Pispalan kaavaperiaate, esitys yhdyskuntalautakunnalle 1.3.2011
(pdf, 1 mt)
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto teki päätöksen 28.5.2007 (50 §) Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Tahmelan asemakaavojen uudistamisen aloittamisesta. Asemakaavojen uudistamisen tavoitteena on Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen.
Asemakaavan uudistamista varten yhdyskuntalautakunta päätti 5.6.2007 rakennuskieltojen määräämisestä Ylä-Pispalaan, Ala-Pispalaan ja Tahmelaan. Rakennuskieltoja on jatkettu 26.2.2008, 23.2.2010 ja 7.2.2012. Asemakaavojen uudistaminen on jaksotettu kolmeen eri vaiheeseen, joista valmisteilla ovat I-vaiheen asemakaavat no 8256 ja 8257 sekä II-vaiheen asemakaavat 8309 ja 8310.
Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan 15.3.2011 periaatteet Pispalan asemakaavojen uudistamiselle.
Yhdyskuntalautakunnan pöytäkirja 15.3.2011 Pispalan asemakaavojen uudistamisen periaatteen hyväksyminen, 88 §
Pispalan kaavaperiaate, esitys yhdyskuntalautakunnalle 1.3.2011
(pdf, 1 mt)
Pääosalla Pispalan aluetta on voimassa vuonna 1978 vahvistettu asemakaava. Kaava mahdollistaa sekä olemassa olevien rakennusten säilyttämisen ja peruskorjaamisen että uudisrakentamisen. Rakennusoikeus keskeisellä alueella on e=0.5, mikä tehokkuutena on vanhalla pientalovaltaisella alueella poikkeuksellisen korkea. Asemakaavaan liittyy rakennustarkastajan ohje, jonka on tarkoitus täydentää kaavan määräyksiä ohjeilla ja suosituksilla. Ohjetta ei ole vahvistettu noudatettavaksi missään kaupungin luottamuselimessä.
» Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristötKaavan tehokkuuden vauhdittama uudisrakentaminen ja peruskorjaus ovat vaikuttaneet huomattavasti Pispalan alueen ilmeeseen. Voimakkaista muutoksista huolimatta Pispalassa on säilynyt merkittävästi alkuperäistä rakennuskantaa 1900 - 1930-luvuilta. Pispalan keskeinen alue muodostaakin yhden valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Tampereella.