Tutustu Tampereen luontoon, Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut
(pdf, 998 kt)
Kunnan tehtävänä on edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Luonnonsuojelu otetaan huomioon osana yleistä maankäytön suunnittelua. Esimerkiksi uutta aluetta kaavoitettaessa tutkitaan jo suunnitteluvaiheessa, onko alueella arvokkaita eläimiä tai kasveja tai muita luonnonarvoltaan tärkeitä kohteita.
Tampereen kaupungilla on luonnonsuojelualueita noin 418 hehtaaria, joista 34 hehtaaria sijaitsee muilla paikkakunnilla. Suurin suojelualue on
Vattulan luonnonsuojelualue laajennuksineen, yhteensä 61 hehtaaria. Vuonna 2013 on meneillään Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus, Teiskon Holman vanhan metsän sekä Ikurin Leppiojan hajuheinälouhikon rauhoitus. Rauhoituspäätös haetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta. Vuonna 2013 alkoitetaan Iidenjärven luonnonsuojelualueen rauhoituksen valmistelu.
Tutustu Tampereen luontoon, Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut
(pdf, 998 kt)
Kasvistoseuranta
Uhanalaisten ja vähälukuisten kasvilajien seuranta aloitettiin 2006. Tavoitteena on saada tarkkaa tietoa kunkin lajin yksilömääristä, kukinnan vaihtelusta ja uhkatekijöistä. Aineistoa saadaan kustakin lajista vuosittain tai muutaman vuoden jaksoissa. Vuonna 2013 seurannan kohteena ovat korpinurmikka ja korpisorsimo. Myös Pyhäjärven rantojen kynäjalavat kartoitetaan kesällä 2013.
Kantakaupungin kasvistoa on seurattu 500m x 500m ruuduttain. Työ saatiin loppuun vuonna 2010. Ruutukartoituksen väliraportti löytyy kohdasta Julkaisut ja selvitykset - Kantakaupungin kasviston ruutukartoitus.
Lepakkoseurannat
Lepakkokartoituksia on tehty Tampereella lukuisia. Kantakaupungin peruskartoitus tehtiin vuonna 2003, ja sen jälkeen on tehty täsmäkartoituksia asemakaavojen pohjaksi. Tampereella elää viisi lepakkolajia, joista pohjanlepakko on yleisin ja runsain. Vesisiippaa tavataan vesistöjen lähistöllä, viiksi- ja isoviiksisiippaa metsissä. Korvayökkö saalistelee mieluiten kartanopuistoissa ym. kulttuurialueilla. Tampereella on tavattu lisäksi satunnaislajeina isolepakko, kimolepakko ja pikkulepakko.
Linnustoseurannat
Linnustoseurantoja tehdään tarpeen mukaan. Esimerkiksi keväällä 2008 kartoitettiin Tampereella katoilla pesivien lokkien kanta. Selvitys löytyy sivulta Julkaisut ja selvitykset. Vuonna 2010 kartoitettiin Iidesjärven ranta- ja vesilinnusto, ja vuonna 2013 kartoitetaan Iidesjärven rantametsikköjen linnusto. Teiskon Nuutilanlahden linnusto kartoitettiin vuonna 2012.
Hyönteisseurannat
Vuosittain seurataan myös hyönteislajistoa, ja tietoa tarvitaan myös kaavojen pohjaksi. Tummaverkkoperhonen on edelleen erityisseurantakohteena, samoin erityissuojeltava ahdeyökkönen. Ympäristönsuojeluyksikön tummaverkkoperhoskumminiitty sijaitsee Näätäsuolla, jota niitetään talkoilla. Kesällä 2012 niityllä tavattiin 10 tummaverkkoperhosta.
Vuonna 2010 tehtiin Myllypuron vesihyönteiskartoitus. Purossa tavattiin harvinainen luisturi, joka kuuluu vesiluteisiin. Vuonna 2012 seurattiin seuraavia lajeja: kuultomittari, viheryökkönen, viherasekärpänen, noropalkonen, ahdeyökkönen, timjamijäytäjäkoi ja ajuruohosulkanen. Vuonna 2013 kartoitetaan Iidesjärven mäkihiilikoita luonnonsuojelualueen perustamisen tausta-aineistoksi.
Sienistöseurannat
Vuonna 2010 kartoitettiin Nokian Pitkäniemen Hevoshaan ja Vattulan luonnonsuojelualueen kääpälajistoa. Pitkäniemen Hevoshaassa tavattiin mm. harvinainen kelmutoukkio-kääväkäs. Vattulassa kasvaa monia harvinaisia kääpälajeja.
Iidesjärven lounaispäästä löydettiin syksyllä 2010 ensimmäisen kerran Pohjoimaissa Hypocrea parmastoi, jonka suomalaiseksi nimeksi tuli viinipielus. Lajia on tavattu maapallolla aiemmin kymmenisen kertaa.
Viitasammakko
Vuonna 2010 tehtiin kantakaupungin viitasammakkokartoitus. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltava laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää. Tampereella viitasammakkoa tavattiin Alasjärvella, Iidesjärvellä ja Härmälän Vähäjärvellä. Tampereella on selvityksen mukaan elinvoimainen viitasammakkopopulaatio.
Tärkeä osa luonnonsuojelutyötä on luontotiedon ja -valistuksen jakaminen ihmisille. Mikä sieni, voiko sitä syödä? Lintulaudallamme käy oudon näköinen lintu, mikähän se mahtaisi olla? Kukkapenkkiini ilmestyi kummallinen kasvi, jota en ole istuttanut, mikähän se voisi olla? Mitä tehdä löytyneelle siilinpoikaselle? Näitä ja muita kysymyksiä esitetään usein.
Myös kodin tuholaisista kaivataan usein tietoa. Tuholaisista ja niiden torjunnasta saat tietoa kohdasta Asuminen ja rakentaminen - Asuminen ja terveys.
Ympäristöverkko on monipuolinen tietopaketti Tampereen kaupunkiluonnosta. Ympäristöverkkoon pääset sivun alareunassa olevasta linkistä.
Tampereen tunnuslajeiksi on valittu linnuista västäräkki, hyönteisistä tummaverkkoperhonen ja kasveista orvokki.
Västäräkki on tyypillinen lintu Tampereella. Se viihtyy ihmisten ja vesistöjen lähistöllä. Ympäristöpalvelut on valinnut västäräkin tunnuslajikseen. Harvinaisen ja uhanalaisen tummaverkkoperhosen yksi harvoista esiintymisalueista on Tampere. Orvokit ovat tunnusomaisia kasveja Tampereen alueella. Niitä tavataan Tampereella kaikkiaan kymmentä lajia. Lisäksi yksi orvokkilaji, luhtaorvokki, on hävinnyt.