Tampereen osallistumisen ja vaikuttamisen kanavista vastaa kuntademokratiayksikkö. Alvarin, Valman ja asukasiltojen lisäksi sen väki on paneutunut käyttäjädemokratian edistämiseen. Kuntademokratiayksikkö onkin järjestänyt siihen liittyviä seminaareja henkilöstölle. Niistä viimeisin pidettiin lokakuun 29. päivänä. Sen tavoitteena oli opastaa henkilöstöä ottamaan käyttäjien kuuleminen jokapäiväiseksi työtavaksi.
Tarkoitus on, että jokaiselle palvelun käyttäjälle annetaan mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa palvelun kehittämiseen. Ja kuntalaisten kuulemisesta on osaltaan vastuussa jokainen kaupungin työntekijä.
- Tilaisuuksissa on haluttu tarjota henkilöstölle erilaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia käyttäjädemokratiaan. Lisäksi olemme saaneet kuulla runsaasti innostavia esimerkkejä siitä, miten käyttäjälähtöisyyttä on toteutettu eri puolilla Suomea ja millaisia kokeiluja Tampereella on tehty, kuvailee kuntademokratiasuunnittelija Eija Uurtamo.
Käyttäjälähtöisyys on nyt myös kirjoitettu Tampereen uuden strategian riveille ja tarkkaan katsoen rivienkin väliin.
- Nyt ei enää ole kysymys siitä, että käyttäjälähtöisyys on mukava ajatus, vaan että se on välttämättömyys ja tehtävämme.
Palveluiden käyttäjien kuuleminen työtavaksi
Tällä kertaa seminaarissa kuultiin Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Jorma Niemelää ja Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitusta. Seminaarin avasi apulaispormestari Perttu Pesä, ja sen päätti pormestarin erityisasiantuntija Pauli Välimäki. Lisäksi tuottaja Sanni Pöntinen kertoi tamperelaisen Taidekaari-hankkeen lapsia osallistavasta toimintatavasta.
Rehtori Jorma Niemelän mukaan osallistumisen ja vaikuttamisen taidot ja arvostus on opittava koulussa ja kodissa. Ei riitä, että on tietoa yhteiskunnasta, täytyy olla myös tietoa vaikuttamien mahdollisuuksista ja merkityksestä.
- Tavoitteena tulee olla, että palveluihin kehitetään siihen sopiva käyttäjien systemaattisen kuulemisen ja neuvonpidon järjestelmä, Niemelä sanoo. - Kaikki palvelusta saadut kokemukset, uudistus- ja muutossuunnitelmat ja kehittämisideat kuuluvat keskustelufoorumille.
Niemelä oli myös huolissaan työntekijöiden kokemasta lisätyöstä.
- Käyttäjälähtöisyyden hyötyjen on oltava ilmeisiä myös heille. Henkilöstöä kuormittavat usein vaikeat asiakkaat, joiden kohtaamiseen on keksittävä ratkaisuja. Kaikkiaan käyttäjälähtöisyydessä on taattava aitous, eli osallistumisella on oltava vaikutusta, hän toteaa.
Mikkelin kaupunki on sosiaalisessa mediassa
Myös Mikkelin kaupungin strategian läpäisee käyttäjälähtöisyys. Kehitysjohtaja Soile Kuitusella on ollut sen haasteiden vuoksi kädet kyynärpäitä myöten savessa kuluneen vuoden ajan
- Strategian vieminen arkipäivään ei ole sujunut vaivattomasti ja pieleen on mennyt välillä roimasti, Kuitunen tunnustaa. - Mutta olemme myös paikoin onnistuneet hyvin.
Käyttäjälähtöisyyden edistämistä aiotaankin Mikkelissä vaalia sinnikkäästi.
- Innovatiivisuudesta ja kehittämisestä on 96 prosentin todettu syntyvän arjen työssä. Siksi Mikkelissä halutaan arvostaa kuntalaisia ja työntekijöitä rakentamalla käyttäjälähtöistä toimintatapaa.
- Tärkeää on luottamuksen rakentaminen ja haasteena puolestaan se, kuinka osallistumisen panos näkyy päätöksenteossa. Muutos on mahdollinen, se vain etenee välillä pienin askelin ja välillä harppauksin, Kuitunen summaa.
Hänen mukaansa muutos entiseen hallintokulttuuriin on ollut valtava. Uusi malli on ollut viranhaltijoille vaativa, mutta myös luottamusmiehet ovat ihmetelleet, viedäänkö heiltä nyt päätösvalta. Eivätkä kuntalaisetkaan ole tarttuneet uusiin mahdollisuuksiin niin innolla kuin odotettiin.
Perinteisten foorumien ja asukastilaisuuksien lisäksi avuksi otettiin myös sosiaalinen media. Kaupunki on avannut keskustelufoorumin Minun Mikkelini -sivustolle. Kehitysjohtaja on Twitterissa, ja hän myös pitää blogia, jossa pohtii käyttäjälähtöisyyden polkuja.
Mikkelissä toivotaan nyt, että uuden mallin myötä asukkaat organisoituvat itse toimimaan asuinalueidensa puolesta. Kunta tarjoaa siihen mahdollisuudet ja osallistuu työhön kumppanina.
