Raideprojektin loppuraportissa on selvitetty maankäyttö, tekninen toteutus sekä hallinto- ja rahoitusmalli

28.5.2004 kello 11:05

Nyt valmistuneessa raideprojektin loppuraportissa selvitetään, miten rataverkkoa voidaan hyödyntää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Raportti on jatkoa 13.1.2003 valmistuneelle työlle.

Raideprojektin loppuraportissa tarkasteltiin maankäyttöä kaupunkiseudulla, tutkittiin hankkeen teknisiä toteuttamismahdollisuuksia sekä rakennettiin hallinto- ja rahoitusmalli. Tarkastelu on tehty siinä laajuudessa, että kunnallisvaltuustot voivat päättää etenemisestä hankesuunnitelmaan. Hankesuunnitelman pohjalta tehdään mahdollinen rakentamispäätös. Raportti esitellään Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaostol-le maanantaina 31. toukokuuta.

Raideliikenneprojektin johtoryhmän puheenjohtajan, apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahden mukaan selvitystyön päätavoitteena on ollut löytää toimiva vaihtoehto joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamiseksi.

– Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista tällä hetkellä on noin 12 prosenttia. Pikaraitiotieratkaisu nostaisi sen noin 15 prosenttiin. Tampereen kaupunkialueella henkilöautojen määrä on kasvanut 20 vuodessa runsaat 40 000 kpl. Samaan aikaan TKL on menettänyt noin 40 prosenttia matkustajista voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta. Kun kehitys jatkuu saman suuntaisena, tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä joukkoliikenteen hyväksi, Esa Kotilahti toteaa.

Raportin mukaan Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuustavoitteeksi tuleekin asettaa vähintään 20 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla se on noin 30 prosenttia voimakkaiden joukkoliikennettä suosivien ratkaisujen tuloksena.

Maankäytön tarkastelun avuksi on tehty kaksi diplomityötä ja matkustaja-arviot on tehty Teknillisen yliopiston liikennemalliajon pohjalta. Liikennöinnin lipputuloarviot on puolestaan tehty matkustajamääräarvion pohjalta. Kaupunkiseudulla ratojen vaikutuspiirissä on runsaasti kaavoitus- ja rakentamismahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien käyttäminen on edellytyksenä toteuttaa hanke taloudellisesti järkevältä pohjalta.

Rahoitusmallin tavoitteena, että hanke
ei heikennä kuntien peruspalveluita

Raideprojektin selvitysmies Heikki Lehtisen mukaan rahoitusmallissa on noudatettu kuntien tahtoa löytää sellainen rahoitustapa, että se ei oleellisesti vaikuta vuosittaisiin peruspalveluiden ja normaalien investointien rahoitukseen.

– Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, mistä ratainfrastruktuurin osuus on 194 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole ottanut hankkeen rahoitukseen virallista kantaa. Laskelmissa on käytetty valtion osuutena 30 prosenttia hankkeen infrastruktuurikustannuksista, Heikki Lehtinen sanoo.

Rahoitusmallin selvittämisessä on käytetty ulkopuolista asiantuntijaa, joka on päätynyt ehdottamaan yksityisrahoitusmallia. Ratainfran rakentaa ja rahoittaa projektiyhtiö, joka valitaan kilpailun kautta. Kunnat maksavat investoinnin takaisin 30 vuoden aikana palvelumaksuna. Tämän jälkeen uudet rataosuudet siirtyvät kuntien omistukseen.

Raideliikenne aiotaan kilpailuttaa siten, että kilpailun voittanut yritys vastaa myös kaluston hankinnasta, varikkotoiminnasta ja huollosta. Liikennöitsijälle maksettava maksu perustuu liikennöintivolyymiin eli ajettaviin kilometreihin kunnan alueella. Kilpailuttaminen edellyttää lakimuutosta, sillä tällä hetkellä vain VR voi liikennöidä valtion rataverkossa.

Kaupunkiseudulle oma
joukkoliikennetoimisto

Raportissa esitetään hallinnon osalta kaupunkiseudun joukkoliikenteen johtokunnan ja joukkoliikennetoimiston perustamista. Henkilöstö koostuisi lähes kokonaan kaupungin nykyisestä henkilöstöstä. Tampere toimisi isäntäkuntana ja johtokunnassa olisi kustakin kunnasta edustus. Organisaation tärkein tehtävä on seutukunnan joukkoliikenteen suunnittelu ja koordinointi sekä talouteen, taksapolitiikkaan ja rahoitukseen liittyvät tehtävät. Yksityisen liikenteen liikenneluvista päättää tällä hetkellä lääninhallitus ja taksoista liikenne- ja viestin-täministeriö. Jos tätä päätösvaltaa halutaan siirtää johtokunnalle, se edellyttää lakimuutosta. Hallintokustannukset jaetaan kuntien väkiluvun suhteessa. Raide- ja bussiliikenteelle luodaan yhteinen lippujärjestelmä, sen lisäksi seutubussiliikenteellä voi olla omia lipputuotteita.

Pikaraitiotieliikenne painottuu Tampereen alueelle, matkustajista 95 prosenttia on Tampereelta. Pikaraitiotieliikenne kulkee Ylöjärvelle ja Nokialle lähinnä ruuhka-aikaan linja-autoliikennettä täydentävänä palveluna. Nykyinen seutubussiliikenne säilyy lähes ennallaan.

Tampereen alueella liikennelaitos ja raideliikenne on käsitelty palvelun ja talouden näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena. Pääperiaate on, että palvelutaso pysyy nykyisenä, mutta paranee raideliikenteen vaikutusalueella etenkin nopeuden ansiosta.

Raideliikenteen liikennöinti on ylijäämäistä, mutta suuresta investoinnista johtuen kokonaisuus muodostuu 12,9 milj. euroa vuodessa alijäämäiseksi. Tampereen kokonaissubventio jää kuitenkin tämänkin jälkeen pääkaupunkiseudun subventiotasoa alhaisemmaksi. Alijäämä esitetään jaettavaksi kuntien kesken matkustajakilometrien suhteessa.

Raideliikenteen loppuraportti pdf-tiedostona (5 Mt)

Teksti: Aila Rajamäki

Lisätietoja

Raideprojektin johtoryhmän puheenjohtaja
Johtaja
Esa Kotilahti
matkapuhelin 050 555 5060

Raideprojektin selvitysmies
Heikki Lehtinen
matkapuhelin 050 408 5663

Raideprojekti Rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä

Valma-valmistelufoorumi Foorumin kautta kuntalainen voi lähettää mielipiteitään suoraan luottamushenkilöiden sähköposteihin