Vaikka kotona ovet paukkuvat, yläkoululainenkin kaipaa vanhemman huolenpitoa ja ohjausta. Periksi ei pitäisi antaa, mutta 13–16-vuotiaan isänä tai äitinä oleminen ei ole helppoa eikä yksinkertaista, sanoo nuorten parissa pitkään Tampereen kaupungilla työskennellyt kouluterveydenhoitaja Sirpa Kuortti.
Sirpa Kuortti käy läpi nuorille tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksia. Vuoden 2011 kyselyn tulokset Tampereelta kertovat, että yli 40 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Lähes yhtä moni kertoo, ettei syö koululounasta päivittäin.
– Moni nuori valvoo ihan liian myöhään, jotta jaksaisi nousta aamulla ylös tarpeeksi ajoissa. Aamupalaan ei yksinkertaisesti jää aikaa, Sirpa Kuortti arvelee. Väsymys ja syömättömyys verottavat nuoren jaksamista ja koulumenestystä.
Kouluterveyskyselyn keskeinen tulos on, että suurin osa tamperelaisnuorista voi hyvin. Huolta aiheuttavat kuitenkin nuuskan käytön ja huumekokeilujen yleistyminen. Nuoret kärsivät yleisesti myös niska- ja hartiaseudun kivuista ja päänsäryistä. Lähes kolmannes yläkoululaisista menee yöpuulle vasta klo 23:n jälkeen. Runsas 40 prosenttia vastanneista kertoo myös, etteivät vanhemmat aina tiedä yläkoululaisensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa.
Sirpa Kuortti neuvoo vanhempia olemaan rohkeasti mukana nuorensa arjessa. Vanhempaa tarvitaan kannustamaan ja neuvomaan, vaikka murrosikäinen osoittaisi käytöksellään kaikkea muuta. Ja jos vauhti uhkaa kasvaa liikaa, vanhemman tehtävä on viheltää peli poikki.
Vaikka vastaukseksi tulisi vain murahdus, yläkoululaisen kuulumisia kannattaa kysellä. Tarvittaessa vanhemmalla pitää olla kanttia puuttua jälkikasvun tekemisiin.
– Esimerkiksi yökyläilyjen yhteydessä voi olla hyvä soittaa kaverin vanhemmille ja tarkistaa, että nämä ovat paikalla. Nuorta pitäisi jaksaa odottaa kotiin viikonloppuisin. Silloin vanhempi tietää, missä kunnossa ja koska kaupungilta palataan. En suosittele tinkimään kotiintuloajoista, hän sanoo.
Nuoret ovat kuitenkin erilaisia, eikä vanhemmalla ole muuta vaihtoehtoa kuin opetella tuntemaan omansa.
– Kannatan perhepalavereita, joissa asioista voi sopia ilman, että keskustelu menee huudoksi. Jokainen saa kertoa, mikä harmittaa. Nuori kokee tulleensa kuulluksi ja oppii samalla, että on asioita, joista vanhempi päättää.
Kasvava nuori tarvitsee kuitenkin myös omaa tilaa ja kasvurauhaa. Vanhemman harteilla on säädellä vapautta ja rajoja niin, että nuori saa riittävästi tilaisuuksia harjoitella itsenäistä elämää ja vastuunottoa ilman, että riskit kasvavat liikaa. Sirpa Kuortti kehottaa lisäämään nuoren vapautta päättää asioistaan askel kerrallaan.
– Nuori käy murrosiässä läpi aikamoisen mankelin, ja ymmärrystä tarvitaan. Lapsesta ei kuitenkaan tule yhtäkkiä aikuista, Kuortti painottaa. Yläkouluikäinen ja vanhempikin nuori tarvitsee aikuisen tukea ja elämänkokemusta vielä monissa asioissa, joista hän ei yksin selviydy.
Joka toinen vuosi tehtävään kouluterveyskyselyyn vastasi Tampereella kaikkiaan noin 7600 nuorta. Vastaajat opiskelevat perusopetuksen 8.- ja 9. -luokilla, lukion 1. ja 2. vuosikursseilla tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa valtakunnallisessa kyselyssä selvitetään yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveystottumuksia, hyvinvointia ja kouluoloja.
» Koululaisten ja opiskelijoiden terveys