EHYT-hankkeessa etsitään mahdollisia yhdyskuntarakenteen eheyttämiskohteita Tampereen kantakaupungin alueella.
8.6.2011 valmistuneessa raportissa on tutkittu yhdyskuntarakenteen eheyttämisen edellytyksiä mm. väestökehityksen, asemakaavojen toteutuneisuuden, palveluiden saatavuuden, ympäristön arvojen sekä jalankulun ja joukkoliikenteen vyöhykkeiden näkökulmasta.
Työ sisältyy kaupunginhallituksen suunnittelujaoston vuonna 2008 hyväksymään yleiskaavoitusohjelmaan ja sen vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2009 kaavoitusohjelmassa. Työstä vastaa Kaupunkiympäristön kehittäminen ja sitä ovat valmistelemassa Kiinteistötoimi, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta.
EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella, raportti 8.6.2011
(pdf, 14 mt)
EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella, raportti 8.6.2011, liitteet
(pdf, 3 mt)
Tampereen kaupunki aloitti syksyllä 2009 Tampereen keskustan ulkopuolelle sijoittuvien 1960- ja 1970-lukujen asuinalueiden inventointiin ja arvottamiseen tähtäävän selvityksen. Työ valmistui alkuvuonna 2010 ja saman vuoden syksyllä sille käynnistettiin kaksi jatkotyötä. Selvityskokonaisuus kattaa nyt (Hervantaa lukuun ottamatta) kaikki keskustan ulkopuolella sijaitsevat merkittävät kerrostalovaltaiset alueet 1940-luvulta 1980-luvun alkuun.
Sodanjälkeiset asuntoalueet ovat nousemassa vaalittavan rakennusperinnön piiriin ja alueiden peruskorjaustarve on ollut ajankohtainen pitkään. Näille nykymittapuun mukaan väljille alueille kohdistuu kasvavassa kaupungissa väistämättä tiivistämis- ja tehostamispaineita. Ilman riittävää analyysiä alueiden muutoksensietokyvystä on vaarana, että merkittäviäkin rakennuksia puretaan tai maankäyttöä tehostetaan niin, että alueiden ominaispiirteet hämärtyvät ja ajankuva katoaa. Tampereen sodanjälkeisen ajan kerrostalovaltaisten alueiden inventointi on ollut kiireellinen tehtävä, jotta näiden alueiden rakennusperintöä osataan vaalia ja täydennysrakentaminen suunnitella niihin sopivalla tavalla.
Selvityksissä on kuvattu tamperelaista sodanjälkeistä rakentamista kansallisessa viitekehyksessä sekä tarkasteltu lyhyesti eri vuosikymmenien rakentamistapaan johtaneita kehitystekijöitä. Inventoiduista asuinalueista on kirjattu tiivistetyssä muodossa alueen historia ja rakentuminen, maisema- ja aluerakenne, viheralueet sekä rakennuskannan ominaispiirteet. Näiden tulosten pohjalta kukin alue on arvotettu ottamalla huomioon alueellinen yhtenäisyys, paikallinen identiteetti, ympäristöarvot ja arkkitehtoniset arvot. Arvottamisessa on huomioitu alueiden väliset ja sisäiset arvohierarkiat.
Selvityksiä varten on jokaisesta alueesta laadittu Korttelikortit -raportti, johon on koottu tiedot asemakaavoituksen vaiheista eli alkuperäisestä asemakaavasta ja siihen tehdyistä muutoksista sekä rakennuskannasta kortteleittain.
Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940 - 1960-luvut), s. 1 - 75
(pdf, 10 mt)
Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940 - 1960-luvut), s. 76 - 125
(pdf, 6 mt)
Hipposkylä, korttelikorttiraportti
(pdf, 3 mt)
Rantaperkiö, korttelikorttiraportti
(pdf, 9 mt)
Rahola, korttelikorttiraportti
(pdf, 9 mt)
Järvensivu, korttelikorttiraportti
(pdf, 3 mt)
Rautaharkko ja Taatala, korttelikorttiraportit
(pdf, 9 mt)
Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen, raportti
(pdf, 5 mt)
Ruotula, korttelikorttiraportti
(pdf, 1 mt)
Peltolammi, korttelikorttiraportti
(pdf, 3 mt)
Multisilta, korttelikorttiraportti
(pdf, 2 mt)
Kaukajärvi, korttelikorttiraportti
(pdf, 4 mt)
Tesoma, korttelikorttiraportti
(pdf, 5 mt)
Lentävänniemi, korttelikorttiraportti
(pdf, 2 mt)
Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1960 - 1980-luvut)
(pdf, 7 mt)
Saukonmäki, korttelikorttiraportti
(pdf, 3 mt)
Kaarilan aukio, korttelikorttiraportti
(pdf, 3 mt)
Haukiluoma, korttelikorttiraportti
(pdf, 11 mt)
Linnainmaa, korttelikorttiraportti
(pdf, 9 mt)