|
Kaupunkihistoriaa alettiin tallentaa Hämeen museoon 1910-luvulla. Aluksi kerättiin käsityöläisten tuotteita, katukilpiä ja henkilöhistoriallista aineistoa.
Kun kaupungin museo 1969 perustettiin, sen tehtäväksi tuli kaupungin historian, myös kunnallisen toiminnan tallentaminen. Näin saatiin monimuotoista aineistoa paloautoista leimasimiin ja pysäköinninvalvoja virkapuvuista kaupunginjohtajan tuoliin.
Merkittäviä osakokoelmia ovat Nottbeck-kokoelma (1200 dokumenttia), Dunderberg-kokoelma (40 esinettä), vuoden 1918 kokoelma (400 dokumenttia), kaupungin hallinnon ja kunnallisen toiminnan kokoelma (1500 esinettä), kaupungin lahjat (600 esinettä) ja pienoismallit.
Nottbeckin suvun liemikulho 1850-lvulta. Veljekset Carl ja William Nottbeck, Finlaysonin puuvillatehtaan osakkeenomistajat, korotettiin aatelissäätyyn 1855 ja otettiin jäseniksi Suomen ritarihuoneeseen 1857. Astiasto hankittiin, kun keisari Aleksanteri II vieraili Tampereella 28.3.1856 ja oli käytössä vain tämän yhden kerran.
Viinapikari vuodelta 1796. Tampereella toimi hopeaseppiä lähes kaupungin perustamisesta lähtien. Hopeiset pikarit ja ruokalusikat olivat tärkeitä tuotteita, joita myytiin kaupungin markkinoilla. Tämän pikarin on valmistanut Jakob Arckman.
Rumpu 1800-luvun alusta. Tampereen vanhimpia kunnallisia virkamiehiä oli kaupunginpalvelija. Yksi hänen tehtävistään oli saattaa asukkaitten tietoon viralliset uutiset, ajankulku ja palovaara. Rummun päristys kaupungin pääkorttelin kulmissa toi kuulijat paikalle.
Katukilpi 1900-luvun alusta. Venäläistämispyrkimyksiin kuului vaihtaa katukilvet osittain venäjänkielisiksi. Tampere teki oman ratkaisunsa ja kirjoitti suomenkielisen kadunnimen venäläisin kirjaimin.
Tampereen kaupungin pienoismalli. Se esittää kaupunkia syksyllä 1890. Kaupungin väkiluku oli tuolloin noin 20 000 henkeä ja pinta-ala 9,5 km². Kuvassa silloinen Hämeensilta ja Keskustorin seutu.
|
