Sampolan perusparannus lukiokoulutuksen käyttöön

Hankkeen lähtötiedot

Sampolan paikka Kalevan kaupunginosassa saatiin lyötyä lukkoon vuonna 1957. Heti seuraavana vuonna järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Lähtökohtana oli kansakoulun ylempien luokkien ja työväenopiston opiston yhteinen rakennus. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1960 ja Sampola valmistui vuonna 1962. Koulutontilla sijaitsivat tuolloin nelikerroksinen varsinaiset koulu- ja opistotilat käsittävä päärakennus sekä tontin itälaidassa pieni kaksikerroksinen asuinrakennus. Päärakennuksen bruttoala oli 13 660 br-m2 ja asuinrakennuksen 260 br-m2. Vuonna 2002 päärakennuksen pihalle valmistui laajennusosa, 2 070 br-m2 kokoinen Sampolan kirjasto.

Alkuperäisissä rakennuksissa on tehty peruskorjaus- ja huoltokorjaustöitä 1980- ja 1990-luvuilla. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta on työväenopiston hallintotilat tilat korjattu kauttaaltaan, samoin mm. koulun kotitalouden opetustilat jne. Koulun keittiötilat on korjattu vuonna 1992. Korjaustoiminta ei ole ollut systemaattista ja mm. pohjaviemärit on uusimatta. Kiinteistöstä on tehty tätä perusparannusta varten kuntoarvio ja rakennushistoriaselvitys.

Sampolan tonttia koskeva asemakaava valmistui vuonna 1960. Tontti on siinä määritelty opetustoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi Yo. Tontin rakennusoikeus on tehokkuusluvun e= 0,5 mukaan 26 845 m2 ja siitä on käytetty 14 361 m2. Alkuperäisessä päärakennuksessa on 3 erillistä väestönsuojaa ja kirjastolaajennuksessa lisäksi yksi uusi S1-luokan väestönsuoja. Autopaikkoja tontilla on 85 kpl, näistä neljä on tarkoitettu liikuntaesteisille.

Hankkeen kuvaus

Sampolan koulun perusparannuksen hankesuunnitelma valmistui syksyllä 2008. Se hyväksyttiin marraskuussa lautakunta- ja johtokuntakäsittelyissä jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Toteutussuunnittelu keskeytettiin syksyllä 2009 odottamaan hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämiseen liittyvän perusopetus- ja lukioverkkosuunnitelman valmistumista. Ne hyväksyttiin kaupungin päättävissä elimissä kevättalvella 2010. Päätöksellä lakkautetaan Sampolassa toimiva perusopetuksen koulu ja sijoitetaan tiloihin uusi taidelukio yhdistämällä sinne Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden toiminnat.

Lukiolle tulevat toimitilat ovat kokonaisuudessaan perusparannus- ja muutostöiden kohteena, samoin Työväenopiston tiloista ne, joihin lukion tulo aiheuttaa tilamuutoksia tai –siirtoja. Opiston tiloihin kuuluvien juhlasalin ja auditorion perusparannustyöt ovat mukana hankkeessa. Molemmat viimeksi mainitut tilat ovat myös yhteiskäyttöisiä tiloja. Auditorioon rakennetaan pelastusviranomaisten edellyttämä toinen poistumistie. Juhlasalin tekniset laitteet uusitaan ja sali pyritään varustamaan siten, että sitä voidaan käyttää myös yhtenä ylioppilaskirjoitustilana. Näitä edellä mainittuja muutostöitä lukuun ottamatta liittyvät opiston luokka- ja toimistotiloja koskevat rakennustyöt tässä perusparannushankkeessa ainoastaan pohjaviemäritöihin, koko talon ikkunoiden uusimiseen sekä lämpö- ja vesijohtojen asennustöistä aiheutuviin aputöihin.

Lukion opiskelijamäärä on 650 opiskelijaa. Hankesuunnittelussa suurimmiksi ongelmiksi osoittautuivat luokkakoko, riittämättömät liikuntatilat ja ylioppilaskirjoitusten järjestäminen.

Lukion tiloja varten laadittu hankesuunnitelma noudattaa pääpiirteissään aiempaa perusopetuksen hankesuunnitelmaa. Siinä mainittu teknisen työn tilojen siirto perusopetukselta opiston käyttöön on jo toteutunut. Taidelukion kuvaamataiteiden opetustilat ovat mittavat. Ne sijoittuvat kahteen paikkaan; päämassan kolmanteen kerrokseen ja ensimmäisen kerroksen matalaan luokkasiipeen entisten kotitalousluokkien paikalle. Taideopetustiloihin liittyvät kädentaitojen ja design-opetuksen tilat, tekstiilityön ja teknisen työn tilat. Luokkasiiven kulmassa olevien opiston tilojen keskellä olevan videopajan tilavaraus ja toiminta siirtyy opistolta lukiolle. Kummankin toimijan tilojen kokonaisuuden vuoksi eteläsiiven tilat järjestellään ja varustellaan toimijoittain uudelleen. Kaikkien tilojen välille avataan ovet, jotta on mahdollista toimia yhtä aikaa erillisinä vierekkäin ja tarvittaessa yhdessä kaikkia tiloja hyödyntäen. Kolmannesta kerroksesta taideopetuksen tieltä siirretään nykyiset oppilashuollon tilat toiseen kerrokseen luokkasiiven päähän.

Rakennuksen nelikerroksisessa päämassassa sijaitsevat opetus- ja hallintotilat sekä rakennuksen keskeiset aulatilat tarvitsevat täyden perusparannuksen. Nykyinen hissi on tarpeeseen nähden liian pieni, hissikuilu otetaan talotekniikan käyttöön ja rakennetaan uusi hissi pääaulan yhteyteen. Nykyinen pääsisääntuloaulan tilapäinen inva-luiska poistetaan ja esteetön sisäänkäynti ohjataan suoraan pihalta aulan ylemmälle tasolle. Nelikerroksisen pääaulan keskellä olevaa korkeaa tilaa kiertävien portaiden ja käytävien kaiteet korotetaan turvallisuuden vuoksi esim. nostamalla nykyinen puinen käsijohde korkeammalle. Aulan sekä käytävien valaistus ja talotekniikka uusitaan.

Rakennuksen paloturvallisuutta parannetaan lisäämällä käytäville sekä toiseen länsipäädyn porrashuoneista palokatkoksi teräslasiseinät ja ovet. Kustannuksissa varaudutaan em. käytävien ovien varustamiseen palonsulkuautomatiikalla. Osa pääaulan kattovalokuilun ikkunoista varustetaan määräysten mukaisilla avauslaitteilla savunpoistoa varten.

Perusparannuksen yhteydessä rakennetaan pihan puolelle päämassan ensimmäiseen kerroksen sisäänvedon kohdalle laajennusosa, johon sijoittuvat vahtimestarien tilat ja ikäihmisten kerhotila jota voidaan käyttää myös näyttelytilana. Toinen laajennusosa on liikuntahallin vieressä, missä kellariin vievät ulkoportaat otetaan sisätilaksi. Nämä laajennukset lisäävät rakennuksen bruttoalaa 133 neliöllä.

Rakennuksessa on paljon rakenteellisesti heikossa kunnossa olevia ylävalokuiluja. Kattovalokuilujen rakenteet uusitaan tässä yhteydessä. Eteläisen luokkasiiven ylävalokuilu otetaan uudelleen käyttöön; siivessä sijaitse taide- ja designopetustiloja. Koko rakennuksen ikkunoiden uusimisen yhteydessä uusitaan myös samaisen matalan luokkasiiven käytävän pihan puoleinen lasiseinä ja varustetaan matalalla sokkelilla. Ikkunan alareuna on nyt aivan lattian rajassa.

Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevasta opiston luokasta 222 puretaan lattian porrastus.

Koulun tilojen keskellä sijaitseva työväenopiston atk-luokka säilyy myös perusparannettavalla alueella.

Rakennuksen tilojen suunnittelussa tullaan hyödyntämään meneillään olevia oppimisympäristöjen uudistamishankkeita. Lukion opiskelijat tarvitsevat aiempaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöhön soveltuvia oheistiloja. Koulun käytävätiloihin lisätään sähkö- ja atk-pisteitä sekä kalusteita, sohvaryhmiä, työryhmäkalusteita jne. mahdollistamaan oleilua ja työskentelyä. Ruokasali jaetaan osiin siirtoseinillä ja varustetaan tarvittavalla tekniikalla, jotta se voi toimia opetus- ja työskentelytilana ruoka-aikojen ulkopuolella - mahdollisesti myös ylioppilaskirjoitustilana. Opetustilat varustetaan hankkeen yhteydessä asianmukaisilla opetusvälineillä ja kiinteillä kalusteilla. Liikuntatilojen pukuhuoneet siirretään liikuntasalin tasolle pohjakerrokseen entisten isojen wc-tilojen paikalle, jolloin ylempään kerrokseen saadaan syntymään n. 100 m2 kunto- ja aerobicsali. Liikuntasalin yhteyteen rakennetaan inva-nostin ensimmäisen ja pohjakerroksen välille. Koulun opettajien työtilat järjestetään uudelleen. Ensimmäisen kerroksen hallintotiloissa olevien yhteisten opettajien tilojen lisäksi hajautetaan työtilat kerroksiin aineryhmittäin.

Sampolan keittiö muuttuu lähettävästä keittiöstä palvelupisteeksi. Perusparannushankkeen yhteydessä keittiön tiloja järkeistetään. Keittiö varustetaan astianpalautuslinjastolla ja astianpesuosasto uusitaan.

Rakennuksen huoltopiha tullaan kunnostamaan. Muuttamalla pihan tukimuureja saadaan helpotusta huoltoalueen tilanahtauteen. Keittiön huoltoalueen yhteyteen rakennetaan yhteensä 32 m2 suojattua ulkovarastotilaa mm. rullakoille ja biojätteille. Nykyinen kadulle johtavaa portti kunnostetaan huoltopihan näkö- ja tuulisuojauksen parantamiseksi.

Sampolaan on rakennettu aiempien muutostöiden yhteydessä uusia ilmastointikonehuoneita. Tässä hankkeessa niitä edelleen lisätään. Uudet ilmastointikonehuoneet tarvitaan korkealle luokkasiivelle, uusittavalle auditoriolle ja matalan luokkasiiven kulmassa oleville tiloille.

Erillisen asuinrakennuksen tilat jäävät ennalleen nykyiseen käyttöönsä. Tämän hankkeen yhteydessä lv-tekniikka uusitaan ja varaudutaan rakennuksen ikkunoiden vaihtoon.

Sampolan päärakennuksessa on kolme alkuperäistä ja yksi kirjastolaajennuksen yhteydessä rakennettu väestönsuoja. Tässä hankkeessa sijoitetaan yhteen päärakennuksen suojista koulun opettajien ja muun henkilökunnan sosiaalitilat, muut alkuperäiset suojat säilyvät edelleen varastokäytössä. Kaikki suojat kunnostetaan ja varustetaan vastaamaan paremmin nykyisiä S1-luokan väestönsuojalle asetettuja vaatimuksia.

Sampolan kiinteistö on luokiteltu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi ja ympäristökokonaisuudeksi. Nämä arvot on otettava huomioon muutostöiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Rakennuksen energiatehokkuutta pyritään parantamaan ottaen kuitenkin huomioon edellä mainitut rakennustaiteelliset arvot. Rakennuksen energialuokka on nyt D ja sitä pyritään saamaan tasolle C. Suurin tähän vaikuttava tekijä on ikkunoiden vaihtaminen vähintään U-arvon 1,0 W/(m2K) täyttäviksi sekä kattoon lisättävä lämmöneristys.

Sisätilojen viihtyvyyden lisäämiseksi ja jäähdytystarpeen pienentämiseksi eteläsivun ikkunoihin asennetaan heijastamaton auringonsuojalasi.

Hankkeen laajuustiedot

Huoneistoala, hu-m2Kerrosala, krs-m2Bruttoala, br-m2
päärakennus / koulurakennus
11 535
12 15213 298
laajennus 1. krs
118133133
laajennus
IV-konehuoneet
379
asuinrakennus 172 258258
kylmät ulkovarastot
32 32
yhteensä 11 825 12 575 14 100
lisäksi päärakennus / kirjasto, ei kuulu perusparannus-hankkeeseen!
1 817 1 951 2 070

Aikataulu

Rakennustyöt on aloitettu toukokuussa 2011.

Rakennustöiden on määrä valmistua matalan siiven osalta tammikuussa 2012 ja kokonaisuudessaan kesäkuussa 2012.

Kustannusarvio

Perustamiskustannuksiksi on arvioitu rakennustöiden osalta 14 715 000 € (alv 0%).

Hankkeen osapuolet

Tilaaja

- Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, projektipäällikkö Esa Rinta-Jaskari

Suunnittelijat

- Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Kouvo&Partanen
- Rakennesuunnittelu: WSP-Filand Oy
- LVI-suunnittelu: AIRIX-talotekniikka
- Sähkösuunnittelu: Sähkötekniikka Oy Kari Sirén

Urakoitsijat

- Pääurakoitsija: Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy

Sijainti

Sammonkatu 2
33540 Tampere