Tutustu Tampereen luontoon, Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut
(pdf, 998 kt)
Kunnan tehtävänä on edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Luonnonsuojelu otetaan huomioon osana yleistä maankäytön suunnittelua. Esimerkiksi uutta aluetta kaavoitettaessa tutkitaan jo suunnitteluvaiheessa, onko alueella arvokkaita eläimiä tai kasveja tai muita luonnonarvoltaan tärkeitä kohteita.
Tampereen kaupungin alueella luonnonsuojelualueita on yhteensä 383,59 hehtaaria, joka on 0,7 % maapinta-alasta. Suurin suojelualue on
Vattulan luonnonsuojelualue laajennuksineen, yhteensä 61 ha. Lisäksi Tampereen kaupungin omistuksessa on 24 ha luonnonsuojelualueita muilla paikkakunnilla.
Tutustu Tampereen luontoon, Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut
(pdf, 998 kt)
Kasvistoseuranta
Uhanalaisten ja vähälukuisten kasvilajien seuranta aloitettiin 2006. Tavoitteena on saada tarkkaa tietoa kunkin lajin yksilömääristä, kukinnan vaihtelusta ja uhkatekijöistä. Aineistoa saadaan kustakin lajista vuosittain tai muutaman vuoden jaksoissa. Vuonna 2009 seurannan kohteina olivat soikkokaksikko ja hoikkavilla.
Kantakaupungin kasvistoa on seurattu 500m x 500m ruuduttain. Työ saatiin loppuun vuonna 2010. Ruutukartoituksen väliraportti löytyy kohdasta Julkaisut ja selvitykset - Kantakaupungin kasviston ruutukartoitus.
Lepakkoseurannat
Lepakkokartoituksia on tehty Tampereella lukuisia. Kantakaupungin peruskartoitus tehtiin vuonna 2003, ja sen jälkeen on tehty täsmäkartoituksia asemakaavojen pohjaksi. Tampereella elää viisi lepakkolajia, joista pohjanlepakko on yleisin ja runsain. Vesisiippaa tavataan vesistöjen lähistöllä, viiksi- ja isoviiksisiippaa metsissä. Korvayökkö saalistelee mieluiten kartanopuistoissa ym. kulttuurialueilla. Tampereella on tavattu lisäksi satunnaislajeina isolepakko, kimolepakko ja pikkulepakko.
Linnustoseurannat
Linnustoseurantoja tehdään tarpeen mukaan. Vuonna 2006 tehtiin linnustoselvitys Iidesjärveltä, josta edellinen selvitys oli vuodelta 2000. Vuonna 2006 tehtiin myös selvitykset Hervannan ja Niemen sahan alueelta. Soukonvuoren linnustoa selvitettiin 2005. Vuonna 2008 tehtiin linnustoselvityksiä Villilänsaaresta, Ojala-Lamminrahkan alueelta ja Vuoreksesta. Keväällä 2008 kartoitettiin myös Tampereella katoilla pesivien lokkien kanta. Selvitys löytyy sivulta Julkaisut ja selvitykset. Vuonna 2009 selvitettiin Särkijärven-Lahdesjärven mahdollisen luonnonsuojelualueen linnustoa.
Hyönteisseurannat
Vuosittain seurataan myös hyönteislajistoa kaavojen pohjaksi. Vuonna 2006 seurattiin Villilänsaaren ja Niemen sahan alueen hyönteislajistoa, joista viimeksi mainitulta paikalta saatiin kaksi tieteelle uutta heinäkoilajia. Tummaverkkoperhonen on edelleen erityisseurantakohteena, samoin erityissuojeltava ahdeyökkönen. Vuonna 2008 hyönteisseurantaa tehtiin mm. Peltolammi-Pärrinkoskella. Vuonna 2009 selvitettiin Viikinsaaren hyönteislajistoa. Vuonna 2010 tehtiin Myllypuron vesihyönteiskartoitus. Purossa tavattiin harvinainen luisturi, joka kuuluu vesiluteisiin.
Sienistöseurannat
Vuonna 2010 kartoitettiin Nokian Pitkäniemen Hevoshaan ja Vattulan luonnonsuojelualueen kääpälajistoa. Pitkäniemen Hevoshaassa tavattiin mm. harvinainen kelmutoukkio-kääväkäs. Vattulassa kasvaa monia harvinaisia kääpälajeja.
Iidesjärven lounaispäästä löydettiin syksyllä 2010 ensimmäisen kerran Pohjoimaissa Hypocrea parmastoi, jonka suomalainen nimiehdotus on viinipielus. Lajia on tavattu maapallolla aiemmin kymmenisen kertaa. Sieni kuuluu kotelopulloisiin.
Viitasammakko
Vuonna 2010 tehtiin kantakaupungin viitasammakkokartoitus. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltava laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää. Tampereella viitasammakkoa tavattiin Alasjärvella, Iidesjärvellä ja Härmälän Vähäjärvellä. Tampereella on selvityksen mukaan elinvoimainen viitasammakkopopulaatio.
Tärkeä osa luonnonsuojelutyötä on luontotiedon ja -valistuksen jakaminen ihmisille. Mikä sieni, voiko sitä syödä? Lintulaudallamme käy oudon näköinen lintu, mikähän se mahtaisi olla? Kukkapenkkiini ilmestyi kummallinen kasvi, jota en ole istuttanut, mikähän se voisi olla? Mitä tehdä löytyneelle siilinpoikaselle? Näitä ja muita kysymyksiä esitetään usein.
Myös kodin tuholaisista kaivataan usein tietoa. Tuholaisista ja niiden torjunnasta saat tietoa kohdasta Asuminen ja rakentaminen - Asuminen ja terveys.
Ympäristöverkko on monipuolinen tietopaketti Tampereen kaupunkiluonnosta. Ympäristöverkkoon pääset sivun alareunassa olevasta linkistä.
Tampereen tunnuslajeiksi on valittu linnuista västäräkki, hyönteisistä tummaverkkoperhonen ja kasveista orvokki.
Västäräkki on tyypillinen lintu Tampereella. Se viihtyy ihmisten ja vesistöjen lähistöllä. Ympäristöpalvelut on valinnut västäräkin tunnuslajikseen. Harvinaisen ja uhanalaisen tummaverkkoperhosen yksi harvoista esiintymisalueista on Tampere. Orvokit ovat tunnusomaisia kasveja Tampereen alueella. Niitä tavataan Tampereella kaikkiaan kymmentä lajia. Lisäksi yksi orvokkilaji, luhtaorvokki, on hävinnyt.