|
Nekalan koulussa kokeillaan tänä talvena saksan ja ranskan leikkimielisiä kielisuihkuja kakkosluokkalaisille. Tavoite on, että mahdollisimman moni lapsista valitsisi saksan tai ranskan ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen, joka alkaa kolmannella luokalla.
Kun 2. A –luokan kielisuihku alkaa, saksankielinen lastenlaulu helmeilee
Nekalan koulun luokassa iloisesti. Opettaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies
kulkee pulpettien lomassa, antaa tahtia ja laulaa lasten mukana. Pian
joukosta viriää jo uusi vieraskielinen laulu.
Saksan kielen opettaja Kirsi-Aaltonen Kiianmies kannustaa perheitä rohkeisiin kielivalintoihin, joiden myötä lapsi oppii myös harvinaisia kieliä.
Koululaisten
kielivalinnat ovat yksipuolistuneet viime vuosina selvästi. Yhä useamman
tamperelaislapsenkin kielitaito rajoittuu alakoulussa alkavaan
englantiin ja yläkoulun ruotsiin.
Ranskaa ja englantia Nekalan
koulussa opettava Pauliina Laiho sanoo, että englannin kielen taito on
tänä päivänä jo osa yleissivistystä. - Kielitaidosta voidaan puhua
oikeastaan vasta, jos osaa muitakin kieliä. Vieraan maan kulttuuri
aukeaa ihan eri tavalla, jos sen kieltä ymmärtää, vaikka vähänkin,
Pauliina Laiho tiivistää. Lisäkielistä on hyötyä myöhemmin myös
työmarkkinoilla tai opiskelijavaihdossa ulkomailla.
Perhe joutuu päättämään lapsen vieraiden kielten opiskelusta melko nopeasti, kun lapsi on aloittanut koulunkäyntinsä. Päätös ensimmäisestä, kolmannella luokalla alkavasta vieraasta kielestä (A-kieli) tehdään jo toisen luokan kevätlukukauden alussa. Vapaaehtoinen A-kieli alkaa neljännellä luokalla, ja sen valinnasta perhe päättää lapsen kolmannen luokan puolivälissä.
Jos lapsi valitsee alakoulussa kaksi vierasta kieltä, opiskelu on suositeltavaa aloittaa harvinaisemmalla kielellä. Tällöin englannin opiskelu alkaa neljännellä luokalla. Tavoitteena on, että kielitaito on kuudennen luokan päätyttyä yhtä hyvä kummassakin kielessä. Englannin kielen taito vahvistuu englantia tulvivassa ympäristössä nopeasti.
Tampereella kielivalintoja on yritetty monipuolistaa Kielitivoli-hankkeella. Saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielisuihkutuksia järjestetään jo eri puolilla kaupunkia, ja kouluilla toimii myös kielikerhoja.
Nekalan koulun 2. A –luokan oppilaat Taika Soini (vas.), Miila Lymi, Niklas Luhtalampi ja Iiris Alppi ovat viihtyneet kielisuihkutuksissa hyvin ja nauttineet erityisesti leikistä ja musiikista. Taika ja Iiris pohtivat, valitsisivatko alakoulussa ranskan kielen myös oppiaineeksi.
Mistä koulupolun alussa sitten voi tietää, miten vieraat kielet oman lapsen päähän tarttuvat? Kirsi Aaltonen-Kiianmies ja Pauliina Laiho neuvovat arvioimaan lapsen kielenoppimisen valmiuksia äidinkielen osaamisen perusteella. Jos äidinkieli sujuu hyvin, ei vieraiden kieltenkään pitäisi tuottaa erityisiä ongelmia.
Oman luokanopettajankin kanssa kannattaa keskustella kielivalinnoista. – Lapsen oma innostus on tärkeää, sanoo Nekalan koulussa saksaa ja englantia opettava Kirsi Aaltonen-Kiianmies.
Kieltenopiskelun aloittamisen kannalta alakoululainen on hyvässä iässä. Tämänikäinen lapsi on usein utelias ja avoin, ja hän innostuu herkästi uusista asioista. Seuraavan kerran vapaaehtoisia kielivalintoja voi tehdä vasta yläkoulussa. Keskellä kuohuvaa murrosikää nuoren voi kuitenkin olla vaikeampi motivoitua opiskelemaan uutta kieltä, varsinkin kun tarjolla on useita muitakin valinnaisaineita.
Suihkussa saa laulaa. Musiikki, leikki ja elämyksellisyys ovat tärkeä osa kielisuihkutusta. Opettaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies laulattaa kakkosluokkalaisia.
Nekalan kieltenopettajat muistuttavat, että kielten opiskeluun tarjoutuu koulussa hyvä tilaisuus, kun aikuisena kieltenopiskelusta pitää jo maksaa. Vanhempien oman kielitaidon puute ei liioin ole este vieraan kielen valinnalle. – Lapsen tukena voi kielen opiskelussa olla muutenkin, Pauliina Laiho sanoo.
Opettajat rohkaisevat vanhempia voittamaan myös omaan kieltenopiskeluunsa mahdollisesti liittyvät ennakkoluulot ja huonot kokemukset, kun he miettivät lapsen kielivalintoja. – Koulu ei ole enää samanlainen kuin ennen, he muistuttavat.
Kielivalinnat ovat sitovia 9. luokan loppuun saakka. Vapaaehtoisena valitusta kielestäkään ei siis voi noin vain luopua. – Vieraan kielen opiskelua voi verrata harrastukseen. Kehittyminen ja oppiminen vaativat sitoutumista. Ihan niin kuin jääkiekko, tai jokin muu pitkäjänteinen harrastus, tuumii Kirsi Aaltonen-Kiianmies.
Kakkosluokkalaisten kielisuihkutukset rakentuvat leikkien, laulujen ja muu toiminnallisen tekemisen ympärille. Tavoitteena on, että lapset leikin myötä tutustuvat uusiin jännittäviin kieliin ja kulttuureihin ja myös vanhemmat saavat tietoa lapsensa ensimmäisiä kielivalintaa varten.
Nekalan koulussa kielisuihkuja järjestetään sekä saksan että ranskan kielellä kaikille kakkosluokkalaisille. Kielisuihkut pidetään syys-helmikuun aikana normaaleilla oppitunneilla. Kumpaakin kieltä suihkutetaan kuuden oppitunnin verran. Nekalan malli on kokeilu, jossa kielisuihkutuksista vastaavat koulun omat kieltenopettajat.
Teksti: Johanna Toivanen
Kuvat: Johanna Toivanen
|