Hatanpään sairaalan diabeteshoitaja sai tunnustuksen työstään

Hatanpään sairaalan diabeteshoitaja Satu Järvinen on saanut Diabeteshoitajat ry:n myöntämän koulutusstipendin. Järvinen lähtee kahden muun suomalaishoitajan kanssa syyskuussa Euroopan diabeteshoitajien järjestön FENDin konferenssiin Berliiniin haistelemaan hoitotyön uusia tuulia.

Diabeteshoitaja Satu Järvinen työskentelee Hatanpään kantasairaalan osastolla B4.

Tämänvuotisessa FENDin konferenssissa puhuu muun muassa saksalaisia, ruotsalaisia ja brittiläisiä hoitoalan asiantuntijoita.

− On hienoa, että saan mahdollisuuden lähteä Berliiniin tutustumaan siihen, millaista diabeteshoitotyö on muualla Euroopassa. Tarkoitukseni on välittää konferenssin antia myös kollegoilleni, Järvinen kertoo.

Vaativaa asiantuntijatyötä

Järvisellä on vankka kokemus perussairaanhoidosta, sillä hän on työskennellyt sairaanhoitajana Hatanpään sairaalassa jo vuodesta 1995.

Seitsemän vuotta sitten Järvinen laajensi asiantuntemustaan diabeteshoidon erikoistumisopinnoilla, minkä jälkeen hänestä tuli erikoissairaanhoidon sisätautien palvelulinjan diabeteshoitaja.

Hatanpään sairaalassa hoidetaan pääasiassa monisairaita ja heikkokuntoisia aikuistyypin diabeetikoita. Potilaat saavat sairaalasta apua myös vaativan kotihoidon aloitukseen. Viime vuoden aikana diabetesosastolla hoidettiin yli 200:aa potilasta.

Diabeteshoitajan työpäivät täyttyvät osaston monipuolisesta asiantuntijatyöstä. Järvinen tekee kokonaisvaltaista hoidonohjausta, johon kuuluu hoitosuunnitelmien laatimista, seuraamista ja arviointia sekä yhteydenpitoa potilaiden omaisiin. Potilastyön ohella hän neuvoo ja kouluttaa sairaalan muita työntekijöitä. Lisäksi työnantaja on antanut mahdollisuuden osallistua hoitotyön laadun kehittämisprojekteihin.

− Viimeksi osallistuin työryhmään, joka päivitti diabetespotilaiden hoitoketjut Pirkanmaan alueella. Tavoitteena oli tehdä ohjeistus siitä, miten diabetesta alueella ehkäistään ja hoidetaan sekä sopia diabeetikoiden hoidon työnjaosta. On erittäin tärkeää, että diabeetikko itse tietää, missä hänen diabetestaan hoidetaan, sillä sairaus vaatii jatkuvaa seurantaa.

Hoitotyö kehittyy jatkuvasti, ja diabeteshoitajan on opiskeltava uusia asioita pystyäkseen edistämään osastonsa työtä. Järvisen mielestä työ on haastavaa ja antoisaa, mutta toisinaan yksinäistä puurtamista.

− Parasta on potilailta saamani palaute. Se auttaa jaksamaan.

Apua saatavilla

Diabetesta pidetään kansantautina, koska se on yleistynyt nopeasti viime vuosikymmeninä. Järvinen toivoo, että ihmiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä ja pyytäisivät apua ammattilaisilta, jos esimerkiksi omahoito aiheuttaa hankaluuksia.

− Myös Tampereen Diabetesyhdistys ja Aitolahdessa sijaitseva Diabeteskeskus toimivat aktiivisesti, joten neuvoja ja vertaistukea on saatavilla.

Järvinen on erityisen huolissaan nuorten, alle parikymppisten sairastumisista. Hänen mielestään ennaltaehkäisevä työ on tulevaisuuden kannalta avainasemassa, sillä terveelliset elämäntavat voivat estää sairauden puhkeamisen.

Teksti: Päivi Pajula

Kuvat: Päivi Pajula