- Hyvinvointineuvola on jokaista perhettä lähellä oleva palvelu, jonka avulla kiinnitämme erityistä huomiota perheen raskausaikaan ja pikkulapsi-ikään. Tutkimusten mukaan varhaislapsuudella on suurin vaikutus esimerkiksi lapsen myöhemmälle mielenterveydelle ja oppimiselle.
4-vuotias Onni Hietarinta tuli neuvolakäynnille Pispalan neuvolaan yhdessä äitinsä sekä kummitätinsä Tuulia Kilven kanssa (kuvassa). Kuva: Anna Byckling
Näin toteavat Tampereella hyvinvointineuvolahanketta vetävät psykologit Riitta Kangaspunta ja Merja Värri. Heidän mukaansa Tampereella hyvinvointineuvolan kehittäminen on sijoitus tulevaisuuteen, sillä perheen tukeminen jo varhaisessa vaiheessa voi estää ongelmien syntyä ja mahdolliset pulmat voidaan ratkoa silloin, kun ne ovat vielä pieniä.
Hyvinvointineuvolassa perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Lapsen kehityksen lisäksi neuvolassa keskustellaan parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja puolisoiden jaksamiseen liittyvistä asioista. Tarkoituksena on, että neuvolakäynneillä olisi helppo ottaa esiin mieltä askarruttavia kysymyksiä, ja että myös isät saisivat neuvolasta tukea.
- Isät voivat kokea jäävänsä sivuun neuvolakäynneillä, joten joissakin hyvinvointineuvoloissa on jo kokeiltu isien omaa neuvolakäyntiä. On hienoa, että nykyisin isät ovat kiinnostuneita isänä olemisesta ja lapsestaan ja haluavat tietoa vanhemmuudesta, Merja Värri sanoo.
- Tämänhetkisenä haasteenamme on tukea pienten lasten vanhempia, jotka harkitsevat eroa ennen kuin lapsi on täyttänyt vuoden tai jo raskausaikana. Jos pari päätyy eroon ennen kuin lapsi on syntynyt, niin kokemusta isyydestä ei välttämättä kehity ollenkaan, Riitta Kangaspunta sanoo.
Hyvinvointineuvoloissa on kehitetty neuvolapsykologien vetämiä odottavien äitien ryhmiä, joissa voidaan käsitellä asioita laajemmin kuin mihin tavallisella neuvolakäynnillä olisi aikaa. Lisäksi perusteilla on lisää niin sanottuja Käsikynkkäryhmiä, joissa tuetaan vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta leikkien ja laulujen avulla.
Hyvinvointineuvolan toimintamalli on ollut käytössä Pispalan äitiys- ja lastenneuvolassa vuoden alusta lähtien. Neuvolaan kuuluu yhteensä neljä neuvolapiiriä, joista kaksi toimii hyvinvointineuvolamallin mukaisesti. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka erilaiset työtavat vaativat työntekijöiltä joustavuutta.
- Hyvinvointineuvolan taustavoimana toimii moniammatillinen yhteistyöryhmä. Asiakkaalla on käytössään ryhmän ammattitaito, kun hän haluaa keskustella perheeseen liittyvistä asioista, terveydenhoitaja Mari Laaksonen kertoo.
- Hyvinvointineuvolassa on käytössä niin sanottu matalan kynnyksen auttaminen. Asiakkaan ei tarvitse odotella lähetteitä tai etsiä apua monesta paikasta, vaan pyrimme yhden luukun toimintaan. On hyvä, että palvelut ovat tarjolla paikassa, jonne on luontevaa tulla, lääkäri Pirjo Mikkola sanoo.
- Hyvinvointineuvolan vaikutuksia on hankala mitata toiminnan alkuvaiheessa, sillä todellinen hyöty näkyy vasta vuosien kuluttua. Kuitenkin jo nyt näkee, että tämäntyyppiselle toimintatavalle on kysyntää, sillä ihmisillä on suuri tarve puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista, Mikkola jatkaa.
Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa Tampereen äitiys- ja lastenneuvoloista toimii hyvinvointineuvolana. Tarkoituksena on, että toimintamalli on käytössä kaikissa Tampereen äitiys- ja lastenneuvoloissa vuoden 2013 loppuun mennessä.
