Yleiskaavoitusohjelma vuosille 2012-2014, yleiskaavoitusohjelma
(pdf, 276 kt)
Kaavoitusohjelma sisältää kolmen seuraavan vuoden merkittävimmät yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä niiden toteuttamisen aikataulut.
Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen varatuista resursseista.
Hervantajärven osayleiskaavaehdotus on hyväksytty 13.6.2011 KV, ja Lahdesjärven osayleiskaavaehdotus on hyväksytty 15.12.2010 KV, molempien kaavojen hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
Kaupunginvaltuuston 13.2.2012 hyväksymän yleiskaavoitusohjelman valmistelussa on painotettu erityisesti Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteita, jotka koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, väestön kasvua ja työpaikkojen lisäämistä. Ohjelmoinnissa on pyritty luomaan mahdollisuudet kaupungin alakeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämiseen tutkimalla maankäytön muutoksen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia sekä luomaan edellytyksiä Aitolahden ja Teiskon kyläalueiden kehittämiseen.
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset olivat nähtävillä vuodenvaihteessa 2009–2010. Ehdotuksista jätettyjen lausuntojen pohjalta teetettiin arkeologinen täydennysinventointi, joka valmistui alkuvuodesta 2011. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotusta täytyy tarkentaa saadun palautteen ja kiinteiden muinaisjäännösten vuoksi ja osayleiskaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville. Osayleiskaavaehdotusten valmistelun yhteydessä teetetyn diplomityön jatkona on työn alla jatkotutkimushanke ”Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila”, jolle on saatu Tekesin rahoitusta. Tutkimushanke liittyy ECO 2 – Ekotehokas Tampere 2020 –projektiin. Tutkimushanke on tilattu konsulttityönä ja se toteutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Alustavat tutkimustulokset on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon osayleiskaavaratkaisuissa. Tammervoiman hyötyvoimalan sijaintipaikaksi on valikoitunut vaikutusten arviointiprosessin jälkeen Tarastenjärven teollisuusalue. Saatu palaute ja hyötyvoimalan sijoittaminen Tarastenjärven teollisuusalueelle edellyttävät osayleiskaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Tavoitteena on valmistella Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus uudelleen nähtäville kevään 2012 aikana ja Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus vuoden 2013 alkuun mennessä.
Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä kesän 2011. Vaihtoehdoista saatu palaute esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 15.11.2011. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa nostettiin erityisesti esiin Tampereen ja Kangasalan rajalle muodostuvan uuden 10 000–15 000 asukkaan Ojalan ja Lamminrahkan kaupunginosan merkitys yhdyskuntarakennetta täydentävänä aluekokonaisuutena. Sen maankäytön ratkaisuissa onnistuminen edellyttää lausunnon mukaan kuntien yhdessä laatimaa yhteen sovittavaa rakenteellista suunnitelmaa, jolla etsitään ratkaisut tehokkaalle joukkoliikenneratkaisulle, yhteiselle palvelurakenteelle sekä seudullisille viheraluevarauksille ja viheryhteyksille. Suunnittelutyön ohjaukseen on muodostettu kuntien yhteinen ohjausryhmä tähän asti toimineen suunnitteluryhmän lisäksi. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu on tilattu konsulttityönä ja se valmistuu helmikuussa 2012, jonka jälkeen jatketaan osayleiskaavaehdotuksen valmistelua. Sen arvioidaan valmistuvan keväällä 2013.
Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä syksyllä 2011. Lisäselvitykset ja osayleiskaavaehdotuksen valmistelu aloitetaan valitun maankäyttövaihtoehdon pohjalta. Osayleiskaavaehdotuksen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2012.
Keskustan osayleiskaavatyön valmistelu on käynnistetty keväällä 2011. Työ on osa keskustan kehittämistyötä. Vuoden 2011 aikana on tutkittu mahdollisuuksia valmistella osayleiskaava strategisena yleiskaavana. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia kytkeä osayleiskaavatyö kaupunkistrategiatyön valmistelutyöhön. Työ edellyttää tarkentavia selvityksiä, joista liikenneselvitys ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitys ovat ensimmäisiä. Työ edellyttää myös laajaa vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Vuoropuhelu ajoittuu vuoteen 2012 sekä strategiatyön valmisteluun 2013.
Lakalaivan suunnittelu käynnistetään alueen tulevaisuuskuvia vertailevan työn avulla. Ennen varsinaista kaavatyön aloittamista Lakalaivan alueen merkitystä Tampereelle ja kaupunkiseudulle arvioidaan laajapohjaisella yhteistyöllä eri skenaarioiden avulla, missä otetaan huomioon myös pitkän tähtäimen tulevaisuuden tarpeet ja reunaehdot. Tämän pohjalta työtä jatketaan osayleiskaavaluonnoksen valmistelulla. Luonnoksen arvioidaan valmistuvan 2012 syksyllä.
Lielahden aluekeskuksen osayleiskaavatyöhön liittyy aluekeskuksen sijainnin ja laajuuden uudelleen harkinta ja alueen liikennejärjestelmän suunnittelu, jossa erityistä huomiota kiinnitetään katuraitiotien ympäristön suunnitteluun. Työssä tutkitaan teollisuusalueen maankäytön muutosta ja alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Rakennesuunnitelman tavoitteen mukaisessa maankäytön kehittämisessä saattaa maakuntakaava olla rajoittavana tekijänä. Pirkanmaan liitto on käynnistämässä maakuntakaavan tarkistamistyötä. Sen tavoiteltu valmistumisajankohta on 2016. Lielahden osayleiskaavatyö käynnistetään syksyllä 2012.
Linnainmaa – Hankkion alue on merkitty kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan uutena 16 000 asukkaan täydennysrakentamisen alueena ja kehitettävänä työpaikka-alueena. Alueen kautta on linjattu yksi joukkoliikenteen laatukäytävistä katuraitiotienä. Rakennesuunnitelman tavoitteen mukaisessa maankäytön kehittämisessä saattaa maakuntakaava olla rajoittavana tekijänä. Pirkanmaan liitto on käynnistämässä maakuntakaavan tarkistamistyötä. Sen tavoiteltu valmistumisajankohta on 2016. Linnainmaa – Hankkion osayleiskaavatyö käynnistetään syksyllä 2013.
Kämmenniemi on Aitolahden ja Teiskon alueiden merkittävin kehittyvä palvelukeskus, jota on toteutettu asemakaavojen pohjalta. Voimassa olevan rantayleiskaavan mahdollistama kehittäminen on Kämmenniemessä toteutettu asemakaavoin. Palvelukeskuksen monipuolistamista ja asutuksen laajentamista on tarpeen tutkia yleiskaavalla. Kämmenniemen osayleiskaavatyö käynnistetään 2012.
Tampereen kantakaupungin yleiskaava on tarkistettu edellisen kerran 1990-luvulla, jolloin yleiskaavan teemana oli täydennysrakentaminen. Yleiskaava sai lainvoiman 2003. Kaupunkiseudun rakennesuunnitel-matyössä on korostunut ehyen ja kokonaistaloudellisen yhdyskunta-rakenteen tavoite. Tampereen kaupunki aloitti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia tutkivan selvitystyön 2008 syksyllä asuntoalueiden ja alakeskusten osalta. Työ valmistui kesällä 2011. Sen jatkona on tarkoitus käynnistää teollisuus- ja työpaikka-alueita koskeva selvitys sekä avoimia maisematiloja koskeva selvitys. Nämä selvitykset muodostavat yhdessä perustan yleiskaavan tarkistamistyölle, jonka tavoitteena on uudistaa kantakaupungin yhdyskuntarakenne kaikilla sektoreilla kestäväksi. Työ aloitetaan 2014.
Teiskon ja Aitolahden kyläalueiden osayleiskaavatöitä jatketaan. Jatkotyön pohjaksi on tehty päätökset vesihuollon linjauksista ja vesihuolto-osuuskuntien tukemisen periaatteista, minkä pohjalta osayleiskaavatöitä voidaan jatkaa. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus on nimennyt hajarakentamisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella kaupunkiseudun yhteiset hajarakentamisen periaatteet valtion kanssa solmitun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen pohjalta. Tämän työn pohjalta saattaa olla tarpeen harkita kyläalueiden osayleiskaavatöiden mitoitusta. Luonnoksena nähtävillä ollut Sisaruspohjan osayleiskaava valmistellaan ehdotukseksi keväällä 2012 ja Viitapohjan osayleiskaava alkuvuodesta 2013. Terälahden osayleiskaavatyö aloitetaan 2012, Hirviniemen osayleiskaavatyö 2013 ja Kolunkylän osayleiskaavatyö 2013 syksyllä.
Yleiskaavoitusohjelma vuosille 2012-2014, yleiskaavoitusohjelma
(pdf, 276 kt)
Vuosien 2012–2014 asemakaavoitusohjelman lähtökohtana ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan rakennesuunnitelman mukaisen väestönkasvun ja asumisväljyyden kasvun aiheuttamiin rakentamistarpeisiin.
Uudesta sekä asuin- että työpaikkakaavoituksesta suuri osa suunnataan kaupungin omistamille alueille. Siten mahdollistetaan kaupungin maapolitiikan ja tontinluovutuksen kannalta keskeisten asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen ja tonttireservin kasvattaminen. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset.
Ohjelma sisältää keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, osayleiskaavoja toteuttavia asemakaavoja, kaupungin strategisten hankkeiden kohteita, rakennetun ympäristön kehittämistä sekä muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita.
Asuinrakentamisen määrällisinä tavoitteina on kaavoittaa vuosittain uutta asuntokerrosalaa 200 000 krsm2 ja muuta kerrosalaa 100 000 krsm2. Pientaloasuntojen vuositavoitteena on 300 asuntoa. Omakotitontteja kaavoitetaan keskimäärin 100 kappaletta vuosittain kaupungin omistamille maille. Kysynnän kannalta keskeisiä kohteita ovat Hervannan Hiidenmäen, Kaukajärven Saarenmaantien sekä läntisten kaupunginosien Lentävänniemen keskustan, Kartanonrannan (Niemenranta 2) ja Santalahden asuntoalueet.
Vuosittaiselle 2 000 työpaikan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla muuhun kuin asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja vuosittain vähintään 10–15 hehtaaria. Keskeisiä kohteita ovat Lahdesjärvi, Myllypuron Kolmenkulma, Multisilta ja Tarastejärvi.
Täydennyskaavoituksen keskeisenä tavoitteena on valmistautua suunnitteilla olevan kaupunkiraitiotien varren ja palveluverkon kes-kusten täydennysrakentamiseen. Rakennemallin mukaisen täyden-nysrakentamisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi vuosittain noin 40 000 kem2. Vuoden 2012 osalta ne ovat nimettyjä ja vuosien 2013–2014 osalta vielä osin nimeämättömiä.
Pispalan aloitettu asemakaavoitus jatkuu koko ohjelmakauden. Li-säksi kauteen sisältyvät Kissanmaan ja Lapin kaupunginosien suojeluasemakaavat. Keskussairaalan alueen asemakaavan uudistaminen ja kasvun mahdollistava uusi asemakaavoitus jatkuu yli ohjelman kolmivuotiskauden.
Vuonna 2012 kaavoitetaan Tammelan ratapihankadun alue ja Kun-kun parkin maanalainen asemakaava. Asuntorakentamisen kohteita ovat Hervannan Hiidenmäen, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kartanonrannan (Niemenranta II), Santalahden, Kaukajärven ja Härmälänrannan asuntoalueet. Työpaikka- ja liikerakentamiseen kaavoitetaan, Lahdesjärven eteläosa, Ratinan toimistotorni, Myllypuron Kolmenkulman alueen osa. Muita kaavoituskohteita ovat Maisansalo ja Tarastenjärven hyötyvoimala.
Vuoden 2013 kohteita keskustan alueella ovat Frenckellin parkki ja Molinin tontti. Asuinrakentamista kaavoitetaan Kalevan, Vehmaisten, Atalan, Hervannan, Vuoreksen ja Haukiluoman kaupunginosissa. Toimitila- ja liikerakentamisen kohteita ovat Multisillan ja Tarastenjärven teollisuusalueet.
Vuodelle 2014 ajoittuvat keskustan Eteläpuiston asemakaavoitus, Ojalan ja Nurmi-Sorilan asemakaavoituksen aloitukset, Vuoreksen Isokuusen ja Vormiston asuntoalueet ja Niemenrannan asuntoalu-een kolmas vaihe. Jäteveden keskuspuhdistamo kaavoitetaan laadittavien suunnitelmien pohjalta. Toimitilarakentamista kaavoitetaan Myllypuron Kolmenkulmaan.
Vuosien 2012–2014 asemakaavoitusohjelma sisältää asuntoker-rosalaa yhteensä noin 988 000 krsm2 ja muuta kerrosalaa 656 000 krsm2. Pientaloasuntojen määrä on noin 1 100.
Asemakaavoitusohjelma 2012-2014
(pdf, 3 mt)
Asemakaavoitusohjelma 2012-2014 kohteet
(pdf, 10 mt)
Kantakaupungin täydennysrakentamisen EHYT-hankkeen kaavoitusohjelma vuosille 2012–2014 on valmisteltu kaupunkikehityksen ja kaupunkiympäristön kehittämisen viranhaltijoiden yhteistyönä. Yksiköiden yhteinen johtoryhmä on käsitellyt asiaa 11.11.2011. Ohjelma on esitelty yhdyskuntalautakunnalle 15.11.2011.
Vuosien 2012–2014 kantakaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kaavoitusohjelman lähtökohtana on EHYT-hankkeesta valmistunut vuonna 2008 käynnistynyt selvitystyö, jonka loppuraportin kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on 13.6.2011 kokouksessaan hyväksynyt ohjauksenaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Työn taustalla on kaupunkistrategian tavoite yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä. Työssä on tutkittu sitä, miten kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet kantakaupungin täydentämisestä voidaan saavuttaa. EHYT-loppuraportissa on esitetty johtopäätelmiä ja toimenpide-ehdotuksia, joista muodostuu runko yhdyskuntarakenteen eheyttämistyön ohjelmoinnille. Toimenpide-ehdotuksista keskeisin on laatia aluekehittämiskohteita eli eri kaupunginosia koskevia yleissuunnitelmia, joilla luodaan tavoitetila hyvälle täydennysrakentamiselle.
Yhdyskuntasuunnittelun kohteet
Vuonna 2011 on käynnistetty Haukiluoman yleissuunnitelma, jossa palveluiden turvaaminen asukasmäärää lisäävällä täydennysrakentamisella on kiireellistä. Yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2012, mikä on huomioitu ohjelmoimalla asemakaavoitus sen jälkeen tehtäväksi.
Vuoden 2012 suunnittelukohteiksi nykyisistä kaupungin alakeskuksista on otettu Tesoma, ja Koilliskeskus/Linnainmaa. Tesoman yleissuunnittelu käynnistetään koska alueella on vireillä palvelurakenteen muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisella tavalla yleissuunnitelman lähtökohtiin. Tesoman kehittäminen on kokonaan täydennysrakentamisen varassa koska Länsi-Tampereella ei uusille kaupunginosille ole tilaa. Tesomalla on samaan aikaan käynnissä asemakaavoituskohteita. Vuonna 2012 käynnistetään myös katuraitiotien alustavan yleissuunnitelman mukaisen Hervanta-keskusta-Lentävänniemi-reitin varrella sijaitsevien Hakametsän ja Hallilan yleissuunnitelmat. Niiden suunnittelun tarve on sidoksissa mahdolliseen päätökseen raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Toteutuessaan jatkosuunnittelu painottaisi kyseisten aluekehittämiskohteiden tutkimista intensiivisen joukkoliikenteen äärellä, mikä huomioitaisiin myös täydennysrakentamisen määrää lisäävänä tekijänä. Avoimista maisematiloista laaditaan erillinen 2012 käynnistettävä selvitys, mikä on yksi EHYT-raportin viitoittamista selvitystarpeista. Maisematilat kartoitetaan, inventoidaan niiden maisemakuvalliset, kulttuurihistorialliset ja virkistykselliset arvot. Selvitys kokoaa lähtötietoja, joita tarvitaan mm. seuraavan vuoden yleissuunnittelukohteessa Turtolassa.
Vuonna 2013 käynnistettäväksi ohjelmoidussa Turtolan yleissuunnittelussa erityspiirteenä on edellä mainitun raitiotielinjauksen varrella olevien Hakametsän ja Hallilan lisäksi maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Alueella tutkitaan myös mahdollisen intensiivisen asuinrakentamisen kytkeytymistä palveluihin. Samana vuonna käynnistetään korkean rakentamisen selvitys sekä teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvitys. Ensin mainitussa tutkitaan myös korkean rakentamisen kysyntää, jolloin voidaan kartoittaa ne sijainnit, joihin liikenteelliset, maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tekijät huomioon ottaen voitaisiin sijoittaa korkeaa tai tornirakentamista. Teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvitys tutkii työpaikkarakentamisen varantoa keskustan liepeillä ja yleiskaava-alueilla. Tarkoituksena on selvityksen avulla huolehtia asuinrakentamisella täydentämisen ohella yritys- ja toimipaikkatonttien tuotannon edellytysten turvaamisesta.
Niistä alueista, jotka jo tällä hetkellä täyttävät palveluiltaan ja väestöpohjaltaan alakeskuksen tunnusmerkit, on vuoden 2013 ohjelmoinnissa mukana yleissuunnitelma Kaukajärvelle. Sen kehittäminen on edennyt tähän asti hankkeittain ja laajemman tavoitetilan luominen on tarpeen. Alueeseen liittyy myös em. avoimien maisematilojen selvitys Juvankadun varren osalta.
Vuoden 2014 suunnittelukohteina ovat Taatalan/Kovistonkylän, Olkahisten ja Koilliskeskuksen sekä Multisillan alueet. Koilliskeskus on mukana sisääntuloväylän varrella sijaitsevana mahdollisena työpaikka-alueena, jossa voidaan tutkia myös liikenneväylien kattamista. Taatala/Kovistonkylässä sekä Olkahisissa tutkitaan asuinrakentamisella täydentämistä. Olkahisissa sijainti joukkoliikennevyöhykkeellä ja kirkon kulttuuri- ja luonnonympäristössä tuo erityispainotuksen suunnitteluun. Multisillan yleissuunnitelmassa haetaan keskustaan täydennysrakentamispaikkoja, joissa väestömäärän lisääntyminen yhdessä Peltolammin alueen täydentämisen kanssa turvaisi myös joukkoliikenteen nykyisen palvelutason.
Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kaavoitusohjelman tavoitteena on, kuten asemakaavoitusohjelmankin, valmistautua suunnitteilla olevan kaupunkiraitiotien varren ja palveluverkon keskusten täydennysrakentamiseen.
Kantakaupungin täydennysrakentamisen EHYT-hankkeen kaavoitusohjelman tavoitteisiin sisältyy edellä lueteltujen yleissuunnitelmien ja selvityshankkeiden lisäksi vuorovaikutteisen yhteistyöverkoston luominen täydennysrakentamisen edistämiseen ja täydentämisen taloudellisten kannustimien selvittäminen.
EHYT-kaavoitusohjelma 2012-2014
(pdf, 5 mt)
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2012 kaupungin yleiskaavoitusohjelman vuosille 2012 - 2014.
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi 12.12.2011 kaupungin asemakaavoitusohjelman ja kaavoitusohjelman EHYT-hankkeelle vuosille 2012 - 2014.