|
Kulttuurihistoriallisen kokoelman keruu aloitettiin Hämeen museon toimesta 1904. 1960-luvun lopusta lähtien kulttuurihistoriallista materiaalia on kertynyt myös Kaupunginmuseon ja Teknillisen museon kokoelmiin.
Kokoelman kokonaismäärä on 91 000 esinettä. Kokoelma kattaa eri yhteiskuntaluokkien yksilöiden elämän, elämänkaaren, elämisen, asumisen, työn ja vapaa-ajan, arjen ja juhlan renessanssiajasta lähtien.
Mainittavia osakokoelmia ovat kalustekokoelma (1000 esinettä), hopeakokoelma (700 esinettä), ryijykokoelma (450 esinettä), sisustustekstiilikokoelma (2500 esinettä), lasi- ja posliinikokoelma (2000 esinettä ), kirjakokoelma (2500 esinettä) ja julistekokoelma (6200 ).
Funkistyylinen seinäryijy "Itsenäisyyden kuusi" 1930-luvulta. Sen suunnitteli A.W. Raitio Neovius Oy:lle. Maakuntavaakunan voi kutoja valita itse.
Varhainen snekkamallinen pikkulusikka (Gustaf Åkerlund, 1854) ja sinikoristeinen kuppi, joita ovat valmistaneet useat keskieurooppalaiset ja yksi ruotsalainen posliinitehdas. Kuva: Reetta Lepistö/Tampereen museot
Hopeinen kermakko 1840-1860 -luvulta. Valmistaja tamperelainen hopeaseppä Carl Petter Berg.
Kultainen sohva 1810-1820 -luvulta. Venäjän vallan myötä sivistysvirtauksien suunta muuttui. Muotiuutuudet saatiin nyt Tukholman sijasta Pietarista. Ajan yleisenä esikuvana oli muinaisen Rooman loisto, jota jäljiteltiin muodoissa ja koristeaiheissa. Purppura ja kulta olivat suosiossa.
Ensimmäinen suomenkielinen raamattu vuodelta 1642. Tämä kirjaharvinaisuus oli lähtökohta suomenkieliselle uskonnolliselle kirjallisuudelle ja kirjapainotyölle.
|
