Raskauden ja imetyksen aikana on hyvä syödä monipuolisesti ja riittävästi. Näin turvataan lapsen ja äidin hyvinvointi.
D3-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille raskaana oleville ja imettäville naisille 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden.
Maksamakkaraa ja –pasteijaa voi syödä enintään 200 g viikossa, kerralla ei tulisi syödä enempää kuin 100 g. Jos maksamakkaraa tai –pasteijaa syödään päivittäin, sitä tulisi syödä enintään 30 g päivässä.
Pääruokana syötäviä maksaruokia (esim. jauhemaksa- ja maksapihvit, maksakasti-ke, maksalaatikko) vältetään koko raskauden ajan (korkeita A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuuksia).
Syö vain kuumennettuna tyhjiö- ja suojakaasupakattuja ja graavisuolattuja sekä kylmäsavustettuja kalatuotteita ja mätiä (saattavat sisältää listeriabakteeria).
Vältä pastöroimatonta maitoa (kuten tilamaito) tai siitä kuumentamatta valmistettuja tuotteita (saattavat sisältää listeriabakteeria).
Vältä myös pastöroidusta maidosta tehtyjä home- ja kittijuustoja esim. brie, gorgonzola, chèvre, vacherol ja tarleggio. Kuplivan kuumaksi kuumennettuna juustot ovat turvallisia.
Tuoreet vihannekset tulee pestä huolellisesti (listeriariski).
Lakritsin ja salmiakin säännöllistä käyttöä ei suositella ja kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, alle 50 g/vrk (sisältää glykyrritsiinihappoa, joka voi mm. aiheuttaa turvotusta ja nostaa verenpainetta).
Kofeiinin saanti tulisi rajoittaa 300 mg:aan/vrk. Tämä vastaa noin 3 kupillista kahvia (á 1.5 dl). Rajoitus on hyvä huomioida myös kofeiinipitoisten kolajuomien käytössä, joiden saantia on hyvä rajoittaa. Energiajuomia ei suositella raskaana oleville.
Vältä ravintolisinä myytäviä luontaistuotevalmisteita sekä A-vitamiinia sisältäviä vitamiinivalmisteita.
Kasvirohdosvalmisteita (esim. orapihlaja, auringonhattu/punahattu, neidonhiuspuu, valeriaana, senna, mäkikuisma, sahapalmu) voit käyttää vain lääkärin määräämänä (ovat lääkelain alaisia).
Alkoholin käyttöä ei suositella raskauden aikana. Täysin turvallista käyttömäärää ei tiedetä.
Kalan, munan, maidon, sitrushedelmien ja muiden allergisoivien ruoka-aineiden välttämisestä raskauden ja imetyksen aikana ei ole osoitettu olevan hyötyä lapsen allergioiden ehkäisyssä.
Liha, broileri ja kala tulee kypsentää hyvin (kauttaaltaan +70 asteeseen) ruokamyrkytys-ten ehkäisemiseksi.
Kalaa suositellaan vähintään 2 kertaa viikossa, vaihdellen esim. muikkua, puna-ahventa, seitiä, siikaa tai kasvatettua kalaa kuten kirjolohta, nieriää ja taimenta.
Seuraavien kalojen käyttöä kehotetaan rajoittamaan ympäristösaasteiden takia:
Ulkomaiset pakastevadelmat tulee kuumentaa vähintään 2 minuuttia +90 asteessa (saattavat sisältää norovirusta).
Korvasieniä ei suositella käsittelystä huolimatta. Pellavansiemeniä ja –rouhetta ei suositella niissä luontaisesti olevien haitta-aineiden (kadmium, syaanivety) vuoksi. Pellavansiemenöljyä voi käyttää.
Mustan, vihreän, valkoisen ja keltaisen teen lehdistä sekä marjoista ja hedelmistä tehdyt juomat käyvät. Muut ovat yrttijuomia (myös rooibos), eikä niiden käyttöä suositella (voivat sisältää luontaisia haitta-aineita, joiden turvallisuutta ei ole tutkittu).
Merilevävalmisteita ei tule käyttää, jos ei tiedä niiden jodipitoisuutta. Liiallinen jo-dinsaanti haittaa kilpirauhasen toimintaa ja sikiön kehitystä.
Makeutusaineista aspartaamia (E951), asesulfaamia (E950), sukraloosia (E955) ja stevioliglykosidia (E960) voi käyttää.
Yllä oleva on Tampereen kaupungin terveydenhuollon ohje äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaille.
Lähteet:
Lapsi, perhe ja ruoka: Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2004:11.
Juomat ravitsemuksessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008
» Lapsi, perhe ja ruoka (tiivistelmä)