Isoniemenpuiston yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Tältä sivulta löytyvät nähtävillä olevat vihersuunnitelmaluonnokset ja muut ajankohtaiset suunnitelmat.
Nähtävillä olevista vihersuunnitelmaluonnoksista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Vihersuunnitelmaluonnokset ovat yleensä nähtävillä tällä sivulla, palvelupiste Frenckellissä ja kunnostettavassa puistossa.
Niemen kaupunginosassa sijaitsevan Isoniemenpuiston kunnostuksen tavoitteena on parantaa leikkipaikan turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä monipuolistaa varustusta eri-ikäisille käyttäjille. Kohdetta esitetään kunnostettavaksi vuonna 2012.
Puiston nykyinen varustus on osin huonokuntoista, eikä täytä kaikkia turvallisuusnormeja. Leikkipaikan turvallisuutta heikentää lisäksi läpikulku. Leikkipaikalla on muun muassa kiipeilyteline, kolme keinutelinettä, kaksi liukumäkeä, hiekkalaatikko, pölliauto ja jousikiikkuja. Leikkipaikan vieressä olevalla sorapintaisella pelikentällä on pohjois- ja itäreunalla huonokuntoinen metalliverkkoaita ja koripalloteline.
Rakennettavalle leikkipaikka-alueelle tehdään uusi käytävälinjaus ja nykyisten käytävien tarvittavat rakenteet uusitaan. Leikkivälineet uusitaan ja niiden alle perustetaan normien mukaiset turva-alustat. Hyväkuntoinen kiipeilyteline ja jousikiikut säilytetään. Muukin varustus, kuten penkit ja valaistus uusitaan.
Leikkipaikan yhteydessä olevalle pelikentälle asennetaan hiekkatekonurmipintainen koripalloilupaikka. Aita uusitaan ja sitä jatketaan myös kentän eteläpäätyyn. Kenttää voidaan jatkossakin jäädyttää ja puiston eteläpäähän tehdä talviliukumäki. Muuntamon edessä olevan jätepisteen valaistusta lisätään.
Leikkipaikan ja pelikentän ympäristöstä poistetaan huonokuntoista ja tiheästi kasvavaa puustoa. Uuden väylälinjauksen kohdalta siirretään kuuset talviaikana uuteen paikkaan. Leikkialuetta rajataan väylistä pensasaidanteilla.
Isoniemenpuiston toiminnallinen alue hoidetaan A2-luokan ja luoteisosa A3-luokan mukaisesti.
Yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä ja kommentoitavissa 16.12.2011 asti Palvelupiste Frenckellissä ja Isonniemenpuistossa.
Isoniemenpuiston yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille. Koirapuistojen lisäksi palveluihin kuuluvat erilaiset koiran kanssa harrastamiseen liittyvät alueet ja toiminnat, sekä niiden ylläpito.
Yleissuunnitelman tavoitteina ovat tasapuoliset, laadukkaat ja turvalliset palvelut kaikille tamperelaisille koiranomistajille. Suunnitelman sisältönä ovat uusien koirapuistojen rakentaminen ja nykyisten koirapuistojen kunnostaminen. Myös muita koirapalveluja, kuten koirien koulutuskenttiä, uimapaikkoja ja koirahiihtovuoroja pyritään lisäämään.
Koirapuistojen kehittämisessä pääpaino on lähivuosina nykyisten koirapuistojen kunnostamisessa. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa 2011–2015 ehdotetaan kunnostettavaksi neljä huonoimmassa kunnossa olevaa koirapuistoa. Puistojen aidat ja kalusteet uusitaan. Lisäksi parannetaan pintamateriaaleja ja raivataan kasvillisuutta. Myös valaistuksen ja pysäköintitilojen tarvetta selvitetään.
Rakennettavaksi ehdotetaan 10 uutta puistoa, joista ensimmäisenä toteutettaisiin Tunturin koirapuisto. Osa koirapuistoista säilyy muuten ennallaan, mutta yli 3000 m² puistot jaetaan isojen ja pienten koirien puoliin. Jakamiset ja loppujen uusien puistojen rakentaminen tapahtuisivat toisessa ja kolmannessa toteutusvaiheessa vuosina 2016–2025.
Koirapalveluiden yleissuunnitelma on osa Tampereen kaupungin viherpalveluohjelmaa vuosille 2010–2020. Yleissuunnitelman toteutus porrastetaan välille 2011–2025.
Yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävissä ja kommentoitavissa internetissä, kirjastoissa sekä Palvelupiste Frenckellissä 14.11.2011 saakka.
Tampereen kaupungin koirapalvelut 2011-2025 -ohjelma
(pdf, 7 mt)
Haukiluomanpuisto on pinta-alaltaan laaja, noin 8 hehtaaria, ja se sijaitsee Haukiluoman kaupunginosassa. Kunnostusalueena ovat vain puiston toiminnalliset alueet eli leikkipaikka ja pelikentät.
Puiston nykyinen varustus on osin huonokuntoista, eikä se täytä kaikkia turvallisuusnormeja. Leikkipaikalla on mm. kiipeilyteline, keinu, liukumäki, hiekkalaatikko ja jousikiikkuja. Leikkipaikan vieressä olevalla pelikentällä on palloilu- ja kiipeilyseinä. Leikkipaikan koillispuolella sijaitsevan isomman pelikentän aita, kivituhkapinta ja valaistus on jo uusittu.
Kunnostuksen tavoitteena on parantaa leikkipaikan turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä monipuolistaa varustusta kaikenikäisille käyttäjille. Rakennettavalle leikkipaikka-alueelle tehdään uudet pintarakenteet, leikkivälineet uusitaan ja niiden alle perustetaan normien mukaiset turva-alustat. Leikkipaikkaa laajennetaan länsireunasta, jonne saadaan monipuolinen kiipeilyteline.
Penkit, valaistus ja muu varustus uusitaan. Hyväkuntoinen keinu ja hiekkalaatikko kuitenkin säilytetään. Isommalle pelikentälle tulee jalkapallomaalit ja kentän pintaan laitetaan upotettavat linjanvetomerkit. Leikkipaikan yhteydessä olevalle pienemmälle pelikentälle asennetaan hiekkatekonurmipintainen peliareena.
Puistokäytävien ja Runkoraitin kevyen liikenteen väylän risteysaluetta muutetaan selkeämmäksi. Leikkipaikan ja pelikentän ympäristöstä poistetaan huonokuntoista puustoa ja tiheästi kasvavaa taimikkoa. Leikkipaikan laajennuksen kohdalta poistetaan neljä puuta. Talviliukumäen paikkaa parannetaan poistamalla tarvittavat puut ja muotoilemalla laskukohtaan kouru kaivumaista.
Haukiluomanpuiston kunnostusluonnos
(pdf, 3 mt)
Meurenkallio on metsäinen ja kallioinen viheralue, joka sijaitsee Kämmenniemen kaupunginosassa Tapoonlahden välittömässä läheisyydessä. Viheralue rajautuu itäreunastaan olemassa olevaan pientaloasutukseen, etelä- ja pohjoisosiltaan uuteen asuinalueeseen sekä länsireunaltaan metsäalueeseen. Meurenkallion luoteisosa on tärkeää lepakkoaluetta, joka otetaan huomioon polun rakentamisessa erityisesti välttämällä turhaa puuston kaatoa.
Viheralueelle rakennetaan kaakko–luode-suuntainen puistopolku Paavolantieltä Meurenmoision kadulle sekä tarvittavat polkuyhteydet ympäröiville asuinalueille. Uusia rakennettavia puistopolkuja on yhteensä noin 700 metriä. Puistopolut sovitetaan huolellisesti metsäiseen ja vaihtelevaan maastoon olemassa olevaa polustoa luontevasti mukaillen.
Rakentamisen yhteydessä käsitellään vain reitin välitön lähiympäristö ja muu lähivirkistysalue säilytetään metsäisenä. Polun ja sen vieressä sijaitsevien asuintonttien väliin istutetaan suojaistutukseksi metsäympäristöön soveltuvia ja ilmeeltään vaihtelevia pensaita, kuten taikinamarjaa, tuomipihlajia tai kuusamia.
Polut rakennetaan 1-2 metrin levyisiksi ja hake- tai murskepintaisiksi. Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, eikä niitä valaista. Viheraluetta hoidetaan lähimetsänä lukuun ottamatta lepakkoaluetta, jonka hoitotoimenpiteissä otetaan huomioon tärkeän lepakkoalueen asettamat erityisvaatimukset.
Meurenkallion viheralueen yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 722 kt)
Ala-Pispalassa Pulkkasaarenkadulla sijaitsevan Hautalaakson leikkipaikan kunnostamista varten on laadittu kunnostusluonnos. Nykyinen vähäinen varustus on tarkoitus uusia ja täydentää turvallisuusnormien mukaisilla monipuolisemmilla lasten leikkivälineillä. Samalla paikan nurmipinta muutetaan kestävämmäksi ja helppohoitoisemmaksi kivituhkapinnaksi. Leikkivälineiden ympärille tulee turvasorapinta.
Leikkipaikalta poistetaan yksi pihlaja ja aluetta rajataan juoksuesteaidoin. Käytävän toisella puolella olevan oleskelupaikan pinta muutetaan kivituhkaksi. Paikka varustetaan myös penkeillä.
Käytävälle levinneen ja näkyvyyttä huonontavan pensasruusun tilalle tulee matalampi monivuotinen verikurjenpolviryhmä ja keinutelineen päähän istutetaan keijuangervopensas.
Leikkipaikka säilytetään kunnostuksen jälkeenkin käyttöviheralueiden hoitoluokassa A2.
Hautalaakson leikkipaikan kunnostusluonnos
(pdf, 1 mt)
Vuoresaukion yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävänä 26.5.–9.6.2011.
Vuoresaukiosta rakentuu Vuoreksen kaupunginosan sydän ja sisäänkäynti keskuspuistoon. Toria reunustavat keskeiset julkiset rakennukset: liikekeskus ja kirkko sekä kirjasto. Suunnittelun tavoitteena on luoda vetovoimainen ja korkeatasoinen kaupunkitila oleskeluun ja asiointiin. Aukio on myös tärkeä sisääntuloreitti keskuspuistoon ja kävelykaduille. Paikan omaleimaisena erityispiirteenä on aukion läpi kulkeva vesiaihe, joka alkaa taideteoksena toteutettavasta lähteestä ja päättyy veistoksellisiin vesiportaisiin. Vesiaihe ja sen varrella olevat istutukset luovat houkuttelevan paikan oleskelulle ja kahvilaterassille.
Aukio jakaantuu tasoeron johdosta kahteen vyöhykkeeseen: ylempään toriin ja alempaan aukioon, joka yhdistyy edelleen keskuspuistoon ja kävelykatuihin. Suunnittelun tärkeänä lähtökohtana on ollut liikkumisen sujuvuus ja esteettömyys. Ylätorilta alemmalle tasolle pääsee portaiden ohella loivaa luiskaa pitkin. Myös kulku aukion poikki on sujuvaa eikä vesiaihe muodosta estettä. Vesiuoma on hyvin matala ja siinä on useita ylityspaikkoja. Aukio jäsentyy istutusten avulla pienempiin tiloihin: sisääntuloaukioon, kirkon edustaan ja kauppakeskuksen aukioon. Aukion oleskelupaikat on ryhmitelty istutusten lomaan. Istutusten ja oleskelupaikkojen väliin jää runsaasti tilaa jalankululle.
Vuoresaukion pinnoitteeksi on esitetty luonnonkivi, jonka käyttö on perusteltua sen kestävyyden ja paikan keskeisyyden vuoksi. Ylätorilla kiveys on näyttävä, pitkänomaisista kivilaatoista tehty zigzag- kuvioinen matto ja alemmalla tasolla pienempää kivilaattaa. Kalustevalinnan lähtökohtana on paikan omaleimaisuus. Penkeiksi on esitetty veistoksellisia penkkielementtejä ja puutasoja. Valaistus järjestetään korkeilla aukiovalaisimilla. Myös viereisten julkisten rakennusten julkisivut valaistaan. Alemmalla tasolla käytetään matalia puistovalaisimia.
Yleissuunnitteluvaiheen jälkeen edetään toteutussuunnitteluun sen jälkeen, kun viereisten kortteleiden rakennussuunnitelmat ovat edenneet. Vuoresaukio on tarkoitus toteuttaa vaiheittain keskustan rakentamisen aikataulujen mukaan. Kauppakeskus ja sen vieressä oleva aukio rakennetaan vuosina 2013-2014 ja kirkkokortteli sekä aukion eteläpuoli vuoden 2014 jälkeen.
Vuoresaukion yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Vuoresaukion yleissuunnitelmaluonnos, liite 1
(pdf, 1 mt)
Vuoresaukion vesiaiheen toiminta (liite 2)
(pdf, 1 mt)
Höyrynpuiston suunnitelmaluonnos oli nähtävillä 20.5. – 3.6.2011.
Kunnostettava Höyrynpuisto sijaitsee Ratinassa Voimakadun ja Viinikanlahden-Viinikanojan välisellä alueella. Nykyinen, rannassa kulkevan kevyen liikenteen väylän ympärillä oleva puistokaistale laajenee Voimakatuun ja viereiseen kerrostalotonttiin asti. Puistosta on tarkoitus rakentaa viihtyisä ja vehreä ohikulkijoiden ja asukkaiden levähdys- ja oleskelupaikka. Puistoon istutetaan korotettuja perennaryhmiä, ja rantaväylän viereen tulee kaksi istuintasannetta. Väylät asfaltoidaan ja valaistaan. Hyväkuntoinen puusto säilytetään ja rantavesakkoa raivataan
Puiston kunnostamisen lisäksi myös Jokikadun pääte ja reunakaistat kunnostetaan liikenteellisesti selkeämmäksi ja viihtyisämmäksi kulkea. Jokikadun katusuunnitelma tulee erikseen nähtäville.
Puiston itäosaa esitetään rakennettavaksi vuonna 2011 ja länsiosaa alueen muun rakentamisen valmistuttua.
Höyrynpuiston yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Vuoreksen asuntomessualueelle, Virolaiseen, tulevien puistojen vihersuunnitelmaehdotukset olivat nähtävillä 10.-20.5.2011.
Virolaisen asuntoaluetta ympäröivän viheralueeen pohjoisempi osa on nimeltään Virolaistenpuisto ja eteläisempi Vähä-Virolaisenpuisto. Yhdessä nämä puistot rajaavat asuntomessualuetta kolmelta sivulta.
Virkistysalue koostuu kahdesta erillisestä peltolohkosta, niiden väliin jäävästä metsäselänteestä sekä kahden järven rantavyöhykkeestä. Pellot ovat alavia. Virolaistenpuistossa pellon maaperä on turvetta ja Vähä-Virolaisenpuistossa savea. Heikon kantavuuden takia maanpinnan korkeusmuutokset ja toiminnalliset rakenteet on keskitettävä mahdollisimman etäälle rannasta. Virkistyalueen pohjoisreunaan on suunniteltu palstaviljelyalue, jonka yläreuna on yksivuotista viljelyä varten. Kaksi muuta aluetta varataan monivuotiseen viljelyyn. Tämä mahdollistaa mm perennojen, pensaiden ja hedelmäpuiden kasvattamista; samalla saadaan maisemaan ryhtiä ja elävyyttä. Uutena viljelymahdollisuutena on suunnitelmassa esitetty mm. ikääntyneille ja liikunta- rajoitteisille soveltuvia korotettuja viljelyaltaita ja -pöytä. Käytävien ja viljelyalueiden lomaan muotoillaan loivia kumpareita, joille kylvetään kukkivia niittykasveja.
Virolaistenpuistossa pellon keskellä kasvava saareke säilytetään puustoisena. Alava pelto toimii hulevesien imeytys- ja viivytysalueena, jonka yli avataan osittaisia näkymiä järven suuntaan. Peltoa hoidetaan siten, että sen vesottumista rajoitetaan.
Manninkujan ja Hessenkujan kortteleiden lomaan työntyvä puiston osa istutetaan lehtomaiseksi metsiköksi jalojen lehtipuiden taimilla. Pohjakasvillisuudeksi kylvetään ja istutetaan luonnonvaraisia kasveja, kuten lehtoniityn lajeja sekä saniaisia. Alue toimii samalla hulevesien imeytyspainanteena, sillä sitä ympäröivät tontit rakentuvat puistoa korkeammalle.
Vähä-Virolaisenpuisto sijoittuu Pieni Virolainen -järven rantamaisemaan viheralueen eteläkärkeen. Puistoa rajaavat Lagerlöfinkatu ja Frans Emilin katu sekä luoteiskulmassa Virolaisen kylätalo, jossa tulee toimimaan mm. päiväkoti. Leikkipaikka sijoitetaan kylätalon viereen sen eteläpuolelle. Kadun ja leikkipaikan väliin maisemoidaan loiva kumpare katkaisemaan suora näkymä kadulle leikkipuistosta. Leikkialueesta laaditaan erillinen suunnitelma myöhemmin.
Väylät rakennetaan kivituhkapintaisina ja mahdollisesti palstaviljelyalueen kohdalle tulee myöhemmin valaistus.
Virolaistenpuiston ja Vähä-Virolaisenpuiston vihersuunnitelmaehdotus
(pdf, 6 mt)
Emil Aaltosen puiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävänä 31.3.–14.4. 2011. Emil Aaltosen puisto on Tammelan kaupunginosan tärkein leikkipaikka ja keskeinen julkinen tila yhdessä Tammelan torin kanssa. Puistossa uusitaan muun muassa leikkipaikka, jonka suunnittelussa on huomioitu liikunta- ja näkörajoitteiset. Tänä kesänä aloitetaan puiston eteläosan leikkipaikan kunnostus ja ensi vuonna peruskorjataan puiston pohjoisosa, jossa sijaitsee suihkulähdeaukio.
Emil Aaltosen puiston yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 3 mt)
Emil Aaltosen puiston puustokartta
(pdf, 177 kt)
Emil Aaltosen puiston nykytila
(pdf, 3 mt)
Emil Aaltosen puiston historia
(pdf, 2 mt)
Ehdotus Tampereen leikkipaikkaohjelmaksi vuosille 2010–2020 oli nähtävillä 7.2.- 4.3. 2011. Leikkipaikkaohjelmaehdotus koskee vain puistojen leikkipaikkoja. Ohjelman ulkopuolelle jäävät koulujen, päiväkotien ja uimarantojen leikkipaikat.
Leikkipaikkaohjelma sovittaa leikkipaikkojen käyttötarpeet sekä kunnossapito- ja rakentamisresurssit. Tavoitteena on, että kuntalaiset saisivat tasapuolisesti laadukkaita, monipuolisia ja turvallisia leikkipaikkapalveluja. Leikkipaikkaohjelma sisältää myös investointiohjelman vuosille 2010-2013, jossa esitetään toimenpiteet ajankohtineen Tampereen jokaiselle puistoleikkipaikalle. Leikkipaikka ehdotetaan säilytettäväksi (S), kunnostettavaksi (K) tai poistettavaksi (P). Liitteenä on myös kartat leikkipaikkaverkostosta sekä tiedot poistettavaksi ehdotetuista leikkipaikoista. Liitteessä on kerrottu kunkin paikan perustiedot, poistoperusteet, lähin korvaava leikkipaikka, jatkokäyttö ja lasten lukumäärä vaikutusalueella.
Leikkipaikkaohjelmaehdotus 2010-2020 raportti
(pdf, 3 mt)
Leikkipaikkaverkosto kartalla, Nykyinen ja tavoitteellinen leikkipaikkaverkosto, toimenpiteet 2010-2020
(pdf, 3 mt)
Leikkipaikkojen investointitaulukko
(pdf, 129 kt)
Poistettavat leikkipaikat, ehdotus
(pdf, 5 mt)
Hirvikallionpuiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 7.-21.2.2011.
Kaukajärvellä uudella Hirvikallion asuinalueella sijaitseva Hirvikallionpuisto on pääosin metsäistä viheraluetta. Hirvikallionpuistoon rakennetaan toiminnallinen korttelipuisto Marmorikadun itäpuolelle. Alueella on nykyisin pienialainen kuusikko, joka kaadetaan ennen rakentamista. Puistoon tulee leikkipaikka ja pieni pelialue.
Leikkipaikan toiminnot on jaettu pienten lasten ja isompien lasten sekä nuorten alueisiin. Leikkivälineet ovat turvanormit täyttäviä ja toiminnoiltaan monipuolisia. Leikkipaikan kadunpuoleisessa päässä on helposti saavutettava ja monipuolinen kuntoilulaite varttuneemmille käyttäjille. Kivituhkapintainen pelialue on kooltaan noin 20 x 20 metriä. Alueen reunalla on kiinteä maali/palloseinä, joka on tarkoitettu pallotteluun ja pienimuotoiseen pelailuun.
Marmorikadun ja Hirvikallionkadun väliselle harjanteelle tehdään valaistu ja talvella kunnossapidettävä kevyen liikenteen väylä. Marmorikadun pohjoispäästä Juvankadulle tehdään polkumainen yhteys nykyisen metsäkoneuran kohdalle.
Hirvikallionpuiston yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 5 mt)
Kaakkurinpuiston vihersuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 20.1.-2.2.2011.
Kaakkurinpuisto sijaitsee Viinikassa Nekalantien ja Sirppitien välillä lähellä Iidesjärven länsipäätä. Puiston vanhoja huonokuntoisia leikkivälineitä vaihdetaan uusiin. Pienemmät ja suuremmat lapset saavat omat liukumäki- ja kiipeilyvälineet sekä keinut. Nykyistä, talvisin jäädytettävää, pelikenttää pienennetään. Näin saadaan tilaa myös nurmelle, jolla voi pallotella. Samalla uusitaan puiston valaistus, penkit ja roska-astiat. Leikkikentän viereen nurmelle varataan tila lumesta rakennettavalle liukumäelle.
Puiston kunnostetaan tänä vuonna.
Kaakkurinpuiston vihersuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Härkälänmäen vihersuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 20.1.-2.2.2011. Härkälänmäki sijaitsee Korkinmäessä, ja puisto rajoittuu Korkinmäenkatuun, Kuusistonkatuun ja Kuusistonkujaan. Nykyinen leikkipaikka on jaettu kahteen osaan, siten että isompien lasten leikkivälineet ovat puiston pohjoisosassa. Kunnostuksessa suurin osa leikkivälineistä sijoitetaan samalle alueelle lasten valvomisen helpottamiseksi. Vain isompien lasten keinu sijaitsee etäämpänä, mutta siihen on näköyhteys. Kaikki nykyiset huonokuntoiset leikkivälineet ja kalusteet vaihdetaan ja valaistus uusitaan.
Pallokentän itäreunalle asennetaan noin 2,2 metrin korkuinen metalliaita, joka estää pallojen ja kiekkojen lentämisen kentältä leikkipaikalle. Kentän itäpäätyyn palautetaan myös palloseinä. Leikkikentän eteläpuolelle varataan tila lumesta rakennettavalle liukumäelle.
Puisto kunnostetaan tänä vuonna.
Härkälänmäen vihersuunnitelmaluonnos
(pdf, 4 mt)
Heinäpuiston vihersuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 18.11. – 2.12.2010.
Heinäpuisto sijaitsee Tampereen keskustassa lähellä Pyynikintoria. Puisto rajautuu lännessä Ilomäentiehen, pohjoisessa Pirkankatuun, idässä Heinätorin pysäköintialueeseen ja etelässä Heinätori-katuun. Puisto rajautuu idässä Heinätorin pysäköintialueeseen. Alueella sijaitsee nykyisin leikkipaikka. Puiston länsiosassa on koivikko ja nurmea.
Alue kunnostetaan oleskelu- ja katselupuistoksi, jonka teemana ovat koristeheinät. Nykyinen leikkipaikka poistetaan, sillä se sijaitsee melualueella ja lähistöllä on kaksi muuta leikkipaikkaa: vasta kunnostettu Kivipunalanpuisto ja Pyynikintorin leikkipaikka. Puiston läpi kulkeva Kisakentänkatu muutetaan puistokäytäväksi Pirkankadun ja Heinätorin välisellä osalla. Puiston länsiosassa säilytetään nykyinen koivikko, jota harvennetaan valoisuuden lisäämiseksi. Puiston itäosaa ympäröivät lehmukset säilytetään ja
lehmuksia istutetaan kaksi lisää Heinätorin varteen rajaamaan puisto kadusta. Puiston reunoille istutetaan erikorkuisia, pääasiassa matalia, pensasistutuksia sekä nurmea. Puiston keskiosaa hallitsevat monipuoliset koristeheinäistutukset ja keväisin kukkivat pienpuut. Koristeheinäistutuksissa käytetään myös kukkivia perennoja sekä sipulikasveja, jolloin puiston kasvillisuus luo tunnelmaa ympäri vuoden.
Puiston korkeustasot säilyvät nykyisen kaltaisina. Länsiosasta laskeutuvat loivat kivetyt maastoaskelmat alempana olevaan puiston itäosaan. Puiston länsireunassa on kaksi petanquen pelaamiseen soveltuvaa tasaista aluetta. Puiston halki, Kisakentänkadun jatkona, kulkee valaistu kevyen liikenteen käytävä Pirkankadulle. Puiston keskiosaan on sijoitettu pollarivalaisimia sekä kaksi oleskelualueen yhteydessä olevaa pienpuuta valaistaan kohdevalaistuksella.
Heinäpuiston vihersuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Aholanpuiston vihersuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 8.11. – 22.11.2010. Aholanpuisto sijaitsee Tasanteen kaupunginosassa rajoittuen Aholanmutkaan. Puistossa on mm. keinuteline, rekkitangot, liukumäki, hiekkalaatikko ja palloilukenttä. Puiston nykyinen varustus on osin huonokuntoista eikä täytä kaikkia turvallisuusnormeja.
Kunnostuksen tavoitteena on parantaa Aholanpuiston turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä monipuolistaa varustusta kaikenikäisille käyttäjille. Leikkipaikkatoiminnot keskitetään alueen lounaisreunaan. Rakennettavalle leikkipaikka-alueelle ja palloilukentälle tehdään uudet pintarakenteet, osa leikkivälineistä uusitaan ja niiden alle perustetaan normien mukaiset turva-alustat. Muukin varustus kuten penkit ja valaistus uusitaan. Nykyisistä välineistä säilytetään ja siirretään uuteen paikkaan liukumäki, jousipanda ja hiekkalaatikko. Puiset kaide- ja hirsireunarakenteet poistetaan.
Keinuteline rajataan kevyellä juoksuesteaidalla. Leikkipaikan ympärillä olevat huonokuntoiset ja hoitoa vaativat nurmialueet korvataan metsäympäristöön paremmin sopivalla puunkuorikatteella. Liikenteen kannalta turvattoman läpikulun estämiseksi tehdään matala kivillä peitetty kumpare kentän kaakkoiskulmaan. Lähimetsästä harvennetaan taimikkoa.
Kohdetta esitetään kunnostettavaksi vuonna 2011.
Aholanpuiston hoitoluokat säilyvät: kenttä ja leikkipaikka käyttö- ja suojaviheralueena (A3) sekä ympäröivä puusto lähimetsänä (C1).
Aholanpuiston vihersuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Puistoa koskeva suunnitelmaluonnos oli nähtävänä 17 – 26. elokuuta 2010.
Laulunpuisto sijaitsee Muotialan kaupunginosassa Laulunmaankadun pohjoispuolella. Vihersuunnittelun tavoitteena on ollut vehreä, mutta riittävän avoin tila, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia oleskeluun, leikkiin, pelaamiseen ja ulkoiluun.
Laulunmaankadun ja Laulunpuiston pohjoispuolella sijaitsevan Virrenpuiston välille rakennetaan asemakaavan mukainen käytävä. Se valaistaan ja käytävän pinnoitteeksi tulee kivituhka.
Puistoon muotoillaan katua vasten loiva kumpare, ja sen itäpuolella oleva painanne säilytetään osana puiston pintavesien ohjausta. Keskelle sijoitetaan soikea nurmipintainen alue, joka soveltuu erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Pelinurmen ja käytävän välinen alue korotetaan tukimuurin avulla. Näin saadaan sijoitettua kaareva penkki pelinurmen reunaan. Kivipolun ja sen päätteenä olevan puuryhmän toivotaan virittävän lasten mielikuvitusta erilaisiin leikkeihin. Ainoaksi tehdasvalmisteiseksi leikkivälineeksi on puistoon suunniteltu kiipeilyköysistö, joka soveltuu iältään yli kolmevuotiaille. Kiipeilytelineen lähelle tehdään betonikivistä pyöreä labyrintti, ja aikuisia varten pystytetään kolme kuntoiluvälinettä.
Puisto rajataan länsireunastaan puu- ja pensasistutuksella ja muutamia yksittäisiä maisemapuita sijoitetaan puiston eteläreunaan. Muuntamo –näkymää pehmennetään kukkivilla pikkupuilla. Painanteeseen muodostunutta kosteikkokasvillisuutta täydennetään kosteikkoperennoilla ja painanteen itäpuolelle istutetaan pensasryhmä.
Puiston rakentaminen sisältyy kaupunkikehittämisen tämän vuoden talousarvio-ohjelmaan.
Laulunpuiston vihersuunnitelmaluonnos
(pdf, 1 mt)
Vuoreksen asuntomessualueen Kirjailijanpuiston vihersuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 5.7. - 18.7.2010.
Kirjailijanpuisto rajautuu länsi- ja itäpuoleltaan kevyenliikenteenväyliin. Puiston itälaidalle perustetaan runsas kukkiva perenna- ja pensasalue. Aaltoileva muoto muodostaa puiston keskelle vaihtelevan muotoisen tilasarjan, jonka päätteenä on Taatanaukio.
Istutusalue on puiston keskiosan puolella korkeampi ja madaltuu itäreunalla, jolloin asuntojen huoltoväylänä toimivalta kadulta avautuvat näkymät kulkureiteille. Istutusalue rajataan veistosmuurilla, jonka suunnittelee kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Muuriin tulee tekstejä tamperelaisilta runoilijoilta.
Puiston kasvillisuus muuntuu vuodenaikojen mukaan alkaen jo aikaisin keväällä kukkasipuleilla ja päättyen loppukesän perennojen ilotulitukseen ja myöhäisen syksyn pensaiden ja heinien loistoon. Ekologinen, luonnon oman rytmin tapaan hoidettava alue tarjoaa elinpaikan hyönteisille ja perhosille ja ruokaa linnuille ja on mielenkiintoinen myös talvella. Aaltoilevan muodon vastaparina puiston länsireunaan antaa ryhtiä koristeomenapuurivi. Puurivin edustalle istutetaan nurmi.
Kirjailijanpuiston vihersuunnitelmaluonnos
(pdf, 1 mt)
Puistoa koskeva suunnitelmaluonnos oli nähtävänä 17.–28. toukokuuta 2010.
Kivipunalanpuistoa varten on laadittu perusparannussuunnitelma, jonka lähtökohtana on kuluneiden leikkivälineiden uusiminen. Kivipunalanpuisto sijaitsee Amurin (b) kaupunginosassa Sotkankadun, Pirkankadun ja Satakunnankadun rajaamien kerrostalojen ympäröimänä. Puistoon on kulkuyhteys porttikongin kautta Sotkankadulta ja Satakunnankadulta.
Puiston perusrakenne ja tilajaottelu säilyvät entisellään. Puusto ja puistoa ympäröivät pensasaidat säilytetään. Uudet leikkivälineet vastaavat toiminnoiltaan nykyisiä. Niiden valinnassa on huomioitu alla ja yli 3-vuotiaat lapset leikkipaikkojen turvallisuusohjeiden mukaisesti.
Huvimaja ja vastakkain istuttava puutarhakeinu säilytetään, samoin pienen pelialueen palloseinä, maali ja koripalloteline. Myös valaisimet säilyvät pääpiirteissään nykyisillä paikoilla, mutta valaistuksen tehoa tarkistetaan. Puistoon tehdään sadevesikaivo.
Käytävien pinnoitteeksi tulee kivituhka. Välineiden turva-alustaksi laitetaan turvahiekkaa ja keinuistuinten alle kumimatto. Pallottelualueelle esitetään kovan kulutuksen takia pinnoitteeksi hiekkatekonurmea.
Kivipunalanpuiston perusparantaminen kaupunkikehittämisen on tämän vuoden talousarvio-ohjelmassa. Kunnostustyö keskittyy heinä-elokuulle. Samassa yhteydessä uusitaan puiston alla olevat kunnallistekniikan (vesi, hulevesi ja kaukolämpö) runkojohdot, joten työmaa vaikuttaa puistoa laajemmalla alueella ja työn kokonaiskesto on leikkipaikan kunnostusta pidempi.
Perusparannus esitetään tehtäväksi tämän vuoden aikana.
Kivipunalanpuiston perusparannussuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Pyykkimettän vihersuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 15.–28. maaliskuuta 2010.
Suunnittelualueella sijaitsevien arkeologisten löydösten vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo antaa lausunnon suunnitelmasta sen nähtävilläoloaikana. Lausunto saattaa vaikuttaa suunnitelman sisältöön.
Puiston kunnostuksessa selkeytetään puiston jakoa näköalapaikkaan ja leikkialueeseen sekä parannetaan turvallisuutta.
Pyykkimettän puisto sijaitsee Ylä-Pispalassa rajautuen pohjoispuolella Pispalanharjuun ja etelässä Provastinkatuun. Pienehkö puisto on valtakunnallisestikin merkittävä näköalapaikka, ja etenkin kesäaikaan matkailijoiden suosiossa. Puistossa on näköalapaikan lisäksi leikkialue ja punakaartilaismuistomerkki vuodelta 1983. Puiston alueelta löytyy myös 1. maailmansodan aikaisia puolustusvarustusten jäänteitä.
Kunnostuksessa kaikki leikkipaikkatoiminnot keskitetään puiston Pispalanharjun puoleiseen reunaan, jolloin näköalapaikasta saadaan tilavampi. Leikkivälineitä lisätään ja valikoimaa monipuolistetaan. Myös puiston muut varusteet, kuten penkit ja valaistus, uusitaan kunnostuksen yhteydessä. Leikkipaikan turvallisuuden parantamiseksi näköalapaikalle esitetään asennettavaksi aita.
Näköalapaikkaa avarretaan ja näkymiä Pyhäjärvelle avataan jo puistoon johtaville poluille pensasistutuksia ja nurmialueita uusimalla. Kaikki puiston vanhat puut pyritään säilyttämään. Puiston kulkuväyliä muutetaan toimivammiksi uusimalla Pispalanharjulta leikkialueelle kulkevat portaat sekä rakentamalla puiston itäiselle sisäänkäynnille uudet portaat.
Pyykkimettän puiston näköalapaikka ja leikkialue säilytetään käyttöviheralueiden hoitoluokassa A2, mutta Provastinkadulle laskevaa jyrkkää rinnettä esitetään siirrettäväksi A3-hoitoluokasta maisemaniityksi B3-hoitoluokkaan. Rinteen hoitoluokituksen muutoksella pyritään säilyttämään rinteessä kasvava idänukonpalko.
Pyykkimettän vihersuunnitelmaluonnos
(pdf, 2 mt)
Ratinanniemen ja Ratinannokan yleissuunnitelma oli nähtävänä 5.–19. maaliskuuta 2010.
Ratinan stadionin länsipuolella sijaitseva Ratinanniemen puistoalue ja Ratinansillan kupeessa valtatien eteläpuolella sijaitseva Ratinannokan rinne on tarkoitus kunnostaa ja rakentaa viihtyisiksi viheralueiksi. Kesällä 2010 avattava Laukonsillan kevyen liikenteen väylä mahdollistaa liikkumisen keskustan ja Ratinanrannan välisellä reitillä rantaa pitkin aina Härmälään asti.
Ratinanniemen asfaltti- ja sorapintaiset pysäköinti- ja varastokäytössä olleet kentät muutetaan vehreäksi oleskelu- ja pelailunurmeksi. Nurmialue rajautuu rantaa pitkin kulkevaan ja Laukonsillalle nousevaan valaistaviin ja talvella kunnossa pidettäviin kevyen liikenteen väyliin. Rantaväylän reunalle tulee oleskelupaikkoja pöytä- ja penkkiryhmillä. Koirapuisto säilyy paikallaan. Koirapuiston penkit ja aita uusitaan ja aidan paikka muuttuu uuden väylän tieltä ylärinteestä alarinteeseen.
Ratinan rantatien pääte Laukonsillan alla muutetaan kivipinnoilla kevyen liikenteen väylien yhtymäkohdaksi. Puistokäytävillä sallitaan jatkossa vain tarvittava huoltoajo.
Omana hankkeenaan kunnostettavan Ratinansillan alle on esitetty säältä suojassa olevaa kuntoilupistettä monipuolisine kuntoiluvälineineen. Sillan alustaan esitetty hyvä valaistus, uudet pintamateriaalit ja kameravalvonta luovat paikasta viihtyisän kuntoilupaikan hienoilla kaupunkinäkymillä aivan veden ääressä.
Ratinannokkaan on esitetty kevyen liikenteen yhteyttä valtatieltä alas rantareitille. Väylän eteläpuoleinen rantaan laskeva rinne maisemoidaan kivikorimuureilla, maanpeiteperennoilla ja -pensailla, kukkivilla pikkupuilla ja pohjoispuolen rinne matalalla pensasistutuksella sekä kapeakasvuisilla havupuilla.
Ratinanniemen rakentaminen on esitetty toteutettavaksi vaiheittain vuosina 2010–2011. Ratinanokan rakentaminen käynnistynee myöhemmässä vaiheessa vuosina 2011–2012.
Ratinanniemen ja Ratinannokan yleissuunnitelma
(pdf, 72 kt)
Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos oli nähtävänä 11.- 27.1.2010.
Käyttö- ja hoitosuunnitelma antaa puiston hoidolle pitkän tähtäimen tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Tavoitteena on vaalia alueen historiallisia piirteitä ja kauneusarvoja. Suunnitelman pohjaksi on tehty historiaselvitys ja puustokartoitus. Esitetyt toimenpiteet ovat hyvin varovaisia, sillä puistoa ei ole tarvetta uudistaa. Paikoin tiheäksi kasvanutta puustoa poistetaan säilytettävien ja osittain ikääntyneiden puiden elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja maisemassa tärkeiden näkymälinjojen avaamiseksi. Puustoa on esitetty uusittavaksi kahdessa vaiheessa. Huonokuntoisimmat puut poistetaan vuonna 2010, ja kunnostustoimenpiteitä tehdään vuosittain aina vuoteen 2015 asti. Puistoon palautetaan myös kadonneita tärkeitä käytäviä ja istutusaiheita sekä kunnostetaan kivirakenteita kuten rantamuuria ja kiviportaita. Entisöitäviä alueita ovat esimerkiksi Kuninkaankujan päätteen näköalapaikka, Ankkuriaukio ja näihin liittyvät käytävät. Käyttö- ja hoitosuunnitelma sisältää historian ja nykytilan selvityksen sekä puiston eri osa-alueille laaditut toimenpidekortit, joissa esitetään tarpeelliset harvennustyöt, uudet istutukset ja muut hoitotoimenpiteet.
Hatanpään kartanopuisto on kaupungin arvokkaimpia kulttuuriympäristöjä. Hatanpään niemen kärjessä sijaitseva puisto on ollut olemassa jo ennen Tampereen kaupunkia, ja sen vanhimmat säilyneet rakenteet ovat 1700-luvulta.
Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma (luonnos), osa 1
(pdf, 7 mt)
Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma (luonnos), yleissuunnitelma
(pdf, 1 mt)
Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma (luonnos), osa 2
(pdf, 2 mt)
Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma (luonnos), puuston kunnon ja arvon inventointi
(pdf, 1 mt)
Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma (luonnos), osa 3
(pdf, 8 mt)
Ryydynpohjassa sijaitsevan Viirapuiston leikkipaikan kunnostusluonnos oli nähtävillä 27.7. – 14.8.2009. Leikkipaikka pysyy entisellä paikallaan pienen mäen takana ja ylempänä säilyy pallokenttä, jota hieman laajennetaan. Leikkipaikkaa laajennetaan, ja leikkivälinevalikoima monipuolistuu. Kaikki leikkivälineet sekä puiston kalusteet uusitaan. Leikkipaikan keskelle tulee asfalttinen ympyrä, johon maalataan kuvioita leikkejä ja pelejä varten. Leikkipuiston reunoille tulee kumpareita elävöittämään maastoa sekä erottamaan puistoa voimalinjojen alapuolisista alueista. Leikkipaikan ympäristön kasvillisuus uusitaan kokonaan hulevesien ohjaukseen liittyvien töiden takia.
Puisto toteutetaan alueen vesihuoltotöiden jälkeen, aikaisintaan vuonna 2010.
Viirapuiston kunnostusuunnitelmaluonnos
(pdf, 1019 kt)
Atlaspuiston yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 3 mt)
Atlaspuiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 13.7. - 9.8.2009.
Atlaspuisto sijaitsee Pyynikin rantamaisemassa entisen Pyynikin Trikoon tehdaskorttelin ympäristössä. Luoteessa alue ulottuu Pyhäranta-nimisen kadun päähän ja kaakossa Hiekkakujaan asti nykyisen leikkipaikan itäpuolella.
Suunnitelman tavoitteena on kehittää rantamaisemasta asukkaille monipuolinen ja omaleimainen lähipuisto jonne myös muut kaupunkilaiset voivat kokea olevansa tervetulleita. Suunnittelussa halutaan sekä tuoda esille että antaa uutta merkitystä teollisuushistorian ja inhimillisen toiminnan muokkaamalle kulttuurimaisemalle.
Iso-Vilusen entisen maanvastaanottopaikan käyttö- ja maisemointisuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 12.6.-3.7.2009.Alueesta on suunniteltu monipuolinen lähivirkistysalue. Ulkoilua ja kuntoilua varten on Iso-Viluselle luonnosteltu kattava käytäväverkosto. Reitit ovat esteettömiä, ja suurin osa niistä on valaistuja. Pohjois-eteläsuuntaisen kevyenliikenteen väylän länsipuolelle sijoittuvat toiminnalliset lähiliikuntapaikat: niittynurmipintainen pallottelualue, pulkkamäet, alue BMX-pyöräilylle ja rullalautailulle sekä kuntoilupaikka. Toiminnallisen alueen itäpuolelle sijoittuvat oleskeluun ja retkeilyyn sopiva niitty ja näköalapaikka. Koirapuistoa ehdotetaan Iso-Vilusen pohjoisosaan. Iso-Vilunen on kauas näkyvä, merkittävä maisemakohde, joten alueen maisemointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Maisemoinnissa pääpaino on luonnonmukaisuudella. Jyrkimpiä rinteitä loivennetaan. Metsityksessä käytetään vaihtelevasti kotimaisia puulajeja.
Iso-Vilusen maanvastaanottopaikan käyttö- ja maisemointisuunnitelma
(pdf, 999 kt)
Sorsapuiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävänä 26.5.-9.6.2009. Suunnittelun tavoitteena on kohentaa paikan nykyistä ilmettä ja turvallisuutta . Aluetta kehitetään erityisesti lasten ja perheiden puistona. Tällä hetkellä ongelmia ovat mm. huonokuntoiset leikkipaikat ja riittämätön valaistus. Puiston pohjoista leikkipaikkaa laajennetaan ja tehdään monipuolisemmaksi. Lammen pohjoisreunalle rakennetaan laituri ja oleskelupaikka. Puistoon on tulossa lisäksi mm. peliareena, nurmikenttä ja tapahtuma-aukio. Puiston kasvillisuutta monipuolistetaan.
Sorsapuiston yleissuunnitelmaluonnos
(pdf, 3 mt)
Sorsapuiston puustokartoitus
(pdf, 410 kt)
Sorsapuiston nykytila
(pdf, 1018 kt)
Sorsapuiston historiaa
(pdf, 2 mt)
Sorsapuisto lasten kokemana, Tampereen Sorsapuisto lasten kokemana - Lasten osallistuminen kunnostusuunnitteluun
(pdf, 1 mt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelmaehdotus oli nähtävillä 11.6.-25.6.2008. Vuoreksen keskuspuisto on alueen tärkein viheralue. Siitä pyritään luomaan kaupunginosansa ainutlaatuinen ja elämyksellinen nähtävyys, jossa on myös ympäristötaidetta. Vanhalle peltoaukealle sijoittuva, noin 17 hehtaarin alue tullaan hoitamaan osittain maisemaniittynä.
Yleissuunnitelman yhteydessä on suunniteltu alueen hulevesien hallinnan periaatteita. Tarkoituksena on hallita tätä sade- tai sulamisvesien pintavaluntaa luonnonmukaisesti osana puiston kokonaisuutta. Vettä viivytetään altaissa, uomissa ja tarvittaessa tulvaniityillä.
Puistosuunnitelman tiivistemä, Vuoreksen keskuspuisto
(pdf, 9 kt)
Hulevesisuunnitelman tiivistelmä, Vuoreksen keskuspuisto
(pdf, 9 kt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, puistosuunnitelma
(pdf, 2 mt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, hulevesisuunnitelma
(pdf, 2 mt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, näkymäkuvat
(pdf, 2 mt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, tori
(pdf, 476 kt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, sadepuutarha
(pdf, 1 mt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, leikkipaikka
(pdf, 1 mt)
Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, allasaukio
(pdf, 2 mt)
Palautelomake, Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma
(pdf, 15 kt)
Palautelomake, Vuoreksen keskuspuiston yleissuunnitelma, tietokoneella täytettävä word-lomake
(doc, 50 kt)
Kirjastonpuiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävänä ja
kommentoitavana 3.3.-14.3.2008.
Kirjastonpuisto kunnostetaan paikan historiallisia arvoja kunnioittaen. Alueelle kaavaillaan mm. uutta esiintymislavaa, yleisövessaa ja uusia kulkuyhteyksiä. Myös puiston ilmettä kohennetaan uusilla istutuksilla, kalusteilla ja valaistuksella.
Puiston kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2009 ja 2010.
Kirjastonpuiston nykytila, kehitettäviä kohteita
(pdf, 730 kt)
Kirjastonpuiston yleissuunnitelma
(pdf, 1 mt)
Kirjastonpuiston valaistussuunnitelma
(pdf, 2 mt)
Kirjastonpuiston kunnallistekniikan yleissuunnitelma
(pdf, 317 kt)
Kirjastonpuiston puustokartoitus
(pdf, 197 kt)
Kirjastonpuiston historialliset vaiheet
(pdf, 980 kt)
Tampereen rullalautailualueohjelmaluonnos oli nähtävillä 4.-29.2. 2008.
Rullalautailualueohjelma on yleissuunnitelma uusien lautailualueiden perustamisesta Tampereelle. Palautteet luonnokset toimitetaan kirjaamoon nähtävilläoloaikana (yhteystiedot yllä).
Merkitse palautteeseen diaarinumero YPA:11109/670/2007.
Lehdistötiedote rullalautailualueohjelmasta 4.2.2008
Rullalautailualueohjelma 2008, luonnos 25.1.2008, nykyiset rullalautailualueet
(pdf, 4 mt)
Rullalautailualueohjelma 2008, luonnos 25.1.2008, uudet rullalautailualueet: lounainen suuralue, luoteinen suuralue, keskinen suuralue
(pdf, 5 mt)
Rullalautailualueohjelma 2008, luonnos 25.1.2008, uudet rullalautailualueet: eteläinen suuralue, koillinen suuralue
(pdf, 4 mt)
Rullalautailualueohjelma 2008, luonnos 25.1.2008, uudet rullalautailualueet: kaakkoinen suuralue
(pdf, 2 mt)
Rullalautailualueohjelma 2008, luonnos 25.1.2008, liitteet
(pdf, 2 mt)
Kalkunvuoren viheralueiden hoitosuunnitelma koskee Kalkun uuden asuinalueen viheralueita, jotka rajautuvat pohjoisessa Porin rataan, Kalkun kehätiehen lännessä ja Mustavuoren laskettelurinteeseen etelässä. Alueella sijaitsee Venäjän ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoituksen osa, joka on laajin Tampereella säilynyt maalinnoituksen jäänne. Viheralueiden hoidon tavoitteena on monipuolinen metsäympäristö, joka tarjoaa käyttäjilleen ulkoilumahdollisuuksia, luontokokemuksia sekä historiaelämyksiä.
Yhdyskuntalautakunta hyväksyi hoitosuunnitelman 22.8.2006.
Kalkunvuoren viheralueiden hoitosuunnitelma
(pdf, 2 mt)
Höyrynpuiston hyväksytty yleissuunnitelma
(pdf, 2 mt)
Suunnittelupäällikön päätös 21.6.2011
(pdf, 9 kt)
Hautalaakson hyväksytty yleissuunnitelma
(pdf, 1 mt)
Suunnittelupäällikön päätös 18.8.2011
(pdf, 20 kt)
Ratinnannokan hyväksytty vihersuunnitelma
(pdf, 3 mt)
Yhdyskuntalautakunnan päätös 21.6.2011, Ratinnanokka
(pdf, 9 kt)
Hirvikallionpuiston hyväksytty vihersuunnitelma
(pdf, 3 mt)
Yhdyskuntalautakunnan päätös 1.3.2011, Hirvikallionpuisto
(pdf, 9 kt)
Aholanpuiston hyväksytty vihersuunnitelma
(pdf, 564 kt)
Suunnittelupäällikön päätös 14.12.2010, Aholanpuisto
(pdf, 6 kt)
Ratinanniemen hyväksytty vihersuunnitelma
(pdf, 2 mt)
Yhdyskuntalautakunnan päätös 18.5.2010, Ratinanniemi
(pdf, 21 kt)
Pättiniemenpuiston hyväksytty vihersuunnitelma
(pdf, 1 mt)
Suunnittelupäällikön päätös 17.5.2010, Pättiniemenpuisto
(pdf, 6 kt)
Rautaharkonpuiston hyväksytty vihersuunnitelma
(pdf, 13 kt)
Suunnittelupäällikön päätös 11.5.2010, Rautaharkonpuisto
(pdf, 6 kt)
Norrköpinginpuiston hyväksytty perusparannussuunnitelma
(pdf, 743 kt)
Yhdyskuntalautakunnan päätös 20.4.2010, Norrköpinginpuiston perusparannussuunnitelma
(pdf, 9 kt)
Herrainsuon hyväksytty vihersuunnitelma
(pdf, 1 mt)
Herrainsuon hyväksytty hulevesisuunnitelma
(pdf, 260 kt)
Yhdyskuntalautakunnan päätös 23.3.2010, Herrainsuon vihersuunnitelma
(pdf, 15 kt)
Sorsapuiston 1. vaiheen vihersuunnitelma
(pdf, 587 kt)
Yhdyskuntalautakunnan päätös 8.9.2009, Sorsapuiston yleissuunnitelma
(pdf, 12 kt)
Kirjastopuiston 2. vaiheen vihersuunnitelma
(pdf, 548 kt)
Yhdyskuntalautakunnan päätös 20.5.2008, Kirjastopuiston yleissuunnitelma
(pdf, 14 kt)
Keskustassa jatkuvat keskeisten puistojen, Sorsapuiston ja Kirjastonpuiston, kunnostus. Sorsapuistoon rakennetaan uusia väyliä ja laituri, myös puiston valaistusta uusitaan. Kirjastonpuiston kunnostuksen on määrä valmistua. Puistoon rakennetaan yleisö-wc, ja lavan rakentamisesta jatketaan neuvotteluja museoviranomaisten kanssa.
Tammelan toria vastapäätä sijaitseva Emil Aaltosen puiston leikkipaikka kunnostetaan esteettömyys huomioiden, myös valaistus ja kalusteet uusitaan. Puiston suunnittelussa on mukana alueen käyttäjistä koottu osallisryhmä. Ratinaan rakentuu Ratinannokan viheralue ja Höyrynpuisto. Pyynikintorin lähellä sijaitseva Heinäpuisto kunnostetaan oleskelupaikaksi, jonka erityisteemana on heinäkasvillisuus.
Länsi-Tampereella kunnostetaan Pyynikin Trikoon alueella sijaitsevan Atlaspuiston leikkipaikka ja valmistellaan puiston rantavyöhykkeen rakentamista. Lisäksi kunnostetaan leikkipaikat Ryydynpohjan Viirapuistossa, Ala-Pispalan Hautalaaksossa ja Ylä-Pispalan Pyykkimettässä. Itä-Tampereella kunnostetaan Tasanteen Aholanpuiston leikkipaikka.
Etelä-Tampereella Kaukajärven Hirvikallion uudelle asuinalueelle rakennetaan uusi leikkipaikka ja pieni pelikenttä. Leikkipaikat kunnostetaan Viinikan Kaakkurinpuistossa ja Korkinmäen Härkälänmäessä. Jokipohjan Norrköpinginpuiston senioripuisto ja Muotialan Laulunpuisto viimeistellään valmiiksi.
Vuoreksessa jatketaan Keskuspuiston hulevesijärjestelmän rakentamista. Myös Vuoreksen keskustan länsipuolella sijaitseviin Tervalepänpuistoon ja Tuomistonpuistoon rakennetaan hulevesijärjestelmä. Asuntomessualueella aloitetaan Virolaisenpuiston ja Kirjailijanpuiston rakentaminen. Kirjailijanpuiston rakennetaan kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelema runomuuri, johon tulee tekstejä tamperelaisilta runoilijoilta Risto Ahdilta, Kari Aronpurolta, Kirsi Kunnakselta ja Mirkka Rekolalta. Puistoa kaunistavat näyttävät perennaistutukset.
Leikkipaikkaohjelma 2010-2020 oli nähtävänä ja asukkaiden kommentoitavana 4.3. 2011 saakka . Tänä vuonna laaditaan myös koirapuistosuunnitelma, jossa hyödynnetään Valmassa saatuja asukastoiveita koirapuistoista. Maisemapelloille ja -niityille laaditaan hoitosuunnitelma. Tänä vuonna saadaan ihailla maisemapeltoja Muotialan lisäksi myös Pohtolassa.
Iidesjärven kaavoitustyön yhteydessä laaditaan maisemasuunnitelma. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan perhepuistoa, joka palvelisi monipuolisesti eri ikäisiä käyttäjiä ja myös matkailijoita ympäri vuoden.
Vuoden 2013 viherrakentamiskohteet
(pdf, 949 kt)