Kevätkauden viimeinen kaupunginvaltuuston asukasilta pidettiin Linnainmaan koulun ruokalassa tiistaina 8.6. Kauniista kesäpäivästä huolimatta paikalle saapui mukava joukko aktiivisia kuntalaisia ja valtuustoryhmien edustajia.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen (vihr.) toimi puheenjohtajan ominaisuudessa myös asukasillassa. Valtuustoryhmien edustajina paikalla olivat Sanna Ojanen (kok.), Marco Roth (krist.), Seppo Salminen (sd), Olli-Poika Parviainen, Mikko Aaltonen (vas.), Lasse Oksanen (sit.), Heikki Luoto (ps), Jari Heinonen (skp) ja Mikko Kriikku (kesk.). Vilkasta keskustelua käytiin kaupungin tulevista säästötoimista ja lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä.
Heikentynyt taloustilanne tuo kaupungille runsaasti säästöpaineita, jotka puhuttivat laajasti sekä yleisöä että valtuutettuja. Yksimielisiä oltiin siitä, että kunnan perustehtäviin kuuluvat hyvinvointi- ja terveyspalvelut eivät voi olla ensisijainen säästöjen ja leikkausten kohde, vaan säästäminen pitää aloittaa esimerkiksi investointeja vähentämällä. Myös kunnan toimintojen tehostaminen pitää olla ensisijaisten keinojen joukossa. Mikko Kriikku huomauttikin, että monien kuntalaisten kokema luukulta-luukulle pompottelu eli se, että vastuunkantajaa tai päättäjää on vaikea löytää, on osoitus toimintojen tehottomuudesta. Kaikki valtuutetut pitivät kunnallisveron korotusta lähes mahdottomana vaihtoehtona, mutta erilaisista palveluista perittävät käyttäjämaksut voivat tulevaisuudessa nousta. Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen synnyttämistä pidettiin yleisesti varmimpana keinona hyvinvoinnin lisäämiseen.
Erityisesti lasten ja nuorten asiat nousivat keskustelussa huomion keskipisteeseen. Kuntalaiset olivat huolissaan joka keväisestä puheesta kouluavustajien määrän vähentämisestä. Kouluavustajat tekevät tärkeätä työtä ja tuovat kouluihin hyvinvointia niin lapsille kuin opettajillekin. Esimerkiksi vammaiset tai liikuntarajoitteiset lapset tarvitsevat apua aivan arjen askareisiin. - Vaikka tiukentunut taloustilanne ei mahdollistakaan kouluavustajien määrän lisäämistä, voitaisiin kouluverkkouudistuksen tuomat kiinteistökulujen säästöt ohjata avustajien palkkaukseen, Sanna Ojanen huomautti. Marco Roth nosti myös esiin positiivisena asiana sen, että nykyisten kouluavustajien työsuhteet ovat pidentyneet, eli vaihtuvuus ja pätkätyöt ovat vähentyneet.
Kouluverkkouudistuksessa erityisopetuksen tilanne jätettiin myöhemmin käsiteltäväksi. Erityisopetuksen kartoituksen on määrä valmistua vuonna 2012, ja yleisö toivoikin, että aika käytetään tehokkaasti hyödyksi. Erityislasten asemaa tulisi pohtia kokonaisuudessaan ottaen huomioon myös tuetun palveluasumisen tarve ja vanhempien tuki. Koulujenpäätösviikonlopun jälkimainingeissa myös lastensuojelun tilanne huoletti kuntalaisia. Lastensuojelun tarve on Tampereella noussut voimakkaasti. Strategisena tavoitteena lastensuojelua on lähdetty kehittämään ennaltaehkäisevään työhön panostaen. Ennaltaehkäisevää työtä on lasten ja perheiden tukeminen heidän arjessaan ennen ongelmien kärjistymistä. Perhetyö on myös huomattavasti edullisempaa kuin lasten laitoshoito, joten ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on tulevaisuutta ajatellen erittäin kannatettavaa. Kaupungin linjaa pidettiin yksimielisesti oikeana suuntana, mutta tuloksia nähtäneen vasta myöhemmin.
Valtuutetut vastailivat myös verkon kautta lähetettyihin kysymyksiin. Eräs kuntalainen oli huolissaan Rantatien varren vanhoista ja ränsistyneistä teollisuuskiinteistöistä, jotka ovat olleet jo pitkään tyhjillään. Lasse Oksanen tiesi alueen tilanteesta sen verran, että alue on tietoisesti tyhjennetty toimijoista. Santalahden alueen asemakaavoitus on valmisteluvaiheessa, ja tavoitteiden mukaan sen pitäisi olla nähtävillä jo ensi syksynä. Asemakaavoituksessa alueelle tulee asuinkiinteistöjä. Oksanen korosti, että ongelmana on maanomistus: lähes koko Santalahti on yksityisessä omistuksessa, joten kaupungin toimivalta alueella on rajallinen.