Historia lyhyesti

Kustaa III

Kustaa III

Kapealle kannakselle Näsijärven ja Pyhäjärven väliin, pohjoisen ja eteläisen vesireittien kohtauspaikkaan syntyi 600-luvulla asutusta, joka 1200-luvulta alkaen muodostui tärkeäksi kauppapaikaksi. 1700-luvulla havaittiin järviä yhdistävän Tammerkosken merkitys vesivoiman tuottajana. Kuningas Kustaa III:n päätöksellä Ruotsi-Suomen valtakuntaan perustettiin uusi kaupunki - Tampere - vuonna 1779. Sen maa-alue käsitti Tammerkoskesta Pispalan rajalle ulottuvan alueen (3,2 neliökilometriä), jolla asui alle 200 henkeä.

Runsaassa kahdessa vuosisadassa vaatimaton kylä on rakentunut yli 200 000 asukkaan kaupungiksi, joka nykyään on Suomen kolmanneksi suurin. Alueliitosten myötä Tampereen pinta-ala on kasvanut kolmesta noin 700:ään neliökilometriin.

Vuosi Liitetty alue Pinta-ala, km2 Väkiluku
1877 Kyttälä 11,4 n. 3 000
1920 Hatanpää 18,5 459
1937 Pispala ym. 28,6 9 287
1947 Messukylä 82,5 7 340
1950 Lielahti 15,4 1 828
1966 Aitolahti 89,5 2 117
1972 Teisko 431,3 2 831

Tampereen kehittyminen Suomen ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi alkoi 1820-luvulla. Varhaisista teollisuuslaitoksista merkittävin oli skotlantilaissyntyisen James Finlaysonin perustama ja Wilhelm Nottbeckin edelleen kehittämä puuvillatehdas. 1850-luvulta alkaen Tampereella alkoi kehittyä varsinaista suurteollisuutta. Tekstiiliteollisuuden ohella tärkeimmiksi teollisuudenhaaroiksi muodostuivat metalli-, rauta- ja puunjalostusteollisuus, myöhemmin kasvoivat kenkä- ja nahkateollisuus. Voimakas teollistuminen muokkasi näkyvästi kaupunkia niin ulkoisesti kuin sisäisestikin: koskenrannan punatiilitehtaat ja savupiiput olivat ne elementit, joista Tampere tunnettiin vuosikymmeniä eteenpäin. Kaupungissa asui vuosisadan vaihteessa 35 000 henkeä. Heistä suurin osa oli työväestöä, pääosin tehdastyöläisiä.

Voimakas teollistuminen edellytti paitsi huomattavia pääomia, myös oman aikansa teknistä huippuosaamista. Tämä osaamisen taito säilytettiin kaupungissa senkin jälkeen kun vanhat teollisuudenalat alkoivat vähitellen toisen maailmansodan jälkeen väistyä. Perinteisen osaamisen nykyaikaistumiselle loi pohjaa korkeakoulujen tulo: 1960-luvulla Tampere sai keskiasteen oppilaitosten rinnalle yliopiston ja teknisen korkeakoulun (nykyisin tekninen yliopisto), myöhemmin tulivat teknologiakeskukset Hermia ja Finnmedi. Rakennemuutoksen myötä Tampereesta kehkeytyi modernin huipputeknologian keskus: kaupungin vahvoiksi aloiksi muodostuivat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia.

1837 Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus (Finlayson)
1843 Suomen ensimmäinen paperikone (Frenckell)
1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo
1900 Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi
1909 Ensimmäinen Suomessa valmistettu automobiili
1923 Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys
1965 Suomen ensimmäinen jäähalli
1974 Maailman ensimmäinen NMT-puhelu
1984 Maailman ensimmäinen biohajoava implantti
1991 Maailman ensimmäinen GSM-puhelu
1995 Maailman ensimmäinen kävelevä metsäkone
1996 Maailman ensimmäinen kommunikaattori (Personal Digital Assistant, Nokia)
1998 Maailman ensimmäinen toisen sukupolven kommunikaattori (Nokia)

Tampereella ei koskaan ole eletty ainoastaan leivästä, vaan kovan työn vastapainona on aina vaikuttanut elävä ja monipuolinen kulttuuri. Tasokas kirjastolaitos, suomalaisen kulttuurin olennainen osa, on Tampereella viime vuosisadan perua. Voimakkaan työväenliikkeen myötä Tampereelle perustettiin 1800-luvun lopussa maan ensimmäinen kansansivistystyön keskus, työväenopisto. Samoihin aikoihin Tampereesta alkoi muodostua Suomen tärkein teatterikaupunki, jossa nykyään toimii toistakymmentä ammattiteatteria. Tampereen maine kirjailijoiden ja kirjallisuuden kaupunkina pohjautuu 1950-luvulla alkaneeseen erityisesti vahvojen prosaistien esiinmarssiin.

Vuonna 1990 rakennettu Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talo vahvisti kaupungin musiikkielämää ja teki Tampereesta sekä kansainvälisestikin merkittävän kokous- ja kongressikaupungin.

» Koskesta voimaa
Koskesta voimaa -verkkojulkaisu kertoo, miten Tampere on kehittynyt Tammerkosken rannalle ja saanut koskesta voimaa.
http://www.historia.tampere.fi/index.htm