Yläkerta

Raatihuoneen yläkerran salit kunnostettiin lähes alkuperäiseen asuunsa. Vanhat 1960- ja 1970–lukujen kangastapetit poistettiin, seinät maalattiin ja salien kattoihin palautettiin alkuperäiset koristemaalaukset. Juhlasalin ja pääportaan koristemaalaukset puhdistettiin. Rakennuksen kaikki sisäovet maalattiin alkuperäisen värisävyn mukaan.

Porrastasanteelta näkee toiseen kerrokseen. Albert Edelfeltin teos Maaherra (1899) on osa Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitusta.

Savo-Karjalan läänin maaherra Olof Wibelius puolustaa lakikirjaan nojaten kansalaisten oikeuksia venäläiskenraalia vastaan.

Kätensä lujaan laskee kannellen,
ja silmä, kirjaan luotu, välkähtää:
"Kenraali, niillä, joita uhkaatten,on suoja vahva tää.
[---]
"Te voiton saitte. Teill' on valta nyt,
siis minun tehkää, miten miellyttää!
Mut laki, ennen mua syntynyt,
myös jälkeheni jää."

J. L. Runeberg: Maaherra
Vänrikki Stoolin tarinat

Yläaula

Yläaula on sisustettu eri tyylejä edustavin kalustein.

Yläaulan vitriinissä olevat luodit
löydettiin peruskorjauksen yhteydessä toisen kerroksen Keskustorin puoleisesta päädystä. Kiväärin ja konekiväärin luodit ovat peräisin vuoden 1918 sodasta.

Vastaanottohuone

Vastaanottohuoneen sohvakalusto on uuskustavilainen, ja se on peräisin 1800 - 1900-luvun vaihteesta. Se on kreivi Louis Sparren suunnittelema.

Sparre oli taidemaalari ja sisutustaiteilija sekä huonekaluja ja keramiikkaa valmistaneen Iris-tehtaan taiteellinen johtaja.

Hatanpää-huone

Hatanpää-huoneen kaluston muodot ja koristeet toistavat 1700-luvun lopulla vallinnutta sisustustyyliä, joka sai vaikutteensa muinaisen Kreikan kulttuurista.
Ruotsissa se kehittyi omintakeiseksi tyylisuunnaksi ja sai nimen kustavilaisuus. Nimellä kunnioitetaan aikakauden kulttuuriin voimakkaasti vaikuttanutta hallitsijaa, Kustaa III:a.

Kultainen sali (ent. maistraatin huone)

Kultaisessa salissa kaupunki on kestinnyt monta arvokasta vierastaan, muun muassa Kentin herttuan, prinsessa Annen, Monacon prinssin ja Ruotsin kuningasparin.

Huoneen massiivinen kaappi on peräisin Prahan linnasta, jonka Ruotsin armeija valloitti ja ryösti kolmikymmenvuotisen sodan loppuvaiheessa 1648. Kaappi tuli mahdollisesti sotamarsalkka Otto von Köningsmarkin tai sotamarsalkka Herman Wrangelin mukana Baltiaan ja kulkeutui sieltä Pietariin.

Kaapin arvellaan kuuluneen Rudolf II:n (saksalais-roomalainen keisari, Unkarin ja Böömin kuningas, hallitsijana 1576 - 1611) kokoelmiin.

Raatihuoneen Kultaisen salin takka on uusrenessanssityylinen ja peräisin 1890-luvulta.
Se on Turun kaakelitehtaan valmistama takka ja edelleen toimintakunnossa.

Tampereen perustajan, Ruotsin kuningas Kustaa III:n muotokuvan tekjä on tuntematon.

Engberg-huone

Engberg-huoneen kaikki maalaukset ovat tamperelaisen taidemaalari Gabriel Engbergin töitä. Hän kuvasi omaa kaupunkiaan ja ympäröivää maaseutua sekä Lapin tuntureita. Engberg toimi Tampereen taidemuseon ensimmäisenä intendenttinä ja teki pitkän elämäntyönsä Hämeen museon museonhoitajana.

Huoneen sohvakalusto on uusbiedermeiertyylinen ja peräisin 1930-luvulta. Muotoilultaan se on yksinkertainen, tuoleissa on kuunsirpinmuotoinen selkälauta.

Juhlasali

Kaupungin suuret vastaanotot, kuten esimerkiksi Tampereen päivän tilaisuus, järjestetään Juhlasalissa.

Juhlasalissa näkyy parhaiten, minkä näköinen katto oli ennen 1970-luvulla tehtyä puhdistusta. Vanhasta maalista todistavat jäänteet katon nurkissa näkyvät suorakaiteet välihuoneen ja Engberg-huoneen puoleisissa kulmissa. Katto puhdistettiin sentti sentiltä, tärkein työkalu oli pyyhekumi.

Juhlasalin kattokruunu on böömiläinen ja talon alkuperäistä kalustoa vuodelta 1889. Se on ostettu Tukholmasta. Alun alkaen kruunussa oli paikat kynttilöitä ja hehkulamppuja varten. Nykyään kruunussa on yhteensä 108 sähkökynttilää.

Kruunun korkeus on puolisentoista metriä ja halkaisija kaksi metriä.Jotta kruunun välkehdintä olisi loistokas ja kirkas, kruunu puhdistetaan kerran vuodessa Tampereen päivän vastaanottoa varten. Aluksi kruunu puhdistettiin telineiltä.

Vuonna 1935 arkkitehti Vilho Kolho suunnitteli raatihuoneen ullakolle kiinteästi lattiaan asennetun vinssin, joka toimii juhlasalin katon läpi kristallikruunun vetokoneistona. Ullakolla vinssiä kiertämällä kruunu saadaan hitaasti laskeutumaan lähelle lattiatasoa ja kristallien pesu käy helpommin.

Katon koristelu on Salomo Wuorion käsialaa. Kirjainkoristelu TR tarkoittaa Tampereen Raatihuonetta tai samaa ruotsiksi, Tammerfors Rådhus.

Juhlasali oli alunperin valtuuston istuntosali. Vuonna 1925 valtuusto muutti nykyiseen Vanhaan kirjastotaloon. Valtuusto kokoontui siellä vuosina 1925 - 1962, jonka jälkeen se palasi Raatihuoneen Juhlasaliin.

Valtuusto kokoontui Raatihuoneella vuoteen 1975, jolloin Keskusvirastotaloon valmistui valtuuston käyttöön suunniteltu, uudenaikainen istuntosali.

Juhlasalissa on järjestetty useita kulttuuritilaisuuksia. Tampereen kaupunginorkesteri piti siellä konserttinsa vuosina 1947 - 1961.
Raatihuoneen tilaisuuksissa ovat vierailleet esimerkiksi Jean Sibelius ja Robert Kajanus.

Juhlasalilla on korkeutta 9 metriä. Lattiapinta-alaakin riittää: huone on 11 metriä leveä ja 19 metriä pitkä.

Punainen sali

Punainen sali on toiminut myös raastuvanoikeuden keskustilana, jossa pidettiin suuret oikeudenkäynnit. Nyt sitä käytetään ruokailuhuoneena.

Ruokailuryhmän pöytä on uusbarokkia vuodelta 1890. Uusbarokkityylinen tuolisarja teetetty ja niiden mallina on käytetty Kultaisen salin tuoleja.

Punaisen salin seinillä on kaksi Hjalmar Munsterhjelmin kuutamoaiheista maisemaa vuosilta 1885 ja 1890.

Vihreä huone

Huone sai vuonna 1966 nimensä vihreistä, kultakoristeisista tapeteistaan. Värisävy on vaalentunut, mutta huoneen perinteinen nimi on säilytetty ennallaan.

Huoneen sohvakalusto on biedermeiertyylinen ja peräisin 1830 - 1840-luvuilta. Se on venäläisvaikutteinen ja tehty mahongista.

Vihreän huoneen seinillä voi ihailla Elin Danielson-Gambogin Perunnannostajat-taulua (1893) ja Eero Järnefeltin Marjastajia (1888).

Parveke

Kolmannen kerroksen parvekkeella on muotokuvia kaupunginjohtajista ja apulaiskaupunginjohtajista.

Kuvat: Studio Jorma Rajamäki