Vapriikki Tammerkosken rannalla. Kuva: Timo Lehtinen, Tampereen museot.
Museokeskus Vapriikki toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa Tammerkosken partaalla. Tampellan alueen teollinen historia alkoi 1840-luvulla pienestä masuunista. Vuonna 1856 Seinäjoen ruukin patruuna Gustaf August Wasastjerna perusti kosken rantaan konepajan ja varatuomari Adolf Törngren pellavatehtaan. Viisi vuotta myöhemmin ne yhdistyivät Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osake-Yhtiöksi.
Tampellan konepajan ensimmäinen veturi. Kuva: Niels Rasmussen
Myöhemmin Tampellaksi nimetty yhtiö on valmistanut muun muassa vetureita ja turbiineja sekä pellavaisia damastiliinoja.Tekstiiliteollisuus päättyi 1970-luvulla ja vähitellen teollisuus on siirtynyt kokonaan pois kosken varren rakennuksista. Museokeskus Vapriikki avautui vanhassa tehtaassa syksyllä 1996.
Vapriikin vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Suurin näyttelytila, sata metriä pitkä ja kuusitoista metriä korkea tehdashalli, on peräisin 1910- ja 20-luvuilta.
Museokeskus Vapriikin pinta-ala on noin 14 000 m2, josta puolet on näyttely- ja yleisötiloja. Niiden lisäksi museokeskuksessa sijaitsevat tutkimus- ja toimistotilat, arkeologinen toiminta, kokoelma- ja konservointitilat sekä puutyöverstas. Kuva-arkisto, käsikirjasto ja auditorio valmistuivat vuonna 2000.
Tampellan konepajan alaverstas, nykyinen Museokeskus Vapriikki, vuonna 1947. Kuva: Otso Pietinen.
Vapriikin näyttelyt kertovat ennen kaikkea Tampereen ja sitä ympäröivän Pirkanmaan historiasta. Teemat ulottuvat arkeologiasta nykytaiteeseen ja käden taidoista tekniikkaan ja luontoon. Suuria kansainvälisiä näyttelyitä järjestetään vuosittain.
Vuoden 1999 jälkipuoliskolla Suomi toimi Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana. Yhdeksi kokouspaikaksi oli valittu Tampere ja teollisuuskaupungin sydämessä sijaitseva Museokeskus Vapriikki.
