Tamperelaiset hyödynsivät ahkerimmin liikunta- ja kirjastopalveluita

Tampereen kaupunki tarjoaa monenlaisia virikkeitä vapaa-ajan viettoa varten. Kirjastoissa, ulkoilureiteillä, konserteissa, pelikentillä tai vaikkapa työväenopistossa vierähtää helposti tunti jos toinen. Tekemistä riittää niin nuorille, perheille kuin eläkeläisille.

Käytetyimpiä vapaa-ajan palveluja ovat liikunta- ja kirjastopalvelut. Tämä käy ilmi Tampereen kaupungin teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin tamperelaisten kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttöä. Kyselyyn vastasi verkossa, kyselylomakkeilla ja puhelimitse 1438 kuntalaista.

Yli puolet kyselyyn vastanneista käytti viime vuoden aikana kaupungin liikuntapalveluja tai kirjastoa. Liikuntapalveluiden käytöksi laskettiin urheilutapahtumassa vierailu sekä aktiivinen toiminta, kuten seuran jäsenyys tai ulkoilureittien hyödyntäminen. Myös kulttuuritapahtumissa ja museoissa kävi lähes puolet vastaajista. Ainoastaan viitisen prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut käyttänyt liikunta- ja kulttuuripalveluja lainkaan vuoden aikana.

Enemmistöllä oli selkeästi positiivisia mielikuvia liikuntapalveluista. Lapsiperheet ja yli 60-vuotiaat vastaajat ovat keskimääräistä aktiivisempia liikuntapalveluiden käyttäjiä. Tyypillisimmin liikkujat hyödynsivät kaupungin urheilureittejä. Liikuntapalvelujen kannalta haasteellisin ryhmä on 20–29-vuotiaat vastaajat, joista yli 20 prosenttia ei ollut käyttänyt vuoden aikana julkisia liikuntapalveluja.

Kirjastopalveluiden maksuttomuus on vastaajille tärkeää, ja konserttien ja museoiden lippujen hintojen odotetaan olevan kohtuullisia ja tarjottavan sisällön mielenkiintoista. Erityisesti alle 20-vuotiaiden nuorten valintoihin vaikuttavat usein ystävien suositukset. Palveluiden sijainti on lisäksi merkittävä: kaukaa on vaikeampi lähteä harrastamaan. Ahkerimmin palveluita hyödynsivät odotetusti keskustan asukkaat.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttö näyttää olevan sidoksissa hyvinvointiin ja sosioekonomiseen asemaan. Esimerkiksi yksin asuvat ja pienempituloiset vastaajat eivät käyttäneet palveluja yhtä ahkerasti. Samat vastaajat tunsivat myös terveydentilansa keskimääräistä huonommaksi.

Palveluiden tunnettavuudessa parantamisen varaa

Vaikka Viikinsaari ja perinteiset puistokonsertit ovat tuttuja useimmille tamperelaisille, kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalveluita ei tunneta kyselyn mukaan kovin hyvin. Nuorille järjestetään Tampereella säännöllisesti esimerkiksi päihteetöntä nuorisotalo-, kahvila- ja leiritoimintaa. Mielikuvat kulttuuri- ja nuorisopalveluista ovat kuitenkin enimmäkseen positiivisia tai neutraaleja.

Tutkimuksen avulla pyritään parantamaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita kiinnittämällä huomiota palveluiden suunnitteluun, kohdentamiseen ja palveluista tiedottamiseen.

− Ryhmille, jotka eivät tällä hetkellä käytä palveluita, näyttäisi olevan tarve räätälöidä kohdennettuja palveluita, jotka vastaavat paremmin heidän tarpeitaan. Palvelusta viestimiseen on myös kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota, jotta mielenkiintoiset sisällöt tavoittaisivat paremmin kaikki kuntalaiset, sanoo suunnittelija Outi Koivisto Tampereen kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalveluista.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 (pdf, 1 mt)

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta (pdf, 933 kt)

Innolink Oy:n tutkimusraportti 23.11.2011 (pdf, 716 kt)

Teksti: Kaisa-Leena Mäkelä

Kuvat: Kaisa-Leena Mäkelä ja Susanna Lyly