesopimuskumppania. Iidesjärven perhepuiston ideasuunnitelmat ovat luonteeltaan yleissuunnitelmia, jotka sisältävät puiston toimintojen ideoinnin, luonnon- ja maisemanhoidon periaatteet sekä liikennejärjestelyjen periaateratkaisut.

Iidesjärven perhepuiston ideasuunnitelmat olivat nähtävillä ja kommentoitavina 26.1. - 24.2.2010.

Kilpailun tulokset

Kilpailusuunnitelmat

Kilpailun raati

Kilpailun tavoite

Suunnittelualue

Iidesjärvi – tärkeä osa Tampereen viherverkossa

Kilpailun tulokset

Iidesjärven perhepuiston ideakilpailun voittajaksi on valittu ehdotus nimeltä ”Alleys in Wonderland”, jonka on laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy:n työryhmä Matti Liski, Jere Saarikko, Katja Piispanen, Tiina Perälä ja Niina Alapeteri.

Alleys in Wonderlandia kiitettiin toimivaksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Lasten leikkitoimintojen ja palloilualueiden suhdetta pidettiin sopivana ja rakennusten sijoittelua ja mitoitusta perusteltuna. Kiitosta sai myös puukujanneidean tuominen Viinikanpuistosta Nekalantien toiselle puolelle.

Kilpailussa toiseksi tuli ”Taika”, jonka ovat laatineet Katarina Surakka ja Mari Soini SITO, Maisemasuunnittelusta. Ehdotusta pidettiin toimivana ja turvallisena. Siinä oli kilpailun raadin mielestä myös otettu hyvin huomioon luontoarvojen säilyminen. ”Taika” oli yleisön suosikki, ja sitä äänestivät parhaaksi ehdotukseksi etenkin koululaiset.

Kilpailusuunnitelmat

Alleys in Wonderland

Alleys in Wonderland - ideasuunnitelma A3 (pdf, 9 mb)

Alleys in Wonderland - ideasuunnitelma planssit (pdf, 7 mb)

Taika

Taika - ideasuunnitelma A3 (pdf, 13 mb)

Taika - ideasuunnitelma A1 (pdf, 13 mb)

Nolla

Nolla - ideasuunnitelma A3 (pdf, 6 mb)

Nolla - ideasuunnitelma A1 planssi 1 (pdf, 4 mb)

Nolla - ideasuunnitelma A1 planssi 2 (pdf, 7 mb)

Pisara

Pisara - ideasuunnitelma A3 (pdf, 8 mb)

Pisara - ideasuunnitelma planssi (pdf, 5 mb)

Pisara - ideasuunnitelman selostus (pdf, 26 kb)

Kutomo

Kutomo - ideasuunnitelma A3 (pdf, 4 mb)

Kutomo - ideasuunnitelma A1 (pdf, 3 mb)

Kilpailun raati

Iidesjärven perhepuiston ideakilpailun voittajan valitsi kilpailuraati, puheenjohtajana kaupunginpuutarhuri Timo Koski. Muina jäseninä ideasuunnitelmia arvioivat apulaispormestarit Timo Hanhilahti ja Perttu Pesä, yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi, suunnittelupäällikkö Lauri Savisaari tilaajaryhmästä, suunnittelupalveluista maisema-arkkitehdit Kaarina Kivimäki ja Ranja Hautamäki sekä sihteerinä suunnittelija Pirkko Huttunen.

Kilpailuraati otti huomioon ehdotuksista saadut palautteet ja kuuli lisäksi tarpeelliseksi katsomiaan osapuolia. Raati arvioi ehdotuksia perhepuiston toimivuuden ja toiminnallisuuden, maisemallisten ja arkkitehtonisten ominaisuuksien sekä toteuttamiskelpoisuuden perusteella.

Kilpailun tavoite

Iidesjärven perhepuiston ideakilpailun tavoitteena on löytää uusia monipuolisia ja toimivia ideoita. Ideakilpailulla halutaan löytää ratkaisumalleja erilaisten toimintojen sijoittumisesta ja liittymisestä toisiinsa mahdollisimman monikäyttöiseksi ja innovatiiviseksi kokonaisuudeksi eri ikäryhmiin kuuluvien perhepuiston käyttäjien tarpeisiin.

Perhepuiston halutaan muodostuvan eri vuodenaikoina toimivaksi edustavaksi keitaaksi kaupungin viherverkossa. Perhepuisto tarjoaisi myös monipuoliset toiminnalliset lähivirkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien ja tiivistyvän kaupunkikeskustan asukkaille. Perhepuisto sijainti keskeisellä ja maisemarakenteellisesti merkittävällä paikalla Tampereen keskustan tuntumassa asettaa omat vaatimuksensa ja lähtökohtansa suunnittelulle.

Perhepuiston ideasuunnitelmissa tulee ottaa huomioon Iidesjärven ekologiset erityispiirteet ja reunaehdot, toimintojen turvallisuus ja ideoiden toteutuskelpoisuus. Tavoitteena on myös riittävä toiminnallinen väljyys ja muunneltavuus, jotta toimintoja olisi tulevaisuudessa mahdollista täydentää tai muuttaa tilanteen niin vaatiessa.

Suunnittelualue

Iidesjärven perhepuiston suunnittelualue sijaitsee keskeisellä ja maisemallisesti merkittävällä paikalla noin kaksi kilometriä Tampereen keskustasta kaakkoon. Suunnittelualueen laajuus on noin 20 hehtaaria.

Suunnittelualueella on tällä hetkellä:
1. Tampereen Infran katu- ja vihertuotannon aidattu varastoalue rakennuksineen
2. Nekalan vanhan kaatopaikan päällä katu- ja vihertuotannon kasvualustamateriaalien varasto- ja valmistusalue
3. kaupungin parakkirakenteisia vastaanottoasuntoja
4. palstaviljelyalue
5. Nekalan taimisto ja
6. matonpesupaikka

Iidesjärvi – tärkeä osa Tampereen viherverkossa

Iidesjärvellä on suuri maisemallisen merkitys itä-länsisuuntaisen laakson kaukomaisemassa, jonka länsipäässä siintää kaupungin keskustasiluetti. Sen maisemarakenteellista merkitystä korostaa sijainti harjujen katveessa. IIdesjärvi rantoineen muodostaa ympäröiviä kaupunginosia palvelevan aluepuiston. Iidesjärvi on tärkeä lintujärvi, jonka itäosa on varattu suojelualueeksi sekä kantakaupungin yleiskaavassa 1998 että voimassa olevassa asemakaavassa. Iidesjärvi muodostaa yhdessä sen itäpuolelle sijoittuvan Kirkkosuonnotkon kanssa keskeisen osan kantakaupungin itä-länsisuuntaisesta Tampereen keskuspuistoakselistoon kuuluvasta virkistysaluevyöhykkeestä.

Iidesjärven välittömässä vaikutuspiirissä on noin 1770 asukasta. Aluetta käyttävät lähiasukkaiden lisäksi kauempaakin tulevat tamperelaiset. Järven vesi ei ole uimakelpoista, mutta järven pinta houkuttelee ympärivuotiseen virkistyskäyttöön. Kesällä Iidesjärvellä soudellaan ja kalastetaan. Talvella järven jäällä näkee pilkkijöitä, hiihtäjiä ja luistelijoita. Iidesjärvi on myös tärkeä tutkimus-, opetus- ja luonnonharrastuskohde. Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on yksi kantakaupungin merkittävimmistä lintujärvistä.

Luonnonoloiltaan merkittävät alueet

Iidesjärvi on maakunnallisesti merkittävä luontokohde, jonka merkittävimmät luontoarvot ovat linnustossa, hyönteistössä ja kasvistossa sekä muussa biologisessa monimuotoisuudessa. Hyönteistön joukossa on lajeja, joilla on jopa valtakunnallista merkitystä. Alue on myös lepakoiltaan runsas, vaikkakaan ei lajistollisesti rikas.

Suojelu- ja suojeluohjelma-alueet
Iidesjärven itäpää on osoitettu kantakaupungin osayleiskaavassa (KH 27.5.1998, YM 12.12.2000) SL-3 -merkinnällä, ja järven länsipää SL-4 -merkinnällä. SL-3:ksi osoitettu alue on jo suojeltu asemakaavalla. SL-4:ksi osoitettu alue on tarkoitettu suojeltavaksi asemakaavalla tai luonnonsuojelulainsäädännön nojalla.

Lintujärvi
Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan vuodelta 1982. Vuoden 2006 linnustoselvityksessä Iidesjärveltä havaittiin 57 vesilintuparia ja 12 muuta lajia. Vesilintujen parimäärät pudonneet vuoden 1971 jälkeen lähes puoleen ja samalla linnusto on yksipuolistunut. Syinä muutokseen on Hervannan valtaväylän rakentamisen lisäksi asutuksen ja liikenteen vilkastuminen, rakentamisen ulottuminen yhä lähemmäksi rantoja ja suurentuneet pienpetokannat. Nykyisin naurulokit ovat levittäytyneet kautta järven, mikä saattaa hyödyttää vesilintuja, jotka pesivät naurulokkien suojissa. Esimerkiksi aiemmin taantunut nokikanan kanta on elpynyt niin, että lajin pesiviä pareja havaittiin vuonna 2006 enemmän kuin aiemmissa laskennoissa koskaan.

Kasvillisuus
Maatalouskulttuuri on jättänyt leimansa alueen kasvilajistoon, joka pitää sisällään runsaasti harvinaistakin perinnebiotooppien lajistoa. Iidesjärven rantamaat ovat aiemmin olleet suurelta osin viljeltyinä ja laidunnettuina, aina 1960- ja 1970-lukujen vaihteeseen saakka. Sittemmin asutuksen vallattua entiset viljely- ja laidunalueet, lajistoa ovat rikastuttaneet koristekasvit ja niiden villiintyneet esiintymät. Oman osansa lajistoon on tuonut järven etelärannalla sijaitseva kaupungin taimistoalue.

Iidesjärven rannat ovat runsaan kasvillisuuden valtaamia viitoja, ruovikoita ja saraikkoja. Laajimmat luhtaiset alueet sijaitsevat järven itäpäässä. Luhdat vaihettuvat pajuviitojen kautta kosteisiin, lehtoisiin rantametsiin, jotka koostuvat lähes kokonaan harmaalepästä. Suunnittelualueen vähäiset puustoiset alueet ovat pääasiassa nuorta pioneerivaiheen lehtipuumetsää ja pensaikkoa.

Harvinainen kasvillisuus on keskittynyt Iidesjärven rantavyöhykkeelle ja rannan kosteikkoihin. Osa lajeista on lajeja, jotka ovat luontaisia, mutta jotka ovat todennäköisesti levinneet ihmisen toiminnan myötä tai suosivat ihmisen muokkaamia ja tuottamia ympäristöjä, kuten rehevöityneitä paikkoja (ns. puolikulttuurilajit).

Lepakot
Vuonna 2007 laaditun lepakkoselvityksen mukaan Iidesjärven rantamat ovat lepakoille otollista aluetta. Rannoilta määritettiin kuusi lepakoiltaan arvokasta osa-aluetta, joista laajin ulottuu koko pohjoisrannan pituudelle. Myös etelärannalla on kaksi lepakkoaluetta, toinen niistä suunnittelualueella sijaitseva taimitarhan ranta ja toinen sen itäpuolella sijaitsevan Hevoshaan ranta-alue.

Hyönteiset
Vuoden 2001 hyönteisselvityksessä tunnettujen hyönteislajien määrä oli 1217 lajia. Iidesjärveä voidaan pitää hyönteisselvityksen perusteella maakunnallisella tasolla merkittävänä kohteena. Arvokkaat hyönteisesiintymät sijaitsevat järven itäosissa perhepuiston ideakilpailun suunnittelualueen ulkopuolella.

Iidesjärven veden laatu

Iidesjärven tilaa leimaavat erittäin voimakas rehevöityminen, leväkukinnat, happikato ja veden samentuminen. Rehevyys johtuu järveen aikoinaan johdetuista jäte- ja hulevesistä, joiden haitalliset aineet ovat sedimentoituneet suurelta osin järven pohjaan. Iidesjärvi on sisäkuormitteinen järvi, jonka pohjasedimenteistä vapautuu ravinteita hapen puutteen ja veden emäksisyyden seurauksena. Vapautuvat ravinteet kiihdyttävät kasviplanktonin tuotantoa, mikä nostaa edelleen pH:ta ja kuluttaa happea. Tämän seurauksena ravinteita vapautuu lisää ja järven kuormituskierre jatkuu. Iidesjärven heikkoon veden laatuun vaikuttavat voimakkaasti myös järveen kulkeutuvat valumavedet.

Rehevöityminen on vienyt alueelta arvokastakin lajistoa, mutta toisaalta se on myös tuonut alueelle uusia lajeja kasvilajiston joukkoon, ja välillisesti mahdollisesti myös hyönteistön lajikirjoon. Järvelle on istutettu karppia ja uutena tulokkaana alueelle on levinnyt myös piisami.

Järven vesi ei ole uimakelpoista, se on sameaa ja ruskehtavaa, paikoin levien peittämää. Hajuongelmia esiintyy erityisesti hellekausina järven matalassa länsipäässä. Kesän 2007 näytteidenoton yhteydessä todettiin Iidesjärvellä erittäin runsas leväkukinta valtalajina sinilevät.

Nekalan vanha kaatopaikka

Iidesjärven selvitysalueella, järven etelärannalla sijaitsee Nekalan vanha vuosina 1929-1958 käytössä ollut kaatopaikka-alue. Kaatopaikan sisäiset hajoamistoiminnot ovat vähentyneet, mutta alue tuottaa edelleen jonkin verran metaania.

Merkittävä osa sadevedestä pääsee imeytymään jätteeseen ja huuhtomaan sitä. Koska jätetäytön alapuolinen maaperä on huonosti vettä läpäisevää, pääsee vesi edelleen kulkeutumaan vettä läpäisemätöntä pintaa pitkin Iidesjärveen. Kuormitus on kuitenkin ollut suurinta aikana, jolloin jätettä on täytetty suoraan järveen.

Kaatopaikkaa koskevan riski- ja toimenpidekartoituksen (2008) mukaan haitta-aineita esiintyy alueen pintamaassa, jätetäytössä, kaatopaikan sisäisessä vedessä, suotovedessä, kaatopaikan ulkopuolisessa maassa sekä Iidesjärven pohjasedimentissä. Haitta-aineita alueelta voi kulkeutua ilmaan, Iidesjärveen sekä kohteen ulkopuolelle.
Terveydellisten ja ekologisten riskien hallitsemisen ja vähentämisen kannalta keskeisimmät kaatopaikan kunnostustoimenpiteet ovat suotovesien hallinta ja jätetäytön peittäminen.