Soukonvuoren luonnonsuojelualuetta juhlittiin aurinkoisessa säässä

Tampereen uusinta luonnonsuojelualuetta juhlittiin vihkiäisten ja luontoretkien kera maailman ympäristöpäivänä 5.6.2011 Vihreän viikon alkajaisiksi. Tapahtuma keräsi runsaasti väkeä, noin 100 osallistujaa, joista osa saapui paikalle Tampereen joukkoliikenteen järjestämän bussin kyyditseminä. Uusia luonnonsuojelualueita ei Tampereella vihitä ihan joka vuosi. Edellisen kerran kokonaan uusi merkittävämpi alue rauhoitettiin vuonna 2003, kun perustettiin Vaakkolammin luonnonsuojelualue. Soukonvuoren luonnonsuojelualueen perustamista esitti Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö.

Paikalla oli väkeä vastaanottamassa ympäristösihteeri Lasse Kosonen ja ympäristönsuojeluyksikön väkeä. Alkajaisiksi siemailtiin maistuvaa Louhisaaren kartanon juhlajuomaa ja kuunneltiin ympäristönsuojeluyksikön trubaduurin, Juho Kytömäen oivaa musisointia. Apulaispormestari Timo Hanhilahti kertoi juhlapuheessaan perustiedot uudesta luonnonsuojelualueesta. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on 45,5 hehtaaria. Alun perin esitettiin puolta suurempaa aluetta. Suojelualue on kuitenkin kaupungin kolmanneksi suurin Teiskon Vattulan ja Pyynikin jälkeen ja on arvokas vanhana luonnontilaisena metsänä. Lajistoon kuuluvat liito-orava ja alueellisesti uhanalainen pohjantikka ja vankkoja kuusimetsiä suosiva kanahaukka. Soukonvuoresta löytyy peräti 60 kääpälajia. Metsäkauriitakin on tavattu Kauppi-Niihamassa.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti (oik) avasi Soukonvuoren luonnonsuojelualueen juhlallisesti nauhan leikkauksella. Lasse Kosonen avustaa toimitusta.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen Tysy ry:n puheenvuoron piti Matti Kääntönen, jolla on pitkä kokemus ja syvällinen näkemys tamperelaisesta luonnonsuojelusta. Kääntösen mielestä luonnonsuojelualueiden rajat ovat usein kompromisseja muistuttaen Afrikan valtioiden viivottimella ja siirtomaamenneisyyden perusteella piirrettyjä rajoja. Vaarana voi hänestä myös olla, että perustettu luonnonsuojelualue ei estä Kauppi-Niihaman nakertamista. Voipa joku taho intoutua vielä ”haudatusta” Kiikkistensalmen sillasta. Myös Kauppi-Niihaman rakentamaton ranta-alue on Tampereelle korvaamattoman arvokas. Kääntönen lausui lopuksi kaupungille kiitokset uuden, merkittävän suojelualueen perustamisesta.

Puheiden päätteeksi apulaispormestari Timo Hanhilahti avasi luonnonsuojelualueen juhlallisesti leikaten puihin kiinnitetyn nauhan. Avausseremonian jälkeen väki jaettiin kahtia, ja osa matkasi tutustumaan luonnonsuojelualueeseen Lasse Kososen opastamana ja osa eräopas Harri Viitasen johdolla. Kun retket on tehty, nautittiin korvapuustikahvit Niihaman majalla.

Soukonvuoreeen on rakennettu kahdelle osuudelle pitkospuut.

Soukonvuoren luonnonsuojelualueelle oli juuri ennen vihkiäisiä saatu valmiiksi opastaulu ja kahdet pitkospuut. Lasse Kososen retkellä pysähdyttiin hämmästelemään eriskummallista ilmiötä, joka värjää puun kirkkaanvihreäksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole puunkylläste vaan vihernastakka-sieni. Retkeläiset ihastelivat suojelualueen metsän jylhyyttä pysähtyen välillä tutkiskelemaan kasvillisuutta. Lehtokasveista imikkä oli kukkinut, mutta kevätlinnunherne kukki vielä vähän. Lasse kertoi, että imikän latinalainen nimi Pulmonaria obscura viittaa keuhkoihin. Kasvia käytettiin keuhkolääkkeenä, koska lehden muoto muistutti keuhkoa. Kasvi-elinvastaavuusopin isä on sveitsiläinen alkemisti ja lääkäri Paracelsus, joka vaikutti 1500-luvulla.

Lehto-orvokki oli kukkinut jo toukokuussa. Lehto-orvokki kasvattaa myöhemmin kesällä uudelleen vaatimattomia kukkia, jotka eivät avaudu kunnolla. Parhaassa kukassa oli musta konnanmarja. Lähempää nuuhkittuna kasvin kukka tuoksuu greipiltä. Polun varrella kasvoi myös kuusamaa, jonka tuoksun tuntee parhaiten öisin. Pysähdyimme myös kuuntelemaan mustapääkertun polveilevaa laulua, ja jotkut kuulivat myös harvinaisen pikkusiepon laulua.

Lehto-orvokki

Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat: Tarja Nikupaavo-Oksanen