Sara Hildénin taidemuseon kokoama näyttely oli taiteilijan ensimmäinen museonäyttely Euroopassa. Näyttely toteutettiin yhteistyössä taiteilijan ja Chinese Contemporary Galleryn (Peking/New York) kanssa.
Näyttely käsitti maalauksia, piirustuksia ja valokuvia ja se oli ripustettu museon yläkertaan. Zhang Xiaogangin maalausten aiheena ovat useimmiten ihmiset. Väriskaala on hillityn harmaa, poikkeuksena lapset, jotka on toisinaan maalattu voimakkain punaisin ja keltaisin sävyin. Maalausten tunnusomaisia ja erilaisia tulkintoja tarjoavia piirteitä ovat ihmishahmosta toiseen kulkeva ohut punainen viiva sekä kasvojen verkkomaiset väriläiskät. Zhang Xiaogang aloitti kuuluisan Bloodline eli Sukupuu-sarjansa 1993 vanhojen perhevalokuvien inspiroimana. Teokset viittaavat kulttuurivallankumouksessa tuhottuihin valokuviin ja kertovat korvaamattomien muistojen menetyksestä sekä pohtivat yksilön paikkaa yhteiskunnassa. Sama sisältö koskee myös maisema-aiheita.
Zhang Xiaogang syntyi 1958 Yunnanin maakunnassa Etelä-Kiinassa ja varttui kulttuurivallankumouksen aikana Chengdussa, Sichuanin maakunnan pääkaupungissa. Taiteilija ei itse juurikaan kerro menneisyydestään, mutta hän on eräässä haastattelussa kuvaillut kulttuurivallankumouksen alkuaikaa lapsen silmin ”kahdeksanvuotiaan mielestä oli vain mahtavaa, kun ei tarvinnut mennä kouluun”. Vanhemmat joutuivat vankilaan kolmeksi vuodeksi. Perheessä oli neljä sisarusta, jotka joutuivat selviytymään keskenään ja tädin avustuksella pahimpien vuosien yli. Lopulta Zhang Xiaogang erotettiin kokonaan perheestään ja hänet lähetettiin maaseudulle uudelleenkoulutettavaksi. Kulttuurivallankumouksen päätyttyä Maon kuolemaan 1976 yliopistot ja taidekoulut avasivat jälleen ovensa. Zhang Xiaogang valittiin heti seuraavana vuonna tuhansien hakijoiden joukosta Sichuanin taideakatemiaan opiskelemaan öljyvärimaalausta.
1980-luvun lopun sallivampi sensuurilainsäädäntö mahdollisti kokeellisen ’85 Uusi aalto -taideliikkeen syntymisen. Zhang Xiaogang oli mukana sen toiminnassa yhtenä johtavista hahmoista. Hän osallistui töillään myös legendaariseen Kiinan kansallismuseossa Pekingissä 1989 järjestettyyn Kiina/Avantgarde -näyttelyyn, josta Kiinan nykytaiteen historian usein katsotaan varsinaisesti alkavan. Taivaallisen rauhan aukion tapahtumien aiheuttaman järkytyksen jälkeen Zhang Xiaogang aloitti Sukupuu: Suurperhe -sarjansa. Maalauksissa surrealistiset elementit yhdistyvät psykologiseen lähestymistapaan. Siten hän edustaa pikemmin juuri Sihuanin taideakatemian surrealistissävyistä taiteen perinnettä, kuin Pekingin poliittisemmin suuntautunutta koulukuntaa. Zhang Xiaogangin maalausten henkilöhahmot on nähty kiinalaisen yhteiskunnan metaforana, mutta taiteilija itse vierastaa teostensa korostuneen poliittista tulkintaa. Yleisemmällä tasolla nämä hiljaiset ja vaikuttavat kuvat kertovat jotain ihmiselämän monimutkaisesta verkosta.
Näyttelyyn tutustui kävijää.