|
Hankkeen
lähtötiedot
Sampolan
paikka Kalevan kaupunginosassa saatiin lyötyä lukkoon vuonna 1957. Heti
seuraavana vuonna
järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja
Kari Virta. Lähtökohtana oli kansakoulun ylempien luokkien ja työväenopiston
opiston yhteinen rakennus. Rakennustyöt
alkoivat vuonna 1960 ja Sampola valmistui vuonna 1962. Koulutontilla
sijaitsivat tuolloin
nelikerroksinen varsinaiset koulu- ja opistotilat käsittävä päärakennus sekä
tontin itälaidassa pieni kaksikerroksinen asuinrakennus. Päärakennuksen
bruttoala oli 13 660 br-m2 ja
asuinrakennuksen 260 br-m2. Vuonna 2002 päärakennuksen
pihalle valmistui laajennusosa, 2 070 br-m2 kokoinen
Sampolan kirjasto.
Alkuperäisissä
rakennuksissa on tehty peruskorjaus- ja huoltokorjaustöitä 1980- ja
1990-luvuilla. Muutamia
poikkeuksia lukuun ottamatta on työväenopiston hallintotilat tilat korjattu
kauttaaltaan, samoin
mm. koulun kotitalouden opetustilat jne. Koulun keittiötilat on korjattu vuonna
1992. Korjaustoiminta ei ole ollut systemaattista ja mm. pohjaviemärit on
uusimatta. Kiinteistöstä on tehty tätä perusparannusta varten kuntoarvio ja
rakennushistoriaselvitys.
Sampolan
tonttia koskeva asemakaava valmistui vuonna 1960. Tontti on siinä määritelty
opetustoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi Yo. Tontin rakennusoikeus on
tehokkuusluvun e= 0,5 mukaan 26 845 m2 ja siitä on käytetty 14 361 m2.
Alkuperäisessä päärakennuksessa on 3 erillistä väestönsuojaa ja
kirjastolaajennuksessa lisäksi yksi uusi S1-luokan väestönsuoja. Autopaikkoja
tontilla on 85 kpl, näistä neljä on tarkoitettu liikuntaesteisille.
Hankkeen kuvaus
Sampolan
koulun perusparannuksen hankesuunnitelma valmistui syksyllä 2008. Se hyväksyttiin marraskuussa
lautakunta- ja johtokuntakäsittelyissä jatkosuunnittelun ja toteutuksen
pohjaksi. Toteutussuunnittelu keskeytettiin syksyllä 2009 odottamaan
hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämiseen
liittyvän perusopetus- ja lukioverkkosuunnitelman valmistumista. Ne
hyväksyttiin kaupungin
päättävissä elimissä kevättalvella 2010. Päätöksellä lakkautetaan Sampolassa
toimiva perusopetuksen
koulu ja sijoitetaan tiloihin uusi taidelukio yhdistämällä sinne Kaarilan ja
Tammerkosken lukioiden toiminnat.
Lukiolle
tulevat toimitilat ovat kokonaisuudessaan perusparannus- ja muutostöiden
kohteena, samoin Työväenopiston tiloista ne, joihin lukion tulo aiheuttaa
tilamuutoksia tai –siirtoja. Opiston tiloihin
kuuluvien juhlasalin ja auditorion perusparannustyöt ovat mukana hankkeessa.
Molemmat viimeksi
mainitut tilat ovat myös yhteiskäyttöisiä tiloja. Auditorioon rakennetaan
pelastusviranomaisten edellyttämä toinen poistumistie. Juhlasalin tekniset
laitteet uusitaan ja sali pyritään varustamaan siten, että sitä voidaan käyttää
myös yhtenä ylioppilaskirjoitustilana. Näitä edellä mainittuja muutostöitä
lukuun ottamatta liittyvät opiston luokka- ja toimistotiloja koskevat
rakennustyöt tässä perusparannushankkeessa ainoastaan pohjaviemäritöihin, koko
talon ikkunoiden uusimiseen sekä lämpö- ja vesijohtojen asennustöistä
aiheutuviin aputöihin.
Lukion
opiskelijamäärä on 650 opiskelijaa. Hankesuunnittelussa suurimmiksi ongelmiksi
osoittautuivat luokkakoko, riittämättömät liikuntatilat ja
ylioppilaskirjoitusten järjestäminen.
Lukion
tiloja varten laadittu hankesuunnitelma noudattaa pääpiirteissään aiempaa
perusopetuksen hankesuunnitelmaa.
Siinä mainittu teknisen työn tilojen siirto perusopetukselta opiston käyttöön
on jo
toteutunut. Taidelukion kuvaamataiteiden opetustilat ovat mittavat. Ne
sijoittuvat kahteen paikkaan; päämassan kolmanteen kerrokseen ja ensimmäisen
kerroksen matalaan luokkasiipeen entisten
kotitalousluokkien paikalle. Taideopetustiloihin liittyvät kädentaitojen ja
design-opetuksen tilat,
tekstiilityön ja teknisen työn tilat. Luokkasiiven kulmassa olevien opiston
tilojen keskellä olevan videopajan tilavaraus ja toiminta siirtyy opistolta
lukiolle. Kummankin toimijan tilojen kokonaisuuden vuoksi eteläsiiven tilat
järjestellään ja varustellaan toimijoittain uudelleen. Kaikkien tilojen välille
avataan ovet, jotta on mahdollista toimia yhtä aikaa erillisinä vierekkäin ja
tarvittaessa yhdessä kaikkia tiloja hyödyntäen. Kolmannesta kerroksesta
taideopetuksen tieltä siirretään nykyiset oppilashuollon tilat toiseen
kerrokseen luokkasiiven päähän.
Rakennuksen
nelikerroksisessa päämassassa sijaitsevat opetus- ja hallintotilat sekä
rakennuksen keskeiset
aulatilat tarvitsevat täyden perusparannuksen. Nykyinen hissi on tarpeeseen
nähden liian pieni, hissikuilu otetaan talotekniikan käyttöön ja rakennetaan
uusi hissi pääaulan yhteyteen. Nykyinen pääsisääntuloaulan tilapäinen
inva-luiska poistetaan ja esteetön sisäänkäynti ohjataan suoraan pihalta aulan
ylemmälle tasolle. Nelikerroksisen pääaulan keskellä olevaa korkeaa tilaa
kiertävien portaiden ja käytävien kaiteet korotetaan turvallisuuden vuoksi
esim. nostamalla nykyinen puinen käsijohde korkeammalle. Aulan sekä käytävien
valaistus ja talotekniikka uusitaan.
Rakennuksen
paloturvallisuutta parannetaan lisäämällä käytäville sekä toiseen länsipäädyn
porrashuoneista palokatkoksi teräslasiseinät ja ovet. Kustannuksissa
varaudutaan em. käytävien ovien varustamiseen palonsulkuautomatiikalla. Osa
pääaulan kattovalokuilun ikkunoista varustetaan määräysten mukaisilla avauslaitteilla
savunpoistoa varten.
Perusparannuksen
yhteydessä rakennetaan pihan puolelle päämassan ensimmäiseen kerroksen sisäänvedon
kohdalle laajennusosa, johon sijoittuvat vahtimestarien tilat ja ikäihmisten
kerhotila jota voidaan käyttää myös näyttelytilana. Toinen laajennusosa on
liikuntahallin vieressä, missä kellariin vievät ulkoportaat otetaan
sisätilaksi. Nämä laajennukset lisäävät rakennuksen bruttoalaa 133 neliöllä.
Rakennuksessa
on paljon rakenteellisesti heikossa kunnossa olevia ylävalokuiluja.
Kattovalokuilujen rakenteet uusitaan tässä yhteydessä. Eteläisen luokkasiiven
ylävalokuilu otetaan uudelleen käyttöön; siivessä sijaitse taide- ja
designopetustiloja. Koko rakennuksen ikkunoiden uusimisen yhteydessä uusitaan
myös samaisen matalan luokkasiiven käytävän pihan puoleinen lasiseinä ja
varustetaan matalalla sokkelilla. Ikkunan alareuna on nyt aivan lattian
rajassa.
Rakennuksen
toisessa kerroksessa sijaitsevasta opiston luokasta 222 puretaan lattian
porrastus.
Koulun tilojen keskellä sijaitseva työväenopiston
atk-luokka säilyy myös perusparannettavalla alueella.
Rakennuksen
tilojen suunnittelussa tullaan hyödyntämään meneillään olevia
oppimisympäristöjen uudistamishankkeita.
Lukion opiskelijat tarvitsevat aiempaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöhön
soveltuvia oheistiloja. Koulun käytävätiloihin lisätään sähkö- ja atk-pisteitä
sekä kalusteita, sohvaryhmiä, työryhmäkalusteita jne. mahdollistamaan oleilua
ja työskentelyä. Ruokasali jaetaan osiin siirtoseinillä ja varustetaan
tarvittavalla tekniikalla, jotta se voi toimia opetus- ja työskentelytilana
ruoka-aikojen ulkopuolella - mahdollisesti myös ylioppilaskirjoitustilana.
Opetustilat varustetaan hankkeen yhteydessä asianmukaisilla opetusvälineillä ja
kiinteillä kalusteilla. Liikuntatilojen pukuhuoneet siirretään liikuntasalin
tasolle pohjakerrokseen entisten isojen wc-tilojen paikalle, jolloin ylempään
kerrokseen saadaan syntymään n. 100 m2 kunto- ja
aerobicsali. Liikuntasalin yhteyteen rakennetaan inva-nostin ensimmäisen ja
pohjakerroksen välille. Koulun
opettajien työtilat järjestetään uudelleen. Ensimmäisen kerroksen
hallintotiloissa olevien yhteisten
opettajien tilojen lisäksi hajautetaan työtilat kerroksiin aineryhmittäin.
Sampolan
keittiö muuttuu lähettävästä keittiöstä palvelupisteeksi. Perusparannushankkeen
yhteydessä keittiön tiloja järkeistetään. Keittiö varustetaan
astianpalautuslinjastolla ja astianpesuosasto uusitaan.
Rakennuksen
huoltopiha tullaan kunnostamaan. Muuttamalla pihan tukimuureja saadaan
helpotusta huoltoalueen tilanahtauteen. Keittiön huoltoalueen yhteyteen
rakennetaan yhteensä 32 m2 suojattua
ulkovarastotilaa mm. rullakoille ja biojätteille. Nykyinen kadulle johtavaa
portti kunnostetaan huoltopihan näkö- ja tuulisuojauksen parantamiseksi.
Sampolaan
on rakennettu aiempien muutostöiden yhteydessä uusia ilmastointikonehuoneita.
Tässä hankkeessa niitä edelleen lisätään. Uudet ilmastointikonehuoneet
tarvitaan korkealle luokkasiivelle, uusittavalle auditoriolle ja matalan
luokkasiiven kulmassa oleville tiloille.
Erillisen
asuinrakennuksen tilat jäävät ennalleen nykyiseen käyttöönsä. Tämän hankkeen
yhteydessä lv-tekniikka uusitaan ja varaudutaan rakennuksen ikkunoiden
vaihtoon.
Sampolan
päärakennuksessa on kolme alkuperäistä ja yksi kirjastolaajennuksen yhteydessä
rakennettu väestönsuoja. Tässä hankkeessa sijoitetaan yhteen päärakennuksen
suojista koulun opettajien
ja muun henkilökunnan sosiaalitilat, muut alkuperäiset suojat säilyvät edelleen
varastokäytössä. Kaikki suojat kunnostetaan ja varustetaan vastaamaan paremmin
nykyisiä S1-luokan väestönsuojalle asetettuja vaatimuksia.
Sampolan
kiinteistö on luokiteltu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti,
maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti
merkittäväksi rakennukseksi ja ympäristökokonaisuudeksi. Nämä arvot on otettava
huomioon muutostöiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Rakennuksen
energiatehokkuutta pyritään parantamaan ottaen kuitenkin huomioon edellä
mainitut rakennustaiteelliset
arvot. Rakennuksen energialuokka on nyt D ja sitä pyritään saamaan tasolle C. Suurin
tähän vaikuttava tekijä on ikkunoiden vaihtaminen vähintään U-arvon 1,0 W/(m2K)
täyttäviksi sekä kattoon lisättävä lämmöneristys.
Sisätilojen
viihtyvyyden lisäämiseksi ja jäähdytystarpeen pienentämiseksi eteläsivun
ikkunoihin asennetaan
heijastamaton auringonsuojalasi.
| Huoneistoala, hu-m2 | Kerrosala, krs-m2 | Bruttoala, br-m2 |
päärakennus / koulurakennus
| 11 535
| 12 152 | 13 298
|
laajennus 1. krs
| 118 | 133 | 133 |
laajennus IV-konehuoneet
| | | 379 | | asuinrakennus | 172 | 258 | 258 | kylmät ulkovarastot
| | 32 | 32 | | yhteensä | 11 825 | 12 575 | 14 100
| lisäksi päärakennus / kirjasto, ei kuulu perusparannus-hankkeeseen!
| 1 817 | 1 951 | 2 070 |
Rakennustyöt
on aloitettu toukokuussa 2011.
Rakennustöiden on määrä valmistua matalan siiven osalta tammikuussa
2012 ja kokonaisuudessaan kesäkuussa
2012.
Perustamiskustannuksiksi on arvioitu
rakennustöiden osalta 14 715 000 € (alv 0%).
- Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, projektipäällikkö Esa Rinta-Jaskari
- Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Kouvo&Partanen - Rakennesuunnittelu: WSP-Filand Oy - LVI-suunnittelu: AIRIX-talotekniikka - Sähkösuunnittelu: Sähkötekniikka Oy Kari Sirén
- Pääurakoitsija: Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy
Sammonkatu 2 33540 Tampere
|