Tampereen väkimäärä kasvoi vuosisadan vaihteessa voimakkaasti. Erityisesti tehdastyöläisiä ja muuta työväkeä alkoi muuttaa kosken itäpuolelle. Kirkollisissa piireissä pidettiin välttämättömänä myös kirkon saamista kosken itäpuolelle.
Johanneksen kirkon syntysanat lausui pastori Karl Fontell kirkkoneuvoston kokouksessa 3.9.1897. Hän ehdotti, että ruvettaisiin kokoamaan uuden kirkon pohjarahastoa, koska kirkon rakentaminen oli jo lähitulevaisuudessa "välttämättömän tarpeellista".
Kahta vuotta myöhemmin maamme arkkitehdit kutsuttiin kirkkoneuvoston laatimalla "kutsumakirjalla" osallistumaan kilpailuun "piirustusten hankkimiseksi uutta kirkkoa varten Tampereen kaupungissa". Kirkon "piirustuskilpailun" voitti arkkitehti Lars Sonck.
Tampereen tuomiokirkko - alkuperäiseltä nimeltään Johanneksen kirkko rakennettiin aikana, jolloin Suomen kansa eli Venäjän sortokauden ahdingossa. Suomalaisuutta puolustamaan nousi eri taiteenaloilla kansallisromantiikka, mistä Tampereen tuomiokirkko on yksi parhaista esimerkeistä.
Tampereen tuomiokirkko on yhtenäistaideteos, jonka kuva-, koriste- ja esinetaide nivoutuvat korkeatasoiseksi kokonaisuudeksi. Kirkko on yksi maamme omaperäisimmistä taideaarteista.
Lähde: Paula Kivinen, (1986) Tampereen tuomiokirkko
|
