Kirkon vaiheita

Johanneksen kirkko vihittiin käyttöön helluntaina 1907. Kirkko oli täynnä tamperelaisia, mutta sen koristaneet taiteilijat puuttuivat paikalta kytevän taideriidan vuoksi.

Johanneksen kirkon nimi vaihtui Tampereen tuomiokirkoksi vuonna 1923, kun piispanistuin siirrettiin Porvoosta Tampereelle.

Muutostöissä kirkon alasali muutettiin toimituskappeliksi 1960. 1980-luvun alussa kirkko peruskorjattiin ja kellaritiloja muutettiin paremmin nykyaikaan sopiviksi.

Vuonna 1997 Tampereen tuomiokirkon 90-vuotisjuhlaa juhlistettiin jumalanpalveluksin ja lukuisin näyttelyin.

Kirkon vihkiminen

Tuomiokirkko tarkastettiin virallisesti toukokuun 16. päivänä vuonna 1907. Kirkkoon oltiin muuten tyytyväisiä, mutta maalaukset herättivät ristiriitaisia mielipiteitä.

Kirkon vihkiäiset järjestettiin helluntaina 19. toukokuuta 1907. Seurakuntalaisia neuvottiin etukäteen lehdissä, miten käyttäytyä vihkiäisissä: länsipuoleiset ovet avattiin kello 7, järjestysmiehiä tuli totella, lapsia ei saanut tuoda ja virsien sanat oli painettu lehteen opeteltaviksi. Kuten edellä todettiin, Simberg, Enckell ja Sonck eivät osallistuneet vihkiäisiin taideriidan vuoksi. Vihkiäisissä kirkko oli ääriään myöten täynnä. Vihkimisen toimitti Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh ja läsnä oli myös 12 muuta pappia. Vihkimisen jälkeen kirkossa pidettiin suomalainen puolipäiväjumalanpalvelus ja puolilta päivin ruotsalainen jumalanpalvelus. Iltapäivällä mukana olleet papit ja joukko seurakuntalaisia nauttivat päivällisen talouskoululla.

Peruskorjauksen 1981-83 jälkeen piispa Paavo Kortekangas vihki Tampereen tuomiokirkon uudelleen käyttöön adventtina vuonna 1983.

Nimenvaihdos

Kirkonkokous hyväksyi rakennettavalle kirkolle kirkkoneuvoston ehdottaman nimen Johanneksen kirkko maaliskuun 3. päivänä 1902. Nimeä käytettiin jo aiemmin, sillä esimerkiksi arkkitehti Lars Sonck oli joulukuussa 1901 tekstannut piirustuksiinsa "Tampereen Johanneksen kirkon piirustus".

Vuonna 1923 Porvoon suomenkielinen piispanistuin siirrettiin Tampereelle ja Johanneksen kirkkoa alettiin kutsua Tampereen tuomiokirkoksi hiippakunnan pääkirkkona.

Muutostyöt

Lars Sonckilta tilattiin vuonna 1948 ehdotus sakariston laajentamiseksi. Hän ehdotti uutta sakastia kuorin taakse ja vanhan sakastin muuttamista eteiseksi. Ehdotusta ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

Myöskään professori Nils Erik Wickbergin vuonna 1958 laatimaa kirkon arkkitehtuurin sopivaa ehdotusta alasalin muuttamisesta toimituskappeliksi ei toteutettu. Vuonna 1960 alasali kuitenkin muutettiin toimituskappeliksi arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaisesti poistamalla kaikki alkuperäiset kalusteet ja valaisimet uudenaikaisen sisustuksen tieltä.

Vuosina 1981-1983 kirkossa tehtiin peruskorjaus Museoviraston valvonnassa. Sen yhteydessä kuoriosaa laajennettiin poistamalla kirkkosalin ensimmäinen penkkirivi. Kellarikerroksessa tarpeettomaksi käyneitä tiloja muutettiin kirkon toimintaa palveleviksi: hiilikellarista tehtiin kokoushuone; kattilahuoneesta keittiö ja kahvio sekä sosiaali- ja varastotiloja. Alasali kunnostettiin ja sisustettiin uudelleen käyttöön.

Vuosien saatossa kirkon kunnostustöissä on huomioitu invalidit ja kirkkoon on asennettu murtohälytyslaitteet, palonilmaisujärjestelmä, sisäinen TV- ja pikapuhelinjärjestelmä ja äänentoistolaitteet.

Tampereen tuomiokirkko 1907 - 1997

Tampereen tuomiokirkon 90-vuotisjuhlaa vietettiin helluntaina 1997 suurella kirkollisella juhlalla. 18.6. kirkossa pidettiin ehtoollisjumalanpalvelus, johon oli kutsuttu kaikki elossa olleet 90-vuotiaat tamperelaiset.

Samana päivänä oli myös kirkkokuoron juhlakonsertti, vaikka tarkkaan ottaen kirkkokuoro perustettiin vasta lokakuussa 1907. Kanttori Pekka Mäntymaan johtama kuoro juhli kuitenkin samana päivänä kirkon kanssa.

Juhlavuonna on järjestetty myös useita Tuomiokirkko-aiheisia näyttelyitä ja esitelmätilaisuuksia. Näyttelyissä on valotettu kuinka vaatimattomien, ränsistyneiden puutalojen keskelle Tuomiokirkko rakennettiin. Nähtävillä on ollut myös kopioita Lars Sonckin alkuperäispiirustuksista. Näyttely "Tampereen tuomiokirkko - Suomen kirkkotaiteen mestariteos" esitteli kirkkoa kokonaistaideteoksena. Siinä esiteltiin mielenkiintoisesti, miten monta erilaista ovikuviointia tai erilaista valaisinta kirkko kätkee sisäänsä. Esitelmissä on kerrottu myös Tuomiokirkon ensimmäisistä tuomiorovasteista ja muusikoista. Joulukuussa Verkarannassa oli näyttely, johon tamperelaiset toivat Tuomiokirkko-aiheisia maalauksia, piirustuksia ja ristipistotöitä.

Lähde: Paula Kivinen, (1986) Tampereen tuomiokirkko